Päätöksenteon tukena vai hyllyssä pölyttymässä? : Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käyttö eduskuntatyössä

Moderni päätöksenteko vaatii tuekseen tutkimustietoa. Päättäjät kertovat arvostavansa tutkijoiden tuottamaa tutkimustietoa, mutta käytännössä tätä tietoa ei aina pystytä tai haluta hyödyntää. Tässä tutkimuksessa selvitetään neljää asiakokonaisuutta: mistä kansanedustajat saavat tietoa tutkimuksista, miten kansanedustajat näkevät tutkimustiedon roolin päätöksenteossa, mitkä tekijät edistävät ja mitkä estävät tutkimustiedon käyttöä sekä mikä on Kelan tutkimusosaston julkaisujen tunnettuus. Lisäksi tarkastellaan, kuinka laajalti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on kuultu tutkimuksen ammattilaisia. Tutkimuksen aineistoina ovat kansanedustajille kevättalvella 2010 tehdyn verkkokyselyn vastaukset (n = 35) sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan vaalikaudella 2007–2010 antamien mietintöjen (n = 183) asiantuntijalistat. Parhaiten kansanedustajien käyttöön päätyy tutkimus, joka täyttää seuraavat kriteerit: tutkimus on ajankohtainen ja merkittävä, ja siinä on selkeitä toimenpide-ehdotuksia ja tiivistelmä. Eduksi on myös se, että edustaja on saanut tietoa tutkimuksesta mediasta, tiedotteista tai seminaareista. Lisäksi tutkimus tukee edustajan ajamaa politiikkaa ja se on kirjoitettu hänen äidinkielellään. Tutkimuksen perusteella tutkimustiedon hyödyntämisen mahdolliset ongelmat liittyvät joko päätöksenteon valmisteluun tai tutkimustulosten välitysongelmiin. Tästä syystä tutkimusviestinnän kehittäminen on tärkeää. Päättäjät lukevat lyhyitä suomenkielisiä tekstejä, joten heille on tarjottava niitä. Paksut, mahdollisesti englanninkieliset tutkimusraportit eivät tavoita valtaosaa päättäjistä. Tämän takia eritoten suomenkielisen tiedottamisen merkitys on suuri.10,00 euro

Luokanopettajan keinot ennaltaehkäistä, kohdata ja jälkikäsitellä koulukiusaamista

Tiivistelmä. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii selvittämään, mitä konkreettisia keinoja luokanopettaja voi käyttää koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä, koulukiusaamiseen puuttumisessa ja koulukiusaamistilanteen jälkikäsittelyssä. Luokanopettajakoulutus ei tarjoa kovinkaan kattavasti keinoja kiusaamisen käsittelemiseen koulumaailmassa, vaikka se on välttämätön paha tulevaisuuden työssämme. Kiusaaminen on koko yhteiskunnan vakava ongelma, jonka ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen, vähentämiseen ja jälkihoitoon tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Tämä kandidaatin tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa yhdistellään jo tutkittua tietoa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on selvittää tutkimustiedon ja kirjallisuuden avulla luokanopettajalle konkreettisia keinoja, joita hyödyntää koulukiusaamisen käsittelyssä. Tarkastelen kiusaamisen vastaisia toimenpideohjelmia, keskityn erityisesti tarkastelemaan KiVa Koulu -ohjelmaa ja Pisarapuuttumisen mallia. Tutkimustuloksista nousi esiin kiusaamisen vastaisten toimenpideohjelmien käyttäminen koulun arjessa. Toimenpideohjelma sisältää ennaltaehkäisevän työn, joka nähdään erittäin merkittävänä koulukiusaamisen vastaisessa työssä. Toimenpideohjelmissa on toimintaohjeet välittömään puuttumiseen kiusaamistilanteen tullessa opettajan tietoisuuteen. Välittömässä puuttumisessa painotetaan nimenomaan puuttumisen nopeutta ja systemaattisuutta. Kiusaamisen jälkikäsittely ja seuranta nousi tärkeänä vaiheena kiusaamisen kitkemistä, jotta kiusattu oppilas saa kaiken tarvitsemansa tuen. Toimenpideohjelmien toimivuus kuitenkin edellyttää niihin perehtymistä ja oikeanlaista käyttöä. Kiusaamistutkimus on kehittynyt, ja yhä enemmän keskitytään opettajan rooliin, koulun ja yhteiskunnan rakenteisiin sekä kiusaamiseen ilmiönä

Siltojen tulopenkereiden 2D- ja 3D-stabiliteettilaskentamenetelmien vertailu

Tiivistelmä. Siltojen tulopenkereiden stabiliteettilaskenta tehdään pääosin 2D-menetelmällä, jossa laskentapoikkileikkauksen oletetaan jatkuvan äärettömän pitkänä. 2D-laskenta soveltuu kuitenkin penkereen pituussuuntaisen stabiliteetin tarkasteluun huonosti, koska kuormituksen ja penkereen paikallisuutta ei pystytä huomioimaan 2D-mallissa. Diplomityön tavoitteena oli pyrkiä hahmottamaan, kuinka paljon 2D-laskentamenetelmillä saadut tulokset poikkeavat 3D-laskentamenetelmiin verrattuna ja mitkä tekijät vaikuttavat voimakkaimmin eri laskentamenetelmillä saatujen tulosten välisiin eroihin. Lisäksi tavoitteena oli pyrkiä antamaan laskentatulosten perusteella suositus päätyvastuksen huomioimisesta 2D LEM menetelmässä. Työssä vertailtiin 2D LEM ja 3D LEM -menetelmillä saatujen kokonaisvarmuuskertoimien eroja penkereen pituussuunnassa vaihtelevan muotoisilla liukupinnoilla. Tarkastelu tehtiin vesistö- ja alikulkukohteeseen kolmessa pohjamaatyypissä ja kolmella pengerleveydellä käyttäen Bishopin yksinkertaistettua menetelmää. Tarkasteltavat penkereet olivat yksi- ja kaksiraiteinen ratapenger sekä leveä moottoritiepenger. Vakavuus laskettiin sekä pelkälle penkereelle että penkereelle, jonka päällä oli pintakuorma. Kahdessa pohjamaatyypissä käytettiin suljetun tilan parametreja (löyhä ja sitkeä savi) ja yhdessä avoimen tilan parametreja (siltti). 2D LEM -menetelmän varmuuskertoimet laskettiin ilman päätyvastusta ja päätyvastuksen kanssa. Valituista tapauksista tehtiin vertailulaskelmat 3D FEM SRM -menetelmällä. Paalulaatan pituuden mitoitusta tutkittiin yhdessä tapauksessa 2D LEM ja 3D LEM -laskentamenetelmien välillä. Vertailulaskelma eurokoodin DA3 MRT -osavarmuuskertoimia soveltaen laadittiin yhdelle laskentatapaukselle. Kapeiden penkereiden tapauksessa 2D- ja 3D-laskentamenetelmillä saatujen varmuuskertoimien välille muodostui suuria eroja kummassakin kohteessa, kun käytettiin suljetun tilan parametrien pohjamaatyyppejä. 2D LEM menetelmällä saatiin näissä tapauksissa merkittävästi 3D-menetelmiä pienempiä varmuuskertoimia. Suurimmillaan 3D LEM -menetelmällä saatu varmuuskerroin oli yli kaksinkertainen verrattuna 2D LEM menetelmän varmuuskertoimeen ilman päätyvastusta. Ilman penkereen päälle tulevaa pintakuormaa, 2D LEM -menetelmällä päätyvastus huomioiden saatiin valituilla parametreilla likimain yhtä suuria varmuuskertoimia kuin 3D LEM -menetelmällä vapaan muotoisilla liukupinnoilla. Kun penkereen päällä oli lisäksi pintakuorma, 2D LEM menetelmällä päätyvastuksen kanssa saatiin pienempiä varmuuskertoimia kuin 3D LEM -menetelmällä vapaan muotoisilla liukupinnoilla. Leveimmällä penkereellä erot eivät olleet enää pääsääntöisesti merkittäviä. Penkereen leveyden vaikutus varmuuskertoimien eroihin oli selkeä: kapeimmalla, yksiraiteisella ratapenkereellä 2D ja 3D -laskentamenetelmien tulosten välinen ero oli suurin ja se pieneni pengerleveyden kasvaessa. Myös pintakuorma vaikutti varmuuskertoimien erojen suuruuteen kapeimmilla penkereillä: varmuuskertoimien ero oli suurempi penkereellä pintakuorman kanssa kuin penkereellä ilman pintakuormaa. Pohjamaan suuremmalla suljetun leikkauslujuuden arvolla ei ollut selvää vaikutusta laskentamenetelmien välisten varmuuskertoimien erojen pienenemiseen. Siltti-pohjamaatyypillä varmuuskertoimien erot olivat selvästi pienemmät kuin suljetun tilan parametrien pohjamaatyypeillä. Elementtimenetelmällä saatujen vertailulaskelmien varmuuskertoimet noudattelivat kaikissa lasketuissa tapauksissa 3D LEM -menetelmän vapaan muotoisten liukupintojen varmuuskertoimia. Paalulaatan pituustarkastelussa paalulaatan pituudelle tuli merkittäviä eroja, kun pituuden määrittämisen perusteena käytettiin 1,8 kokonaisvarmuuskerroinvaatimusta. Vaadittava paalulaatan pituus vaihteli 10 m ja yli 55 m välillä. Lyhyin paalulaatta olisi vaadittu 3D LEM -menetelmän perusteella ja pisin 2D LEM -menetelmän perusteella ilman päätyvastusta. Varmuuskertoimien ero vaihteli 2D LEM ja 3D LEM -menetelmien välillä kuormitustapauksesta riippuen myös siinä tapauksessa, kun 2D LEM -menetelmässä huomioitiin päätyvastus. Päätyvastuksen laskentaan ei siis ole olemassa yhdenmukaisia vakioparametreja, joilla saataisiin 3D LEM -menetelmää vastaavia varmuuskertoimia kaikissa tapauksissa. Paalulaatan pituustarkastelussa 2D LEM -menetelmällä päätyvastuksen kanssa, varmuuskerroin kasvoi jyrkästi paalulaatan pituuden funktiona nousten nopeasti suuremmaksi kuin 3D LEM -menetelmän varmuuskerroin vapaan muotoisilla liukupinnoilla. Lisätutkimustarpeena havaittiin muun muassa kerroksellisen maaperän ja maaperän lujuuden vaikutuksen sekä pengerleveyden ja kuormituksen yhteyden tarkempaa selvittämistä päätyvastusparametrien valintaan. Lisäksi 3D LEM -menetelmän soveltuvuus stabiliteetin laskentaan epäsymmetrisissä tapauksissa vaikeissa pohjaolosuhteissa olisi syytä selvittää.Comparison of 2D and 3D slope stability analysis methods in the case of bridge approach embankments. Abstract. Slope stability analysis of bridge approach embankments is done mainly by using 2D methods, which suppose calculation cross section to be infinitely long. However, 2D methods are not ideal for studying the embankment’s stability in longitudinal direction, because it is impossible to model the locality of an embankment and loading in a 2D model. The aim of this master’s thesis work was to study how much the results of 2D methods diverge compared to more realistic 3D situation, and which factors have the greatest influence on the difference. Another goal was to give recommendations for the definition of end effect in 2D LEM method. In this work, differences in factor of safety were compared in the longitudinal direction of embankment obtained by 2D LEM and 3D LEM methods. Varying slip surface shapes were utilized in a watercourse and an underpass case, using Bishop simplified method with three different soil types and three different embankments widths. The investigated embankments were a single-track railway, a double-track railway, and a wide motorway embankment. Factor of safety was calculated with and without a surface load. Undrained shear strength parameters were used with two soil types (soft and firm clay) and in one case friction and cohesion was used for subsoil (silt). Factor of safety was calculated in 2D LEM method with and without an end effect. For selected cases, reference calculations were performed with 3D FEM SRM method. Dimensioning of pile slab length was studied in one case using 2D LEM and 3D LEM methods. Reference calculation using Eurocode DA3 MRT partial factors was conducted in one case. There were big differences in the factor of safety between the 2D and 3D methods in both watercourse and underpass cases with the two narrowest embankments, when undrained shear strength soil types were used. In these cases, factor of safety values calculated with a 2D LEM method were significantly lower than with 3D methods. At the maximum, factor of safety calculated with a 3D LEM method was more than twice greater compared to 2D LEM method without an end effect. When there was no surface load on top of the embankment, the factors of safety calculated using a 2D LEM method with an end effect were approximately the same compared to the values obtained with 3D LEM method using non-spherical slip surfaces. When there was a surface load on the top embankment, factor of safety calculated using a 2D LEM method with an end effect was lower than the factor of safety calculated with 3D LEM method using non-spherical slip surfaces. In the wide motorway embankment, the difference was not significant. The impact of embankment width to the differences in factors of safety was obvious: the difference was the greatest in the narrowest, single-track embankment, and it became smaller when the width of the embankment increased. Also, the surface load had an impact on the differences in factors of safety in railway embankments: the difference was greater in an embankment with the surface load than with an embankment without the surface load. An increase of undrained shear strength of soil did not have an explicit impact on the reduction of safety factor difference between calculation methods. In the silt subsoil, the differences in factors of safety were clearly smaller than when utilizing undrained shear strength. Factors of safety calculated using a finite element method were close to the 3D LEM values with non-spherical slip surfaces in all calculated cases. The length of pile supported embankment slab varied a lot when a requirement of 1.8 was used for stability safety factor. The required length of pile slab varied from 10 m to over 55 m. The shortest pile slab length was based on 3D LEM method and the longest based on 2D LEM method without end effect. The difference in safety factor between the 2D LEM and 3D LEM methods varied depending on loading case, also when end effect was considered in the 2D LEM method. Thus, there are no constant parameters in 2D LEM end effect calculation that would produce factor of safety corresponding to 3D LEM method. In a pile slab length study, greater factor of safety values were obtained using 2D LEM method with end effect than with 3D LEM method using non-spherical slip surfaces. More research is needed to determine the impact of stratified soil base, impact of soil strength, as well as impact of loading intensity on determination of end effect calculation parameters. Also, the suitability of 3D LEM method in asymmetric cases in loose soil base should be clarified

High-latitude artificial aurora using the EISCAT high-gain HF facility

The EISCAT high-frequency (HF) transmitter facility at Ramfjord, Norway, has been used to accelerate F-region electrons sufficiently to excite the oxygen atoms and nitrogen molecules, resulting in optical emissions at 630, 557.7 and 427.8 nm. During O-mode transmissions at 5.423 MHz, using 630 MW effective radiated power, in the hours after sunset on 12 November 2001 several new observations were made, including: (1) The first high-latitude observation of an HF induced optical emission at 427.8 nm and (2) Optical rings being formed at HF on followed by their collapse into a central blob. Both discoveries remain unexplained with current theories

Optical Waveplates Based on Birefringence of Anisotropic Two-Dimensional Layered Materials

Birefringence is an inherent optical property of anisotropic materials introduced by the anisotropic confinement in their crystal structures. It enables manipulation of light propagation properties (e.g., phase velocity, reflection, and refrac- tion) for various photonic and optoelectronic applications, including waveplates and liquid crystal displays. Two-dimensional (2D) layered materials with high anisotropy are currently gaining an increasing interest for polarization-integrated nano- device applications, which advances the research on birefringent materials. In this article, we investigate the optical birefrin- gence of three anisotropic 2D layered materials (black phosphorus (BP), rhenium disulfide (ReS2), and rhenium diselenide (ReSe2)). We demonstrate that the birefringence in BP (~0.245) is ~ 6 times larger than that of ReS2 (~0.037) and ReSe2 (~0.047) at 520 nm and is comparable to the current state of the art bulk materials (e.g., CaCO3). We use these 2D materials to fabricate atomically-thin optical waveplates and investigate their performance. In particular, for BP, we observe a polarization-plane rotation of ~0.05° per atomic layer at 520 nm. Our results show that the relatively large birefringence of anisotropic 2D layered materials can enable accurate manipulation of light polarization with atomically controlled device thickness for various applications where integrated, nanoscale polarization-controllers are required

A Bibliometric Study on Authorship Trends and Research Themes in Knowledge Management Literature

This is the author accepted manuscript. The final version is available from IFKAD via the link in this record.The aim of the study is to identify the contribution of authors in the domain of Knowledge Management (KM). The underlying data is from two leading KM journals, namely, the Journal of Knowledge Management (JKM) and the Journal of Intellectual Capital (JIC). We downloaded articles from Thomson Reuters Web of Science (WoS),with JKM and JIC-specific searches resulting in 508 and 73 citing articles respectively. The timeframe of analysis was 2009-2016. This dataset was used to create co-citation network visualisations to provide insights into the clusters of authors and research topics. Measures such as Betweenness centrality and hubs-authorities (HITS) were used to identify significant authors and their key themes of interest. More specifically, network analysis identified six dominant research themes, it revealed a total of 14,422 authors being cited (depicted as nodes in the visualisation) with a total of 1,023,123 citations (edges). Based on the findings of this study, the paper will explore the specific themes and the intellectual turning points in KM research and its evolution. Our bibliometric analysis has practical significance for researchers since it recognises the dominant research areas, and by extension, it identifies those that are still in their infancy; the latter having the potential of representing an interesting research gap. The limitation of the study is that the underlying data is only from two journals (albeit, from the top two journals in KM), which may lead to partially biased results. In future, the aim is to also leverage the analysis to more KM journals, e.g., the top ten journals within the Serenko & Bontis (2013) most updated list

Pedagoginen dokumentointi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018 oppimisen näkökulmasta

Tiivistelmä. Tämä kandidaatin tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimuksen tavoin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella pedagogista dokumentointia teoreettisesta tulokulmasta käsin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 velvoittaa toteuttamaan pedagogista dokumentointia osana pedagogista toimintaa. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoituksena on tuottaa kokonaisvaltaista tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta, jonka avulla suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Aiheen ajankohtaisuuden ja yhteiskunnallisen merkittävyyden lisäksi aiheen valinnan taustalla vaikuttaa oma ammatillinen kiinnostuksemme. Haluamme tulevina varhaiskasvatuksen opettajina ymmärtää pedagogisen dokumentoinnin merkityksen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa. Pedagogista dokumentointia koskevaa suomalaista tutkimusta on tehty vähän. Sen vuoksi on perusteltua tutkia aihetta lisää. Tutkielmalle asetettiin kolme tehtävää: 1. Mikä vaikutus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2018 oppimiskäsityksellä on pedagogisessa dokumentoinnissa? 2. Miten pedagoginen dokumentointi on muotoutunut? 3. Minkälainen on pedagogisen dokumentoinnin prosessi? Ensimmäiseksi tutkielma osoittaa, että käsitys oppimisesta on pedagogiikan perustana, joten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2018 oppimiskäsitys ohjaa myös pedagogisen dokumentoinnin prosessia, tavoitteita ja menetelmiä. Lisäksi tutkielma osoittaa, että reggiolaisesta traditiosta noussut dokumentointi muotoutui ruotsalaisen tutkijaryhmän vaikutuksesta pedagogisen dokumentoinnin käsitteeksi ja käytännön menetelmäksi se muotoutui reggiolaisuudessa. Kolmanneksi tutkielma osoittaa pedagogisen dokumentoinnin muodostavan havainnoinnin, dokumentoinnin ja reflektoinnin kehämäisen prosessin, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018 edellytetään pedagogisen dokumentoinnin toteuttamista, joka tarkoittaa samalla muutosta varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa. Menetelmä etsii osaksi vielä paikkaansa suomalaisen varhaiskasvatuksen kentällä eikä dokumentoinnin pedagogisia mahdollisuuksia osata useinkaan hyödyntää. Vaikka Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 luo toiminnan toteuttamiselle pohjan, jää lopulta varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulle päätös siitä, miten pedagogista dokumentointia toteutetaan käytännössä

Infants born to women with substance use: Exploring early neurobehavior with the Dubowitz neurological examination

BackgroundThere is a special concern regarding substance using pregnant women due to the possible adverse effects on the infant. While the immediate effects of prenatal substance exposure are well known, the long-term data on the infants' neurodevelopment is inconclusive.AimsThe purpose of this study was to assess early neurobehavior of infants of mothers with substance use using the Dubowitz examination and to follow their neuromotor development until one year of age.Study design and subjectsNinety-five pregnant women with a recent history of substance use were recruited and followed up at the maternity outpatient clinic. Follow-up data was collected from hospital records and maternal interviews. The Dubowitz neurological examination was performed to the 54 clinically healthy term infants. The results were converted into optimality scores and compared to normative values from clinically healthy term infants derived from a separate normative population. The infant's neuromotor development was followed up to one year of age.ResultsOnly 7% of the infants born to women with recent or current substance use reached optimal scores (n = 30) of these infants was found normal.ConclusionsA high percentage of infants of mothers who were referred prenatally to hospital due to substance use showed suboptimal neurological findings during their first days of life.</div

A Typology of Hackathon-use

This paper addresses the typology of the hackathon concept. Specifically, it focuses on describing the four archetypes of hackathon use: 'designing', 'crowdsourcing', 'learning' and 'community building' discovered from the literature. The typology is a continuation of the conceptualization of hackathon, which aims to clarify the concept of hackathons and their use in various contexts. As a result, the paper describes the characteristics that typify the hackathon, 'body of participants', 'focal interest', 'setting' and 'creation method'. The two main themes that arose from the studied literature, 'body of participants' and 'focal interest', are used as the axis to compose a 2x2 matrix of the archetypes. Therefore, this paper contributes to the conceptual clarity of the hackathon phenomenon. As the main result, this proposed paper fills a prominent research gap in hackathon literature: the typology of the hackathon-use. Thus, this paper reports the typology by differentiating known archetypes of the hackathon.publishedVersionPeer reviewe

First report of Barichneumon derogator (Hym.: Ichneumonidae: Ichneumoninae) from Iran

We studied the pest and parasitoid fauna of cauliflower fields in southern Tehran in 2011. In the course of our research the Ichneumonid wasp Barichneumon derogator (Wesmael) of the subfamily Ichneumoninae was collected and identified. This parasitoid attacks the larval stages of lepidopteran pests. The species B. derogator is newly recorded from Iran