Refined SRP Stack Memory Analysis by Exploiting Critical Sections for Shared Resources

International audienceIn this paper we refine previous results on stack memory analysis for SRP based systems. For a task J we associate the section of code in between a resource request and release of R to a sub-task J R . If J R is implemented as a function, the stack usage of J R can be accounted for locally (and not part of the initial allocation for J as done in previously published work.

Phytotoxin produced by the netted scab pathogen, Streptomyces turgidiscabies strain 65, isolated in Sweden

Streptomyces spp. are a highly diverse group of bacteria most of which are soil-inhabiting saprophytes. A few are plant pathogens that produce a family of phytotoxins called thaxtomins and cause significant economic losses, e.g., by reducing the marketability of potato tubers (Solanum tuberosum). In northern Europe, S. scabies, S. turgidiscabies and S. europaeiscabiei are the most common plant pathogenic species. In this study, a Streptomyces strain isolated from a netted scab lesion on a tuber of potato cv. Bintje in northern Sweden was identified as S. turgidiscabies but was found to differ in the genomic region carrying genes required for thaxtomin biosynthesis. Our results showed that the strain did not produce thaxtomin but rather phytotoxin fridamycin E, which is an anthraquinone novel to plant pathogenic Streptomyces spp. Fridamycin E was shown to reduce or inhibit sprouting of potato microtubers in vitro. While fridamycin E is known to have antibiotic activity against Gram-positive bacteria, the inhibitory activity of fridamycin E on plant growth is a novel finding.Peer reviewe

The Comprehensive Phytopathogen Genomics Resource: a web-based resource for data-mining plant pathogen genomes

The Comprehensive Phytopathogen Genomics Resource (CPGR) provides a web-based portal for plant pathologists and diagnosticians to view the genome and trancriptome sequence status of 806 bacterial, fungal, oomycete, nematode, viral and viroid plant pathogens. Tools are available to search and analyze annotated genome sequences of 74 bacterial, fungal and oomycete pathogens. Oomycete and fungal genomes are obtained directly from GenBank, whereas bacterial genome sequences are downloaded from the A Systematic Annotation Package (ASAP) database that provides curation of genomes using comparative approaches. Curated lists of bacterial genes relevant to pathogenicity and avirulence are also provided. The Plant Pathogen Transcript Assemblies Database provides annotated assemblies of the transcribed regions of 82 eukaryotic genomes from publicly available single pass Expressed Sequence Tags. Data-mining tools are provided along with tools to create candidate diagnostic markers, an emerging use for genomic sequence data in plant pathology. The Plant Pathogen Ribosomal DNA (rDNA) database is a resource for pathogens that lack genome or transcriptome data sets and contains 131 755 rDNA sequences from GenBank for 17 613 species identified as plant pathogens and related genera

Tietoturvatuotteiden käyttöliittymäsuunnittelu

Insinöörityön tarkoituksena oli toteuttaa käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus kahdelle eri tietoturvatuotteelle. Työssä uudistettiin toisessa tuotteessa jo oleva käyttöliittymä ulkoasultaan nykyaikaiseksi. Toiseen tuotteeseen suunniteltiin ja toteutettiin uusi käyttöliittymä. Työ toteutettiin nykyaikaisilla verkko-ohjelmointimenetelmillä, minkä lisäksi käytettiin käyttöliittymäsuunnittelussa hyväksi todistettuja teoreettisia menetelmiä. Haasteina toteutuksessa olivat tietoturvallisuuden vaativuusmäärittelyt, käytössä olevat palvelinohjelmistot, responsiivisuus ja asiakaskohtaisen ulkoasun räätälöitävyyden lisääminen. Työn tuloksena syntyivät käyttöliittymä uuteen tietoturvatuotteeseen ja ulkoasun uudistus jo olemassa olevaan tietoturvatuotteeseen. Ne toteutettiin kesän ja syksyn 2014 aikana. Tuotteet otettiin käyttöön kevään 2015 aikana. Johtopäätöksenä käyttöliittymäsuunnittelu on tärkeässä asemassa nykypäivän ohjelmistosuunnittelussa ja toteutuksessa.The main objective of the project described in this thesis was to design and produce a user interface for two information security products. The first product was already released software the user interface of which needed a renewed visual look. The other product was emergent and needed new user interface design and implementation. The user interface design was carried out with modern methods based on the most noted information architects. The implementation was made with state-of-the-art techniques used in today's front-end development. Challenges in the project were regulating the general rules in information security, demands in security definitions, back-end platforms, responsiveness and implementing customer-specific visual look to products user interfaces. This thesis demonstrates how user interfaces are designed and implemented using modern methods. The results are shown in two information security products which were re-leased in the spring of 2015. The results obtained highlight the importance of the user interface design in today's soft-ware development

PELAAKO PALVELU? : Selvitys erikoissairaanhoidon fysioterapiapalveluista Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä selvitys Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin fysioterapiapalvelujen kehittämiskohteista alueen terveyskeskusten ja keskussairaalan fysioterapeuttien näkökulmasta

Tekijät: Aittamaa, Salla & Aro, Sanna Opinnäytetyön nimi: PELAAKO PALVELU? Selvitys erikoissairaanhoidon fysioterapiapalveluista Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä selvitys Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin fysioterapiapalvelujen kehittämiskohteista alueen terveyskeskusten ja keskussairaalan fysioterapeuttien näkökulmasta Sivuja 48. Liitteitä 2. Kuntoutus on käytännössä erilaisista toimenpiteistä muodostuva koordinoitu ja ta-voitteellinen kokonaisuus, jonka toimenpiteistä tulisi muodostua katkeamaton ja loogisesti etenevä prosessi eli saumaton palveluketju. Eri toimijoiden ja tahojen välinen saumaton yhteistyö ja tiedonkulku ovat olennaisia tekijöitä prosessin edesauttamisessa. Kuntoutusta koskevan yhteistyön tiedetään kuitenkin olevan pulmallista hajautetussa kuntoutuspalvelujärjestelmässämme. Hyvän fysioterapiapalvelun tulisi olla tehokasta, palvelutuotannon tuottavaa ja terveydenhuollon rahoitusrasituksen tulisi jakautua oikeudenmukaisesti. Yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen eri sektoreiden kesken painottuukin välttämättömänä edellytyksenä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin (L-PSHP) kuntayhtymän laatimassa palvelujen järjestämissuunnitelmassa kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen palvelun tuottamiseksi. Tämän projektimuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tilastotiedon pohjalta, mitä erikoissairaanhoidon fysioterapiapalveluja Länsi-Pohjan keskussairaalassa (L-PKS) tarjotaan. Kyselyn avulla selvitettiin, mitä L-PKS:n fysioterapiapalveluja L-PSHP:n terveyskeskusten ja L-PKS:n fysioterapeuttien mielestä voisi toteuttaa muualla tai yhteistyössä muun tahon kanssa sekä mitä L-PSHP:n fysioterapiapalveluja heidän mielestään alueella voisi kehittää asiakkaiden fysioterapiaprosessien kannalta. Selvityksen tulosten pohjalta voitiin todeta, että L-PSHP:n alueen fysioterapiapalvelujen kehittämiskohteita olivat neurologisten potilaiden, operatiivisten selkäpotilaiden, tekonivelpotilaiden ja inkontinenssipotilaiden fysioterapiaprosessit. Tukisukkien mittaaminen ja lainaaminen sekä lasten ja nuorten ryhtiin liittyvä fysioterapia voitaisiin alueen fysioterapeuttien mielestä toteuttaa muualla kuin L-PKS:ssa tai yhteistyössä muun tahon kanssa. Eri tahojen yhteistyön kehittäminen, paikallisten verkostojen muodostaminen sekä yhtenäisen tiedonkulun ja toimintamallien laatiminen edesauttaisivat huomattavasti saumattoman palveluketjun toteutumista. L-PKS:n olisi ajankohtaista ja tarpeellista kehittää yhteistyötä fysioterapiapalvelujen osalta jonkin muun tahon. L-PKS:n fysioterapian tilastoinnissa on lisäksi kehittämistä ja selvityksen pohjalta tilastoinnilla on merkitystä myös jatkokuntoutuksen seurannalle eikä seuranta vaikuta L-PSHP:ssa toteutuvan tarkoituksenmukaisesti. L-PSHP:n optimaalinen resursointi ei tämän selvityksen ja Kuntamaiseman (2010) selvityksen perusteella mitä ilmeisimmin toteudu ja se luo jatkossakin uhkakuvan kuntien taloudelle. Asiasanat: Kuntoutuspalvelujärjestelmä, fysioterapiapalvelu, saumaton palveluketjuAuthors: Aittamaa, Salla & Aro, Sanna Title: DOES THE SERVICE WORK? Report of special health care physiotherapy services in Länsi-Pohja central hospital and report of development objects of physiotherapy services in Länsi-Pohja health care district from the perspective of districts health centers and central hospital physiotherapists Pages 48. Appendices 2. Rehabilitation is practically a coordinated and goal-oriented whole which measures should form a continuous and logically progressive process otherwise a seamless service chain. Essential elements in assisting the process are seamless cooperation and flow of information between different actors and quarters. Good physiotherapy service should be effective, production of services productive and financial stress of the health care should be divided fairly. Cooperation and reconciliation of services between different sectors are emphasized as necessary requirements to produce cost-effective and customer-oriented services according to organizational plan of services drafted by Länsi-Pohja health care district federation of municipalities. The purpose of this project-form thesis was to find out through statistics what special health care physiotherapy services are offered in Länsi-Pohja central hospital. In addition the questionnaire was used to find out what physiotherapy services in Länsi-Pohja central hospital could be followed through somewhere else or in cooperation with another quarter and what Länsi-Pohja health care district physiotherapy services could be developed in advantage for customer physiotherapy processes from the perspective of districts health centers and central hospital physiotherapists. Based on the results of this report can be discovered that the development objects of physiotherapy services in Länsi-Pohja health care district are physiotherapy processes of neurological patients, operative back patients, patients with artificial joint and incontinence patients. The measuring and borrowing of surgical stockings and posture physiotherapy of children and the youth could be followed through somewhere else than in Länsi-Pohja central hospital or in cooperation with another quarter. Developing cooperation between different quarters, creating local networks and creating a uniform flow of information and operational models would assist significantly in carrying out the seamless service chain. It would be topical and necessary to develop cooperation between Länsi-Pohja central hospital and some other quarters. Based on this report the compilation of statistics of physiotherapy in Länsi-Pohja central hospital needs developing and in addition it is significant to postrehabiliative follow up which does not seem to come true appropriately in Länsi-Pohja health care district. Based on this and Kuntamaisema (2010) report optimal resource allocation in Länsi-Pohja health care district does not apparently come true and it creates a threat to finances of the municipalities. Keywords: Rehabilitation service system, physiotherapy service, seamless service chai

”One must dare to invest to establish women’s ice hockey” : A qualitative study on women’s ice hockey players’ experiences on the distribution ofresources.

Jämställdhet inom idrott är ett idag omdiskuterat ämne i idrottspolitiken och media där frågor om resursfördelningar och rådande maktstrukturer i idrottskulturen är centrala. Resursfördelning ses som en förutsättning för ett jämställt idrottsverige. Studien syftar till att undersöka kvinnliga ishockeyspelares upplevelser av ishockeyföreningars resursfördelning. Genom semistrukturerade intervjuer, som analyserats via en tematisk analys, visar resultatet att spelarna anser att ekonomiska resurser och prioritering är viktiga aspekter som möjliggör de faktiska resurserna; träningstider, tränare, ishallar, material, sponsring och transport. Brister i fördelningen av resurser, främst ekonomiska resurser och en upplevd bortprioritering, har påverkat spelarnas motivation negativt. Spelarna anser att motivationen skulle höjas genom en jämnare fördelning av dessa resurser. Spelarna menar att en förändring skett under deras idrottskarriär men att den inte är självklar och således finns fortfarande mycket utvecklingspotential i fördelning av resurserna för att nå en jämlik fördelning mellan könen. Resultatet har diskuterats utifrån Barbara J. Rismans (2004) teori om genus som social struktur för att söka en förståelse om varför resursfördelningen mellan könen ser ut som den gör och blir ett sätt att förstå dess utfall utifrån ishockeyns sociala struktur. Teorin kan identifiera faktorer som påverkar utfallet av dagens resursfördelning. I och med identifieringen av påverkansfaktorer kan situationer förstås och således, vid behov, förändras. Studiens slutsats är att de kvinnliga ishockeyspelarna upplever en nedprioritering som indikerar en ojämn fördelning av resurser mellan kvinnor och män. Resurserna är beroende av varandra där ekonomiska resurser skapar prioriteringen av de faktiska resurserna. Resursfördelningen påverkar spelarnas motivation och fortsatta idrottande, vilket gör att de upplevda bristfälliga resurserna hindrar möjliggörandet av damishockeyns etablering i ishockeysverige. Det finns mycket kvar att förändra för att nå en jämställd resursfördelning inom ishockeysverige

Writing characters in artificial intelligence - How screenwriting practices benefit AI personality design

This research is the scientific part of a Master’s Thesis in Screenwriting for Film and TV at Aalto University. It explores the AI personality design process, examines similarities with various screenwriting processes and considers further screenwriting practices, which could benefit AI personality design. Two experts, Mariana Lin and Jacqueline Feldman, were interviewed to obtain an in-depth understanding of AI personality design. The interview material was subsequently analysed and divided into three thematic categories: a) The Design Process, describing the organisational and managerial aspects of the design process b) The Stages of AI Personality Design, describing practical design decisions at different stages of the process, and c) The Societal Aspects of AI Personality Design, describing the societal implications of AI personality design and AI in general. The Stages of AI Personality Design was further divided into five thematic categories, detailing the practical design decisions relating to a) the function of the AI b) beliefs and characteristics c) behaviours and d) dialogue of the AI personality as well as d) testing and keeping track of the personality once the AI is in use. Similarities between screenwriting and AI personality design processes were revealed in several areas and further screenwriting practices, which could benefit AI personality design were identified. These include defining “the characteristics” of the AI personality, ensuring that the characteristics reflect the function of the AI, designing behaviours and dialogue as interrelated means of communication, writing dialogue, and taking the larger societal framework and its impacts into consideration throughout the design process. In addition, it was revealed that adapting and using the working practices of writers’ rooms as well as head writer or showrunner methodology and story and character bibles in AI personality design could prove successful.Tutkimus on taiteen maisterin lopputyön tieteellinen osuus elokuva- ja TV-käsikirjoituksen maisteriohjelmasta. Se käsittelee persoonan suunnittelua tekoälylle (AI personality design), selvittää onko käsikirjoittamisen ja AI persoonan suunnittelun prosesseissa yhtäläisyyksiä sekä tekee jatkohuomioita AI persoonan suunnittelua hyödyttävistä käsikirjoittamisen käytännöistä. Tutkimusta varten haastateltiin kahta asiantuntijaa, Mariana Liniä ja Jacqueline Feldmania. Haastettelujen materiaali analysoitiin ja jaettiin kolmeen temaattiseen kategoriaan. Ne kuvaavat a) suunnittelun organisatorisia sekä työprosessiin liittyviä puolia (Design Process), b) käytännön suunnittelullisia ratkaisuja prosessin eri vaiheissa (Stages of AI Personality Design) ja c) AI persoonan suunnittelun sekä laajemmin tekoälyn yhteiskunnallisia merkityksiä (Societal Aspects of AI Personality Design). Stages of AI Personality Design jaettiin viiteen temaattiseen alakategoriaan, jotka kuvaavat suunnitteluprosessin käytäntöjä suhteessa a) tekoälyn funktioon (the function of AI) b) AI persoonan uskomuksiin ja luonteenpiirteisiin (beliefs and characteristics) c) toiminnallisuuteen (behaviours) d) dialogiin (dialogue) sekä d) testaamiseen ja käyttäjäsuhteeseen (AI in Action). Yhtäläisyyksiä käsikirjoituksen käytäntöihin löytyi suunnitteluprosessin eri alueilta, lisäksi AI persoonan suunnittelua hyödyttäviä elementtejä pystyttiin tunnistamaan. Käsikirjoitusosaaminen voi hyödyttää mm. AI persoonan “luonteen” suunnittelua, “luonteenpiirteiden” valintaa ja märittelyä suhteessa tekoälyn funktioon, tekoälyn toiminnallisuuden ja dialogin suunnittelua toisiaan täydentävinä kommunikaatiomuotoina, dialogin kirjoittamista sekä laajemmin AI persoonan suunnittelua yhteiskunnallisen kontekstin osana. Lisäksi esimerkiksi writers’ room -käytäntöjä sekä pääkäsikirjoittaja- tai showrunner -metodologiaa sekä story ja character “raamattuja” voisi kehittää AIP suunnittelua palveleviin muotoihin