Tuloksia viljojen lajikokeista Karjalan koeasemalla 1970-1977

vokKirjasto Aj-

Sairaaloiden ohjeistus kemikaalionnettomuuden varalle

Kemikaalionnettomuuksien laajuus ja luonne vaihtelevat huomattavasti. Kyse voi olla yhden altistuneen hoitoon johtavasta tilanteesta, toisaalta kemikaalionnettomuus voi aiheuttaa suuren altistuman ja useiden potilaiden hoitokapasiteettitarpeen yhdestä onnettomuudesta tilannetta hoitavalle sairaalle. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, mikä on Suomessa sairaaloille suunnattu yleinen ohjeistus varautumisessa kemikaalionnettomuuksissa altistuneiden hoitoon. Lisäksi työssä selvitettiin, kuinka sairaaloita on ohjeistettu toteuttamaan johtamistoimintaansa kemikaalionnettomuuksissa sekä toteuttamaan johtamisen tukena tilannekuvan ylläpitoa kemikaalionnettomuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tapauksena käytettiin Lahdessa taajama-alueella tapahtunut kemikaalirekan onnettomuutta, joka tilanteena oli tutkijoille entuudestaan tuttu. Tapaustutkimuksen pohjana toimi haettu materiaali ja tästä tehty laadullinen analyysi. Vaikka tutkimuksen taustana käytetyssä tapauksessa ei aiheutunutkaan kemikaalille altistumisia, olivat riskit suuronnettomuudelle merkittävät. Tämä ohjasi opinnäytetyön tekijöitä toteuttamaan tiedon hankintaa laajasti, mutta kuitenkin rajatusti. Opinnäytetyön tiedonhaku rajattiin kohdistumaan Suomen lisäksi EU-alueeseen. Tulokset esitetään tapahtuman ja haetun materiaalin mukaisessa kronologisessa järjestyksessä, kirjoitettuna ja kuvaksi avattuna. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin prosessikuvaus sairaalan val-miudesta toimia kemikaalionnettomuudessa. Prosessikuvaus toteutettiin siten, että siinä on kuvattuna kokonaisvaltaisesti kemikaalien aiheuttamien onnettomuustilanteiden hoitamiseen liittyvät osa-alueet. Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että ohjeistusta kemikaalionnettomuuksissa toimimiseksi sairaalassa on saatavilla eri lähteistä. Ohjeistus on kuitenkin hyvin pirstaloitunutta, eikä sairaaloita varten ole käytettävissä keskitettyjä toimintaohjeita. Sairaaloiden häiriötilannejohtamista on ohjeistettu hyvin vähäisesti, kemikaalionnettomuustoiminnan johtamista ei ole ohjeistettu lainkaan. Tilannekuvan ylläpitämistä sairaalan toiminnan johtamisen tukena ei opinnäytetyön tulosten mukaan ole ohjeistettu lainkaan.The extent and nature of chemical accidents vary greatly. There may be only one affected person at the scene in need of treatment, or the accident may result in vast contamination and a large number of patients in treatment. In this thesis, it was examined what kind of guidelines exist for hospitals regarding chemical accidents. In addition, the study examined how hospitals are instruct-ed to carry out management activities in support of the management of chemical accidents as well as to maintain a situational picture of the accident. Case study was used as the study method. The case used in this study was a truck accident in a densely populated area in Lahti, which was already a familiar situation to the researchers. The acquired material and a qualitative analysis of it functioned as the basis of the case study. Even though the background case for the research did not cause chemical risks or exposure, the risk of a mass casualty incident was significant. This directed the researchers to carry out the acquisition of information extensively, but in a limited way. The search was limited to Finland and the EU ar-ea. The results are presented in chronological order, in writing and as a picture. A process map of hospital chemical preparedness was done as an output of the study. The description of the process was carried out in such a way that it depicts holistically the areas of treating situations related to chemical accidents. As a conclusion of the study, it was found that guidance for hospitals is available from various sources. However, the guidance is very fragmented, and there is no single source of guidelines for hospitals. There are very limited instructions for managing hospitals in case of disturbance, and there are no instructions for the management of chemical accidents. According to the results, there are no instructions for maintaining a situational view in support of operational management of a hospital

“Mikään ei ole niin pahaa elämässä, ettemme selviäisi” : nepalilaisten yksinelävien naisten voimaantumisen mahdollisuuksia naisprojektien tukemana

Tutkielma keskittyy nepalilaisten yksinelävien naisten voimaantumisen mahdollisuuksiin naisprojektien tukemana. Yksinelävillä naisilla tarkoitamme naisia, jotka ovat leskiä tai eri syistä aviopuolison hylkäämiä. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka naiset kokevat oman elämänsä yksinelävinä sekä, millä tavoin projekti on vaikuttanut heidän elämäänsä ja millaista muutosta se on saanut aikaan. Tutkielman tarkoituksena on tuoda nepalilaisten yksin elävien naisten asema ja oikeudet tietoisuuteen suomalaiseen sosiaalityön keskusteluun ja mahdollisesti myös kansainvälisen sosiaalityön kentälle. Tutkimusmetodeina käytämme osallistuvaa havainnointia ja haastattelua. Metodologisesti lähestymme tutkielmamme aiheita etnografian avulla, mikä sopii hyvin kulttuurin ollessa vieras tutkijalle. Teoreettisina lähtökohtina toimivat radikaali ja rakenteellinen sosiaalityö ja voimaantuminen. Aineistona tutkielmassa toimii kuuden naisen kanssa käydyt keskustelut sekä etnografinen havainnointi ja analysointi. Naiset osallistuvat kolmeen eri naisprojektiin Nepalissa. Tutkielma osoittaa, että yksilön hyvinvoinnin lisääminen vaatii laajempaa vaikuttamista yhteiskunnan tasolla. Voimaantuminen yksinelävien naisten kohdalla vaatii heidän omaa sisäistä voimaantumista: itsetuntoa, itsearvostuksen kasvua ja rakenteiden tuomaa mahdollisuutta vaikuttaa osaltaan oman elämänsä tekijöihin. Projektit ovat vaikuttaneet positiivisesti useimpien naisten elämään antaen heille mahdollisuuden toimeentuloon ja osittain myös mahdollisuuden oman elämän hallintaan. Tutkielmassa nousi esille haaste saada slummeissa ja kadulla elävät naiset projekteihin mukaan. Nepal on allekirjoittanut kaikkinaisen syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen, mikä vaatii kansainvälisiltä yhteisöiltä valvontaa sopimuksen allekirjoittaneissa maissa, jotta asioihin todella puututtaisiin myös valtion taholta. Merkittävänä tekijänä naisten aseman parantamiselle ja naisten äänen kuuluville saamisena on kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt ja projektit

Metaplastic carcinoma of the breast : Prognosis and response to systemic treatment in metastatic disease

Background: Metaplastic breast carcinomas (MpBCs) are rare, aggressive breast cancers. Due to the scant literature of this disease most guidelines do not give recommendation for this entity. The aim of the study was to review the clinicopathologic features, treatment, and outcomes of the patients with MpBC treated at our institution. Material and methods: We searched databases for patients with histologically confirmed MpBC from 2002 to 2016. Results: A total of 78 patients with MpBC were included in the study. All histological material was reviewed by an experienced breast pathologist. Most tumors were grade 3 (83%) and triple negative (85%). Eighty-two percent were node negative. Sixty-four percent received adjuvant chemotherapy. The 5-year disease free survival was 63% and 5-year breast cancer specific overall survival was 61%. Tumor size and mixed metaplastic histology were associated with worse outcome in this patient group. One third of the patients (n = 28) had metastatic disease at initial presentation or developed metastases at follow-up. The lungs were the most common site of first distant recurrence. Half (n = 14) of these patients received palliative chemotherapy. Of those only 6% (n = 2) had partial response and 18% had stable disease as best response to treatment. The median overall survival time with metastatic disease was only 3.4 months. Conclusion: MpBC is an aggressive type of breast cancer with poor outcome despite low nodal involvement and aggressive local and systemic therapy. Tumor response to palliative systemic chemotherapy remains poor for MpBC patients.Peer reviewe

Facilitation of developmental tasks in prisons : applying the method of human-centered co-evaluation

Peer reviewe

Koulun kahlitsemat - arjen selviytyjät : näkökulmia kielen oppimiseen

This article discusses written narratives about foreign language learning. The stories were collected in a contest organised by KVS Foundation (Kansanvalistusseura), a Finnish organisation for adult education. Over 500 texts were sent for the contest, representing writers of both sexes, various language backgrounds and many professions. The age of writers varied from 8 to 80. In this article we discuss the nature of the data and the creation of a data base. Some preliminary observations are reported and a case study discussed. The relation between the academic and everyday views of language learning is also dealt with.peerReviewe

Histopathological features of breast tumours in BRCA1, BRCA2 and mutation-negative breast cancer families

INTRODUCTION: Histopathological features of BRCA1 and BRCA2 tumours have previously been characterised and compared with unselected breast tumours; however, familial non-BRCA1/2 tumours are less well known. The aim of this study was to characterise familial non-BRCA1/2 tumours and to evaluate routine immunohistochemical and pathological markers that could help us to further distinguish families carrying BRCA1/2 mutations from other breast cancer families. METHODS: Breast cancer tissue specimens (n = 262) from 25 BRCA1, 20 BRCA2 and 74 non-BRCA1/2 families were studied on a tumour tissue microarray. Immunohistochemical staining of oestrogen receptor (ER), progesterone receptor (PgR) and p53 as well as the histology and grade of these three groups were compared with each other and with the respective information on 862 unselected control patients from the archives of the Pathology Department of Helsinki University Central Hospital. Immunohistochemical staining of erbB2 was also performed among familial cases. RESULTS: BRCA1-associated cancers were diagnosed younger and were more ER-negative and PgR-negative, p53-positive and of higher grade than the other tumours. However, in multivariate analysis the independent factors compared with non-BRCA1/2 tumours were age, grade and PgR negativity. BRCA2 cases did not have such distinctive features compared with non-BRCA1/2 tumours or with unselected control tumours. Familial cases without BRCA1/2 mutations had tumours of lower grade than the other groups. CONCLUSIONS: BRCA1 families differed from mutation-negative families by age, grade and PgR status, whereas ER status was not an independent marker