Business models and the 7P's of the marketing mix in the changing music business

Siirretty Doriast

Carbon Dynamics and Ecosystem Diversity of Amazonian Peatlands

Siirretty Doriast

The Concept of Cosmos in Milesian Philosophy

Tämä tutkielma käsittelee kreikan sanan kosmos käyttöä aikaisessa esisokraattisessa filosofiassa, eli miletoslaisten Thaleen, Anaksimandroksen, sekä Anaksimeneen ajattelussa. Tutkielman tavoite on haastaa nykyään yleinen ajatus siitä, että miletoslaiset olisivat olleet puhtaita luonnonfilosofeja, tutkimalla moniselitteisen kosmos-sanan käyttöä. Tämä saavutetaan kokoamalla kaikki näitä ajattelijoita koskevat tekstit, joissa kyseinen sana esiintyy. Ensin tekstit käännetään alkukielestä ja ne analysoidaan filologisesti. Filologisten havaintojen perusteella tekstit asetetaan seuraavaksi niiden filosofiseen kontekstiin, jolloin voidaan osallistua kirjallisuudessa käytävään keskusteluun näiden ajattelijoiden kokonaisfilosofiasta. Lopuksi esitetään vielä excursus liittyen kahteen muuhun keskeiseen esisokraattiseen termiin, phusis ja arkhê. Taustalla tässä työtavassa on ajatus siitä, että esisokraattisen filosofian tutkimuksessa on vuosisatojen saatossa muodostanut tiettyjä perusoletuksia, jotka eivät kaikki ole perusteltuja. Onkin siis arvokasta perehtyä teksteihin itseensä mahdollisimman tarkasti ja systemaattisesti. Lopputuloksena todetaan, että tutkielma tuo esille arvokkaita uusia näkökulmia nykykeskusteluun miletoslaisesta filosofiasta sekä vakavasti kyseenalaistaa Aristoteleesta kumpuavan perinteen, jonka mukaan nämä filosofit olivat puhtaita luonnonfilosofeja. Suositellaan jatkotutkimusta kosmos-sanan käytössä miletoslaisia seuraavien esisokraattisten filosofien teksteissä pitäen mielessä sanan monimuotoisuus ja aristotelisen perinteen vaikutus nykykäsityksiin heidän filosofiastaan. Meillä on vielä opittavaa esisokraatikoista ja esisokraatikoilta

A novel frameshift variant in CEP78 associated with nonsyndromic retinitis pigmentosa, and a review of CEP78-related phenotypes

Abstract. Background. Pathogenic variants in the CEP78 gene can present as atypical Usher syndrome or as retinitis pigmentosa. Here, we present a review of all reported cases of CEP78 variants in the literature to date and present a novel variant of CEP78, c.1261_1262delinsA, in a consanguineous northern Finnish family with two individuals. Materials and methods. Our patients were first discovered in a registry-based study. Later, they gave their written consent for this study. In order to describe the genotype and phenotype, their historic clinical patient data and genetic data were gathered, and a clinical ophthalmic examination and an audiogram were performed. For this review, a PubMed search using the keyword CEP78 was carried out. The first article on CEP78 was published in the year 2007, and the publications from the years 2007-2021 were included. Results. A large gene panel identified a homozygous CEP78 c.1261_1262delinsA variant in two affected siblings. In addition to the classical signs of retinitis pigmentosa, both siblings had large round atrophic spots in the mid periphery, and hyperautofluorescence of the macula. Patient 1 had age-related hearing impairment; patient 2 had normal hearing. In total, 20 articles have been published about CEP78. Eight of these papers report patient data with the affected individuals typically having retinal dystrophy combined with sensorineural hearing impairment, classified as atypical Usher syndrome. Conclusions. Here, we present a comprehensive review of CEP78 and expand the knowledge of pathogenic CEP78 variants and the phenotypic variety

KotiMIPS – Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen

Paljonko suomalaiset kotitaloudet kuluttavat luonnonvaroja? Mistä luonnonvarojen kulutus koostuu? Miten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta voi pienentää? Tämä raportti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tutkimuksessa laskettiin 27 suomalaisen kotitalouden luonnonvarojen kulutusta MIPS-menetelmän avulla (material input per service unit). Tutkitut osa-alueet olivat asuminen, liikenne, elintarvikkeet, matkailu, vapaa ajan harrastukset ja kodin tavarat. Tutkimuskotitalouksien luonnonvarojen kulutuksessa oli yli kymmenkertaisia eroja. Merkittävimmät kulutuksen osa-alueet olivat liikenne, matkailu ja asuminen. Raportti esittelee tulosten lisäksi tutkimuksessa käytetyt laskentamenetelmät sekä aineiston MIPS-lukuineen. Raportti kertoo myös osallistuneille kotitalouksille tehtyjen ryhmähaastattelujen tuloksista. Haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin kuva kuluttajan toimintatilasta eli kestävämpiin kulutusvalintoihin vaikuttavista sosiaalisista ja rakenteellisista tekijöistä. Tutkimusta voivat hyödyntää kuluttajien lisäksi kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, julkisen vallan päättäjät, useiden eri alojen tutkijat ja opiskelijat sekä muut materiaalitehokkuudesta kiinnostuneet. Raportin liitteet tarjoavat kattavan koosteen Suomessa lasketuista MIPS-luvuista. Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006–2008 toteuttaman FIN-MIPS Kotitalous – kestävän kulutuksen juurruttaminen -tutkimushanke toteutettiin osana ympäristöministeriön Ympäristöklusteri -tutkimusohjelman neljättä ohjelmakautta ”Ekotehokas yhteiskunta”

Household MIPS – Natural resource consumption of Finnish households and its reduction

How much natural resources do Finnish households consume? What does resource consumption consist of? How can the resource consumption be reduced? This report answers these and other questions. In the research project the natural resource consumption of 27 Finnish households was calculated with the MIPS method (material input per service unit). The consumption components studied were housing, mobility, foodstuffs, tourism, leisure time activities and household goods and appliances. Differences of even ten-fold were found in the resource consumption of the households studied. The components that consumed the most were mobility, tourism and housing. Besides the research results, the report presents the calculation methods used and the consumption and MIPS data. The report also includes the results of the focus group interviews with the households that participated in the study. On the basis of the interviews the action space of the consumers, that is the social and structural factors influencing sustainable consumption, is shown. In addition to interested consumers, the research can be utilised by consumer and environmental NGOs, governments and politicians, researchers and students from different disciplines and other people interested in resource efficiency. The appendices of the report present a comprehensive summary of the MIPS figures calculated in Finland. The research project FIN-MIPS Household – Promoting Sustainable Consumption, which the Finnish Association for Nature Conservation carried out during 2006 to 2008, was part of the fourth environmental cluster programme “Eco-efficient society” of the Finnish Ministry of the Environment

Uusien opiskelijoiden integroituminen yliopistoon : Sosiaalipsykologinen näkökulma

The first year at the university is critical in shaping the student s future academic development. Student integration has been shown to affect learning, motivation, persistence, and ultimately, graduation. Most importantly, however, integration affects how students academic expertise develops. In this study a social-psychological assumption was made: one cannot grow into academic expertise in isolation, without interaction with teachers and peers. Integration happens via engagement. In this research, social and academic integration among Finnish freshmen was studied. How much did freshmen interact with their teachers and peers; how interested did they think their teachers were in students; how committed did they feel; and how did they assess their own academic development? In addition to integration, students were asked about their identification with the university and the frequency of actual contacts with teachers and peers. Lastly, students personal epistemologies were studied to see if they were related to integration or frequency of contacts. The data was collected at the University of Helsinki in the autumn of 2001 and spring of 2002 at three faculties: the faculty of Social Sciences, Humanities and Science. In the autumn, 270 freshmen, and in the spring, 400 freshmen, completed the questionnaire. In addition to the cross-sectional data a longitudinal data was formed from 77 of the respondents. The results showed differences in how students were integrated. Freshmen at the faculty of Science were the least integrated whereas freshmen at the faculty of Humanities were the most integrated. Identification to the university was positively related to integration. The frequency of contacts with faculty and peers was positively related to integration and identification. A more developed personal epistemology was also positively related to integration and frequency of contacts. Differences were also found between the sexes in frequency of peer interaction and level of epistemology. This study has both theoretical and practical implications. Positive correlations between integration, identification, frequency of contacts and personal epistemology were found. The guiding assumption of the significance of social interaction was thus supported. The practical relevance of the study is for how teaching is carried out. In this data, over 50% of new university students at the end of their first year said they had never received feedback from an exam, never had a discussion with their teacher about a scientific topic, and had never discussed with a teacher how their studies were going.Ensimmäinen vuosi on kriittinen vaihe yliopisto-opinnoissa, sillä ensimmäisen vuoden kokemukset muovaavat uuden opiskelijan koko tulevaa opiskeluprosessia. Tutkimuksen sosiaalipsykologisena oletuksena on, ettei akateemiseksi asiantuntijaksi voi kasvaa yksin, vaan siihen tarvitaan vuorovaikutusta opettajien ja opiskelijoiden kesken. Integroituminen syntyy paljolti osallistumisesta. Integroituminen vaikuttaa opiskelijan oppimiseen, motivaatioon, opiskelusinnikkyyteen ja valmistumiseen, mutta ennen kaikkea akateemisen asiantuntijuuden kehittymiseen. Tutkimuksessa kartoitettiin sosiaalista ja akateemista integroitumista: kuinka paljon opiskelijat olivat vuorovaikutuksessa opettajien ja toisten opiskelijoiden kanssa, miten he arvioivat opettajien kiinnostusta opiskelijoita kohtaan, miten sitoutuneita he kokivat olevansa ja miten he arvioivat omaa akateemista kehitystään. Lisäksi selvitettiin samastumista yliopistoon, kontaktien määrää opettajiin ja opiskelutovereihin, sekä näiden yhteyttä integroitumiseen. Myös uusien opiskelijoiden tietokäsityksiä ja niiden muutoksia sekä yhteyttä integroitumiseen tutkittiin. Aineisto kerättiin syksyllä 2001 ja keväällä 2002 kolmessa tiedekunnassa Helsingin yliopistossa: valtiotieteellisessä, humanistisessa ja matemaattis-luonnontieteellisessä. Syksyllä 270 ja keväällä 400 uutta opiskelijaa täytti kyselylomakkeen. Poikittaisaineiston lisäksi tutkimukseen sisältyi 77 opiskelijasta muodostettu pitkittäisaineisto. Tulokset osoittivat, että tiedekuntien välillä oli eroa opiskelijoiden integroitumisessa: matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa integroituminen oli vähäisintä, humanistisessa vahvinta. Samastuminen oli positiivisesti yhteydessä integraatioon. Kontaktiaktiivisuus oli positiivisesti yhteydessä integroitumiseen ja samastumiseen. Myös kehittyneemmät tietokäsitykset olivat positiivisesti yhteydessä integroitumiseen ja kontaktiaktiivisuuteen. Sukupuolten välillä havaittiin eroja toverikontaktien määrässä ja tietokäsitysten kehittyneisyydessä. Tutkimuksella on sekä teoreettista että käytännön merkitystä. Selkeitä yhteyksiä löydettiin integraation, samastumisen, kontaktien määrän ja kehittyneempien tietokäsitysten välillä. Myös lähtökohtana ollut sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys sai tukea. Ilmeinen käytännön relevanssi on yliopisto-opetuksen kehittämisessä. Aineistossa yli puolet uusista opiskelijoista ei ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kertaakaan saanut palautetta tentistä, keskustellut opettajan kanssa tieteellisistä aiheista tai opintojensa sujumisesta

Characterizing degradation of palm swamp peatlands from space and on the ground: an exploratory study in the Peruvian Amazon

Peru has the fourth largest area of peatlands in the Tropics. Its most representative land cover on peat is a Mauritia flexuosa dominated palm swamp (thereafter called dense PS), which has been under human pressure over decades due to the high demand for the M. flexuosa fruit often collected by cutting down the entire palm. Degradation of these carbon dense forests can substantially affect emissions of greenhouse gases and contribute to climate change. The first objective of this research was to assess the impact of dense PS degradation on forest structure and biomass carbon stocks. The second one was to explore the potential of mapping the distribution of dense PS with different degradation levels using remote sensing data and methods. Biomass stocks were measured in 0.25 ha plots established in areas of dense PS with low (n = 2 plots), medium (n = 2) and high degradation (n = 4). We combined field and remote sensing data from the satellites Landsat TM and ALOS/PALSAR to discriminate between areas typifying dense PS with low, medium and high degradation and terra firme, restinga and mixed PS (not M. flexuosa dominated) forests. For this we used a Random Forest machine learning classification algorithm. Results suggest a shift in forest composition from palm to woody tree dominated forest following degradation. We also found that human intervention in dense PS translates into significant reductions in tree carbon stocks with initial (above and below-ground) biomass stocks (135.4 ± 4.8 Mg C ha−1) decreased by 11 and 17% following medium and high degradation. The remote sensing analysis indicates a high separability between dense PS with low degradation from all other categories. Dense PS with medium and high degradation were highly separable from most categories except for restinga forests and mixed PS. Results also showed that data from both active and passive remote sensing sensors are important for the mapping of dense PS degradation. Overall land cover classification accuracy was high (91%). Results from this pilot analysis are encouraging to further explore the use of remote sensing data and methods for monitoring dense PS degradation at broader scales in the Peruvian Amazon. Providing precise estimates on the spatial extent of dense PS degradation and on biomass and peat derived emissions is required for assessing national emissions from forest degradation in Peru and is essential for supporting initiatives aiming at reducing degradation activities

Asiantuntijan sosiaalinen representaatio - tietäjä vai taitaja

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan sitä, keitä suomalaiset haastateltavat pitävät asiantuntijoina, kuinka he määrittelevät asiantuntijan ja ketkä heidän mielestään eivät ole asiantuntijoita. Näitä teemoja tarkastelemalla on pyritty selvittämään, onko asiantuntijoista olemassa yhteistä sosiaalista representaatiota. Tutkielma on osa Anna-Maija Pirttilä-Backmanin laajempaa haastattelu- ja kyselytutkimusta "Episteemisten ja asiantuntijoita koskevien representaatioiden kehittyminen aikuisiässä", jossa selvitetään 149 suomalaisen tietoon ja asiantuntemukseen liittyviä käsityksiä ja oletuksia. Tässä käytetyt haastattelut on tehty vuosina 1986-1988. Tutkimuksen haastateltavat edustavat kolmea eri koulutustasoa (ammattikoulu, opisto, korkeakoulu) siten, että 59 haastateltavaa oli opiskelijoita ja 59 kymmenen vuotta aiemmin valmistuneita. Lopuilla 31 haastateltavalla ei ollut ammatillista koulutusta eikä erikoistunutta työkokemusta ja iältään he vastasivat ammattikoulusta ja opistosta valmistuneita. Korkeakoulutasolta haastateltavat olivat teknillisestä korkeakoulusta, lääketieteellisestä sekä valtiotieteellisestä tiedekunnasta; opistotasolta teknillisestä opistosta sekä sairaanhoito-opistosta ja ammattikoulutasolta teknillisestä ammattikoulusta sekä apuhoitajakoulusta. Aineisto on analysoitu fenomenografista menetelmää noudattaen. Muodostetuille kuvauskategorioille on lisäksi tehty tyypillisyys-, korrespondenssi- ja klusterianalyysi SPAD-T ohjelmaa apuna käyttäen, jotta vastausten tarkempi rakenne ja erot eri vastaajaryhmien välillä paljastuisivat. Suurin osa haastateltavista ankkuroi käsityksensä asiantuntijasta lääkäriin. Myös erilaiset tieteentekijät olivat yleisiä vastauksia. Määritelmissä haastateltavat korostivat eniten kokemuksen, eritasoisen tietämisen ja perehtymisen merkitystä. Asiantuntijan negaatiota käsitellyt teema nosti esiin vahvan eetoksen kaikkien ihmisten asiantuntijuudesta. Tärkeimpänä lähdeaineistona on tutkielmassa ollut Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria sekä Billigin argumentatiivinen sosiaalipsykologia

Fysioterapeuttisella ohjauksella kohti parempaa työhyvinvointia : Firstbeat sykevälivaihtelumittaukset osana stressin ja palautumisen arviointia

Nykypäivän työelämää leimaavat usein kiire ja tuloksellisuus. Työssäkäyvän väestön ikääntyessä päätöksentekijöillä on paineita nostaa eläkeikää ja tulevaisuudessa työntekijältä vaaditaan yhä enemmän. Työtä pitäisi tehdä entistä pidempään ja tehokkaammin, minkä vuoksi palautuminen työn vaatimuksista on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää. Kehittämistyönä tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli ohjata henkilöitä tunnistamaan hyvinvointinsa kulmakivet ja sitä kautta edistämään hyvinvointiaan työssä ja vapaa-ajalla. Opinnäytetyössä selvitettiin yhden työorganisaation työntekijöiden stressitasoa Firstbeat Technologies Oy:n Hyvinvointikartoituksen avulla. Ohjattavien (n=19) työnkuva vaihteli itsenäisestä istumatyöstä opetustyöhön. Tutkimushenkilöiden sykevälivaihtelua mitattiin kolmen vuorokauden ajan Firstbeat Bodyguard -mittalaiteella, joka kerää tietoa fysiologisesta palautumisesta. Samalta ajalta ohjattavat täyttivät päiväkirjaa mittauspäivistään. Näiden tietojen perusteella laaditun Hyvinvointianalyysin pohjalta käytiin henkilökohtaiset ohjauskeskustelut. Keskustelujen tarkoituksena oli tiedottaa ohjattavalle mittaustuloksista ja saada hänet fysioterapeuttisen ohjauksen eri ohjauselementtien, kuten terveysneuvonnan, avulla pohtimaan, miten hän voisi ylläpitää tai edistää hyvinvointiaan itselleen sopivien keinojen avulla. Hyvinvointianalyysien pohjalta tehtiin laadullista analyysiä palautumiseen ja kuormittumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tuloksena ilmeni, että erilaisista päivän tapahtumista johtuen osalla ohjattavista yönaikainen palautuminen oli viivästynyt. Yksi merkittävä selitys tälle oli alkoholin negatiivinen vaikutus palautumiseen. Päiväaikaista palautumista esiintyi vaihtelevasti ja stressireaktioiden määrä suhteessa palautumiseen oli usean tapauksen kohdalla suuri. Lisäksi tuloksista ilmeni hyvän fyysisen kunnon positiivinen vaikutus fysiologiseen palautumiseen myös stressaavien tilanteiden yhteydessä.Nowadays employees should remain in the working life longer and they are required to be more efficient. Working people are ageing and the politicians have a pressure to raise the retirement age. Recovery from demands of work is extremely important to maintain a holistic well-being. The purpose of this study was to examine the factors that had an impact on the stress levels of the employees. The aim was to guide them to recognize the cornerstones of their well-being and through counselling to improve their well-being at work and leisure This bachelor’s thesis was conducted as a research and a development work. The job descriptions of the subjects (n=19) varied from independent, sedentary work to teaching. The stress levels of the employees were measured by using a Firstbeat assessment, developed by Firstbeat Technologies Ltd. The heart rate variability of the subjects was measured for three days using Firstbeat Bodyguard monitor that measures information of physiological recovery. During the measuring days subjects filled in a diary of their activities. Personal counselling discussions were held based on this information. The focus of these discussions was to inform the subjects of the outcomes of the assessment. The subjects were given physiotherapeutic counselling to maintain or improve their personal well-being. The qualitative analysis was made of the factors that had an impact on recovery and stress based on the Firstbeat assessments. The result was that part of the subjects had delayed night time recovery. Alcohol was a major declarative factor that had a negative impact on recovery. Daytime recovery varied considerably and amount of stressors compared to recovery was high among many subjects. Good physical fitness had a positive effect on physiological recovery, also in stressful circumstances