Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia?

Tutkimushankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja luoda toimintamalleja alkuperäisten kotieläinrotujeneli maatiaisrotujen säilyttämiseksi. Vastausta etsittiin kysymyksiin: millaisia merkityksiä maatiaisroduillaon ja mitä yhteiskunnallista hyötyä maatiaisrotujen kasvattaminen voi tuottaa?Suomenkarjan ja suomenlampaiden kasvattajiksi on valikoitunut ryhmä aktiiviviljelijöitä,monialayrittäjiä ja harrastajia. Yrittäjien osalta maatiaisrotuun päätyminen ei ole mikään sattuma, vaankasvattajat ovat perillä eläinten hyvistä ja huonoista ominaisuuksia ja tietoisesti valinneet rodunvähintäänkin monipuolistamaan karjaansa. Tärkeimpinä perusteluina maatiaisrotujen säilyttämisenpuolesta ovat julkisessa keskustelussa kotimaisuus, luonnonmukaisuus, jalostusmahdollisuudet japerinteisyys; maaseudun uusiin yrittäjyysmahdollisuuksiin maatiaiseläimiä ei juurikaan yhdistetä.Maatiaiseläinten tuotteet on onnistuttava myymään erikoistuotteina, jotta taloudellisuus nouseejärkevälle tasolle. Maatiaiskarjan kasvattajan taloudellinen ohjaus- ja kannustekeino on maataloudenympäristötuen erityistuki. Sen taso on länsisuomenkarjalla vuoden 2007 mukaan 270 euroa/eläinyksikkö,mikä lähes riittää kompensoimaan maatiaisrodun ja tehotuotantoon jalostetun rodun kannattavuuserontavanomaisessa maidontuotannossa. Sen sijaan itä- ja pohjoissuomenkarjalla vastaava tuki (500euroa/eläinyksikkö) ei riitä korvaamaan tulonmenetyksiä.Visioitaessa tulevaa maatiaislehmät ja -lampaat voidaan sijoittaa maaseudun toiminnallisessarakenteessa kolmeen eri rooliin: tavanomaisiksi maidon ja lihan tuottajiksi ekstensiiviseentuotantomuotoon; monialayrittäjyyden tuotannon erikoisrooleihin, kuten erikoisraaka-aineiden tuottajiksi,maisemanhoitoon, hoivapalveluihin tai matkailutoimintaan ja kolmanneksi harrasteviljelijöiden ja muunharrastustoiminnan piiriin. Eläinten ylläpito kaikissa kolmessa roolissa edellyttää ohjauskeinojenerilaistamista. Ekstensiivisen tuotannon ohjauskeino voitaisiin toteuttaa edelleen maataloudenympäristötukena. Monialayrittäjyydessä maatiaiseläinten säilymiseen liittyvä tuki tulisi kohdistaaerikoistuotteiden markkinoiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Harrastetoiminnan yhteydessämaatiaiseläinten säilymistä voitaisiin tukea lisäämällä suomalaisten tietoisuutta maatiaiseläimistä.Tieteellisessä keskustelussa maatiaiseläimet edustavat tuotantojärjestelmässä erikoisroolissa olevaatuotantoeläinryhmää (tuotantoekologinen niche) ja niiden tuotteet markkinoilla erikoistuotteita(nichetuotteet). Erikoistuotemarkkinat edustavat globalisoituvassa elintarviketaloudessa massatuotannonja kulutuskysynnän yksipuolistumisen vastavoimaa, jolla on ainakin teoreettisesti suuri merkityselintarvikehuollon tuoteinnovaatioiden, joustavuuden ja pitkän aikavälin ekologisen, taloudellisen,sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden turvaamisessa. Alkuperärotujen toiminnallinen hyödyntäminenonkin viime vuosina herättänyt kansainvälistä kiinnostusta

The Glanville fritillary genome retains ancient karyotype and reveals selective chromosomal fusions in Lepidoptera

201

Poliisikoulutuksen kehittäminen opiskelijoiden näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää poliisikoulutuksessa tapahtuneita muutoksia AMK-uudistuksen myötä, sekä sen taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, miten hyvät valmiudet opiskelijat saavat työharjoittelua ajatellen ja miten he itse haluaisivat kehittää koulutusta. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kurssien 20161 ja 20171 opiskelijoiden valmiuksia poliisityön käytännön taitoihin. Samalla työssä kartoitettiin opiskelijoiden tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen ja heiltä kysyttiin kehitysehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Työssämme tarkastellaan myös ammattikorkeakoulutusta yleisellä tasolla, sekä sitä, miten poliisikoulutus on muuttunut ammattikorkeakoulu uudistuksen myötä. Tuloksia tarkastellaan suhteessa koulutusuudistukseen: millaisia valmiuksia amk-tasoinen poliisikoulutus tuottaa jo työharjoitteluun lähdettäessä. Työn aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 79/154 opiskelijaa. Vastanneista 46/60 oli kurssilta 20161 ja 33/94 kurssilta 20171. Vstausprosentti kyselyssä oli 51,29 prosenttia. Kyselyn tuloksista oli pääteltävissä, että suurin osa opiskelijoista koki saaneensa hyvät valmiudet työharjoittelujaksolle erilaisissa poliisin työn teknisissä taidoissa. Kurssilla 20161 oli jo näkemys siitä, miten hyvät valmiudet koulutus antaa työharjoittelua varten, sillä he vastasivat tähän kyselyyn työharjoittelujakson jälkeen. Kurssi 20171 vastasi kyselyyn ennen harjoittelujakson suorittamista, joten heidän käsityksensä koulun antamista valmiuksista harjoittelua varten, perustui olettamaan sekä vanhempien kurssien kertomaan. Opiskelijat olivat kyselyn perusteella tyytyväisimpiä voimankäytön koulutukseen. Valvonta- ja hälytystoiminnan koulutukseen opiskelijat molemmilta kursseilta olivat eniten tyytymättömiä. Valvonta ja hälytystoimintakoulutukseen toivottiin enemmän opettajavetoisuutta. Useat vastaajat toivoivat lisää käytännön harjoituksia jokaisella koulun osa-alueella. Vastaajien mielestä teoriaopetusta on ollut tarpeeksi

Pohjois-Karjalan elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma vuoteen 2015

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa virkatyönä valmisteltu elinkeinokalatalouden (ammattikalastus, vesiviljely, kalanjalostus, tukkukauppa) kehittämisohjelma esittelee alan nykytilaa, ongelmia, kehittämistarpeita sekä toimenpide-ehdotuksia alan kehittämiseksi. Elinkeinokalataloudessa on tapahtunut monia muutoksia. Kalan käsittely- ja valmistustaidot ovat siirtymässä yhä enemmän kodista yrityksiin. Matka tuottajalta lopputuotemarkkinoille on pidentynyt ja monimutkaistunut. Ammattikalastuksen väheneminen ja kannattavuusongelmat ovat uhkaamassa järvikalan saatavuutta. Ruokakalatuotantoon tähtäävä vesiviljely on myös vähentynyt Pohjois-Karjalassa. Norjalainen lohi ja kirjolohi ovat korvanneet kotimaista kalaraakaaineen saantia. Kalanjalostuksen kehitys on ollut kovasta kilpailutilanteesta huolimatta maakunnassa pääosin myönteistä. EU:n rahoitusjärjestelmän avulla maakunnan elinkeinokalatalouden rakenteita on pystytty kehittämään merkittävästi (mm. kalasatamat, jäähileasemat, yritysinvestoinnit). Pohjois-Karjalan elinkeinokalatalouden kehittämisessä tärkeää lähitulevaisuudessa on: - Maakunnan ammattikalastussaaliin lisääminen, jalostusasteen nostaminen, jatkojalostuksen lisääminen ja monipuolistaminen. - Vesiviljelytuotannon lisääminen ja monipuolistaminen sekä yleisten toimintaedellytysten kehittäminen. - Markkinoinnin (maakunnallinen, valtakunnallinen sekä kansainvälinen taso) tehostaminen. - Ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävän kalantuotannon varmistaminen. - Elinkeinokalatalousalan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistaminen. - Innovaatioiden käyttöönoton ja yritysosaamisen edistäminen. Elinkeinokalatalouden merkittäviin kehittämistuloksiin pääseminen edellyttää laajaa sitoutumista ja yhteisiä ponnisteluja

Saimaan järvilohen hoito-ohjelma

Vuonna 2003 julkaistun Järvilohistrategian toimenpiteiden avulla on pyritty parantamaan järvilohikannan tilaa. Tämä järvilohen hoito-ohjelma korvaa järvilohistrategian toimenpideosan ja päivittää keskeiset kannan hoitoon liittyvät taustatiedot. Järvilohi on määritelty vuoden 2010 Suomen uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa äärimmäisen uhanalaiseksi yhdessä meritaimenen, meriharjuksen ja Saimaan nieriän kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena on järvilohen palautuminen vähitellen luontaisen elinkierron piiriin, vesiviljelyn sekä istutusten osuutta samalla pienentäen. Nykytilanteessa vesiviljelyn rooli on kuitenkin vielä hyvin tärkeä. Järvilohen perinnöllisestä monimuotoisuudesta on syytä olla huolissaan. Perinnöllinen monimuotoisuus on tutkimuksin osoitettu heikoksi ja tutkimushavainnot mm. viittaavat järvilohen poikasen heikkoon kilpailukykyyn tilanteessa, jossa samasta elinalueesta on kilpailemassa samanikäisiä järvitaimenen poikasia. Järvilohi-istutukset eivät vielä vastaa asetettua 100 000 vaelluspoikasen tavoitetta. Järvilohistrategian julkaisua edeltävänä kahdeksana vuonna istutettiin keskimäärin 87 200 vaelluspoikasta vuosittain Pielisjokeen, mutta strategian julkaisusta lähtien istukasmäärä on jäänyt keskimäärin 69 200 vaelluspoikaseen vuodessa. Istutusmäärän aleneminen johtuu pääasiassa viljelylaitosten huonoista poikasvuosista, jolloin poikasia oli käytettävissä tavallista vähemmän. Myöskään emokalamäärätavoite, 100 emokalaa vuosittain Pielisjoesta, ei ole toteutunut. Keskimääräinen emokalamäärä on kuitenkin noussut 36:sta 49:ään edellä mainittuina ajankohtina. Tilannetta yritetään jatkossa korjata myös rasvaeväleikkausmenetelmän avulla. Rasvaeväleikatut kalat on tarkoitettu kalastettaviksi, mutta rasvaevälliset kalat on vapautettava takaisin vesistöön. Tavoitteena on nostaa järvilohen alamitta 60 senttimetriin koko järvilohen elinalueella. Järvilohen suojelun kannalta tarpeellisia kalastusrajoituksia on asetettu vaihtelevasti eri puolilla järvilohen elinaluetta, mutta toimenpiteet eivät ole kattavia eivätkä riittäviä. Kalastusoloja edistetään lähivuosina erillisen ´Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen´ -hankkeen (LIFE+/ Tiedotus ja Viestintä) Saimaan järvilohen hoito-ohjelma | 23 sekä SVK:n ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kestävää kalastusta edistävien hankkeiden avulla. Lisäapua kalastuskuolevuuden alentamiseen on saatu norpparajoituksista. Kalastuksen sopeuttaminen, ottaen huomioon kalastuskulttuuri, jolle on tyypillistä monien eri lajien yhtäaikainen ja monimuotoinen kalastus sekä päätöksentekojärjestelmän monitasoisuus, on tehtävänä hyvin haasteellinen. Muutoshakemus Ala-Koitajoen virtaamaan lisäämisestä on edennyt myönteisesti yhdessä Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muutoshakemusten kanssa, mutta lopullisia ratkaisuja ei vielä ole saatu. Kaikki kolme hakemusasiaa ovat parhaillaan Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ohjelma kattaa yhteensä 34 seitsemään osakokonaisuuteen jaettua toimenpidettä perusteluineen. Osa toimenpiteistä on jo osittain toteutettu, osa jäänyt toteutumatta ja osa on kokonaan uusia. Toimenpiteitä ei kalastuksen osalta pystytä kaikilta osin tässä ohjelmassa määrittelemään aivan tarkkaan, vaan ne on paikallisesti sovitettava, ottaen huomioon jo olemassa olevat rajoitukset, kalastusolosuhteet ym. asiaan vaikuttavat tekijät. Täydentävien sekä vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttöä tulee harkita mm. silloin, jos perustoimenpiteiden avulla ei pystytä saavuttamaan hoito-ohjelmalle asetettuja keskeisiä tavoitteita. Lieksanjoen – Pielisen alueella, ja mahdollisesti muilla erikseen päätettävillä alueilla, sovelletaan kaikkia tämän ohjelman toimenpiteitä siten, kuin siitä eri tahoilla erikseen neuvotellaan ja mahdollisesti tilanteen niin vaatiessa sovitaan

Finding Demand Response from Smart Meter Data

Demand response (DR) is widely seen as an element bringing needed flexibility to the sustainable power system of the future. In Finland, all electricity consumers, including small ones, have smart meters enabling DR based on the electricity contracts with dynamic hourly energy prices. With these contracts, electricity has its own price every hour based on the prices of the day-ahead market of the Nordic power exchange. Consumers can shift part of the consumption to low-price hours leading to lower electricity costs. A very interesting question is that does the volatile price influence on the real consumers’ consumption patterns today. In this paper, we seek answer to this question by first discussing the proper methodology for observing DR from a retailer’s data and secondly by making a case study in which smart meter data of real customers having dynamic electricity contracts is used. The results of the case study show that tiny indications of possible DR can be found, but more research is needed.publishedVersionPeer reviewe

Kiuruveden tilan parantaminen : Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen

Raportissa esitetään yhteenveto Kiuruveden ja Iisalmen kaupunkien alueella sijaitsevan Kiuruvesi -järven säännöstelyn kehittämiseksi sekä järven tilan parantamiseksi tehdyistä selvityksistä sekä esitetään suositukset säännöstelylle ja järven ja valuma-alueen hoitotoimenpiteille. Kiuruvettä säännöstellään Kiurujoen Saarikoskessa olevalla Runnin neulatammella. Säännöstely perustuu vuonna 1935 annettuun järvenlaskulupaan ja sen tavoitteena on maatalouden tulvasuojelu. Kiuruveden alue on maaperältään viljavaa ja ranta-alueet ovat pääosin viljelyksessä, joten järveen kohdistuu runsaasti valuma-alueen maataloudesta peräisin olevaa kuormitusta. Tämä näkyy myös järven ekologisessa tilassa, joka on tyydyttävä. Järven tilaan vaikuttavat jonkin verran myös säännöstelystä ja muusta vesirakentamisesta aiheutuneet muutokset, mutta niiden vaikutus on kuormitukseen nähden vähäinen, eikä vesistöä ole luokiteltu voimakkaasti muutetuksi. Säännöstelyn kehittämistä koskevassa osassa arvioidaan tarpeita ja mahdollisuuksia säännöstelyn parantamiseen. Kiuruveden kevättulvan alentamiseksi mallinnettiin Kiurujokeen erilaisia perkausvaihtoehtoja. Kiuruvedelle laskettiin myös useita säännöstelyvaihtoehtoja eri perkausvaihtoehdoilla sekä vertailtiin erilaisten mittareiden avulla niiden vaikutuksia vesistön tilaan ja käyttöön. Lisäksi mallinnettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistön hydrologiaan. Vesistön käyttäjien ja sidosryhmien mielipiteitä kerättiin mm. ranta-asukkaille järjestetyllä kyselyllä sekä monitavoitearviointimenetelmää soveltaneessa työpajassa. Säännöstelyä esitetään kehitettäväksi siten, että vedenkorkeuden kevätalennuksesta luovutaan, kevättulvalle asetetaan tavoitekorkeus ja tulvan laskua jarrutetaan nykyisestä sekä määritetään vedenkorkeudelle vaihteluväli, jonka sisällä vedenpinta voi vaihdella tulva-aikaa lukuun ottamatta. Lisäksi esitetään, että Kiurujokea perataan rankkasateista aiheutuvien kesätulvien alentamiseksi. Muutosten tavoitteena on säännöstelyn hoidon helpottaminen, säännöstelystä järven tilalle aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen sekä vesistön käyttömahdollisuuksien parantaminen. Vesistön tilan parantamista koskevassa osassa esitetään Kiuruveden tavoitetila mm. kuormituksen suhteen sekä erilaisia mahdollisuuksia tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi tarkastellaan erilaisten suoraan järveen kohdistuvien kunnostustoimenpiteiden soveltuvuutta järven tilan parantamiseen. Tarkempaan tarkasteluun valittiin ravintoverkkokunnostus ja hapetus. Ulkoisen kuormituksen vähentämisen vaikutusten arvioinnissa käytettiin mm. KUTOVA+ -laskentamallia ja maatalouden osalta VIHMA-laskentamallia. Kiuruveden vedenlaadun ja ekologisen tilan parantaminen vaatii merkittävää ulkoisen ravinnekuormituksen vähentämistä. Ravinnekuormituksen kannalta keskeisiä asioista ovat maatalouden osalta erityisesti lannoitukseen ja maanmuokkaukseen liittyvät seikat. Haja-asutuksen jätevesienkäsittely tehostuu lähivuosina hajajätevesiasetuksen vaatimusten myötä. Keskitetyn jätevedenpuhdistuksen osalta keskeistä on nykyisen puhdistustason ja toimintavarmuuden ylläpitäminen. Metsätalouden osalta keskeistä on etenkin kiintoainekuormituksen vähentäminen. Järveen kohdistuvista hoitotoimenpiteistä hapetusta ja hoitokalastusta kannattaa jatkaa. Sen sijaan varsinainen tehokalastus ei ole ajankohtainen ennen kuin ulkoista kuormitusta on saatu vähennettyä alle kriittisen tason

Preoperative MRI findings predict two-year postoperative clinical outcome in lumbar spinal stenosis.

To study the predictive value of preoperative magnetic resonance imaging (MRI) findings for the two-year postoperative clinical outcome in lumbar spinal stenosis (LSS).84 patients (mean age 63±11 years, male 43%) with symptoms severe enough to indicate LSS surgery were included in this prospective observational single-center study. Preoperative MRI of the lumbar spine was performed with a 1.5-T unit. The imaging protocol conformed to the requirements of the American College of Radiology for the performance of MRI of the adult spine. Visual and quantitative assessment of MRI was performed by one experienced neuroradiologist. At the two-year postoperative follow-up, functional ability was assessed with the Oswestry Disability Index (ODI 0-100%) and treadmill test (0-1000 m), pain symptoms with the overall Visual Analogue Scale (VAS 0-100 mm), and specific low back pain (LBP) and specific leg pain (LP) separately with a numeric rating scale from 0-10 (NRS-11). Satisfaction with the surgical outcome was also assessed.Preoperative severe central stenosis predicted postoperatively lower LP, LBP, and VAS when compared in patients with moderate central stenosis (p<0.05). Moreover, severe stenosis predicted higher postoperative satisfaction (p = 0.029). Preoperative scoliosis predicted an impaired outcome in the ODI (p = 0.031) and lowered the walking distance in the treadmill test (p = 0.001). The preoperative finding of only one stenotic level in visual assessment predicted less postoperative LBP when compared with patients having 2 or more stenotic levels (p = 0.026). No significant differences were detected between quantitative measurements and the patient outcome.Routine preoperative lumbar spine MRI can predict the patient outcome in a two-year follow up in patients with LSS surgery. Severe central stenosis and one-level central stenosis are predictors of good outcome. Preoperative finding of scoliosis may indicate worse functional ability

Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia?

vokpk