Linkage disequilibrium in young genetically isolated Dutch population

The design and feasibility of genetic studies of complex diseases are critically dependent on the extent and distribution of linkage disequilibrium (LD) across the genome and between different populations. We have examined genomewide and region-specific LD in a young genetically isolated population identified in the Netherlands by genotyping approximately 800 Short Tandem Repeat markers distributed genomewide across 58 individuals. Several regions were an

Onko suomalainen tautiperintö muuttumassa?

VertaisarvioituSuomalainen tautiperintö tarkoittaa harvinaisia, yhden geenin virheestä johtuvia tauteja, jotka ovat Suomessa yleisempiä kuin muualla. Käsite sisältää sen, että eräitä muualla yleisiä vastaavia tauteja puuttuu suomalaisilta lähes täysin. Kaupungistuminen ja globaali liikkuvuus muuttavat näiden tautien esiintymistä. Genomiikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia niiden ehkäisyynPeer reviewe

Population distribution and ancestry of the cancer protective MDM2 SNP285 (rs117039649)

Cataloged from PDF version of article.The MDM2 promoter SNP285C is located on the SNP309G allele. While SNP309G enhances Sp1 transcription factor binding and MDM2 transcription, SNP285C antagonizes Sp1 binding and reduces the risk of breast-, ovary- and endometrial cancer. Assessing SNP285 and 309 genotypes across 25 different ethnic populations (>10.000 individuals), the incidence of SNP285C was 6-8% across European populations except for Finns (1.2%) and Saami (0.3%). The incidence decreased towards the Middle-East and Eastern Russia, and SNP285C was absent among Han Chinese, Mongolians and African Americans. Interhaplotype variation analyses estimated SNP285C to have originated about 14,700 years ago (95% CI: 8,300 - 33,300). Both this estimate and the geographical distribution suggest SNP285C to have arisen after the separation between Caucasians and modern day East Asians (17,000 - 40,000 years ago). We observed a strong inverse correlation (r = -0.805; p < 0.001) between the percentage of SNP309G alleles harboring SNP285C and the MAF for SNP309G itself across different populations suggesting selection and environmental adaptation with respect to MDM2 expression in recent human evolution. In conclusion, we found SNP285C to be a pan-Caucasian variant. Ethnic variation regarding distribution of SNP285C needs to be taken into account when assessing the impact of MDM2 SNPs on cancer risk

Neurologisten ja vajaamielisten lapsipotilaiden hoidon tuloksista

Aineisto käsittää 573 vajaaliikkeistä aivovauriolasta ja 481 vajaamielistä lasta, jotka ovat olleet tutkimuksessa ja/tai hoidossa Helsingin Lastenlinnassa vuosina 1960-62. Sairaalatutkimuksen lisäksi on vanhemmilta saatu kirjallisesti tietoja lapsen terveydentilasta, suoriutumiskyvystä, koulunkäynnistä ja sijoituspaikasta. Tarkkailuaika oli 3½-5 vuotta. Vajaaliikkeisistä aivovauriolapsista sairasti 67.2 % raajojen jäykkähalvausta. Kokonaishoitoaika oli 13.4 % :lla yli yksi vuosi ja 20.1 % oli hoidossa yli neljä kertaa. Lisävammana oli puhehäiriö 21.1 % :lla, kouristuksia esiintyi 38.3 % :lla. Lahjakkaita ja älyllisesti keskitasoisia oli 24.4 % ja syvästi vajaamielisiä 27.9 %. Jälkitutkimuksen mukaan lahjakkaista ja keskitasoisista pystyi 60 % kävelemään, 90 % syömään ja 67 % pukeutumaan ja riisuutumaan itsenäisesti. Idiooteista vastaavat luvut olivat 12 %, 13 % ja 2 %. Puhe oli edistynyt 62.8 % :lla. Koulua kävi 45.7 %, näistä erityiskouluissa vain 10.7 %. Kotona oli edelleen 78.8 % lapsista. Vajaamielisistä lapsista oli lisävammattomia 34.1 %, liikuntavammaisia 28.3 % ja syvästi vajaamielisiä 51.8 % . Kokonaishoitoaika oli 47.5 %:lla lisävammattomista alle 1 kk, lisävammaisista lähes 80 % oli hoidossa yli 1 kk. Näkövamma oli 22.6 % :lla. Hidastunut puheenkehitys ja/ tai puhehäiriö oli 50.4 % :lla. Kouristuksia oli 42.2 % :lla. Jälki tutkimuksen mukaan kävelyssä tapahtui edistymistä debiileillä ja imbesilleillä ( 65 % ja 63 % ) , idiooteilla vähemmän (29 %). Puhekyky oli edistynyt 64 % : lla. Avohoidossa ole-vista oppivelvollisuusikäisistä 66.8 % :n kouluopetus oli järjestämättä. Lastenlinnasta lähdön jälkeen oli kotona olevien lasten luku vähentynyt 101:llä ja laitoksessa olevien noussut 70: llä, kotona oli edelleen 75 % lapsista. 115    

Vajaamielisyyden esiintymistiheys Suomessa

Tarkastellaan lyhyesti kolmea maassamme aikaisemmin tehtyä vajaamielisyyden esiintymistiheyttä koskevaa tutkimusta. Esitetään joitakin tietoja vuonna 1962 toimeenpannusta neljännestä samankaltaisesta työstä. Tutkitussa 416 973 henkilöä käsittävässä väestössä oli vajaamielisiä 6.62 °/oo. Syvästi vajaamielisiä oli 3.65 °/oo ja lievästi vajaamielisiä 2.97 °/oo. Jälkimmäinen luku on pienempi kuin muissa vastaavissa tutkimuksissa ja johtuu siitä, ettei kaikkia lievästi vajaamielisiä tavoitettu tutki-muksen puitteissa. Esitetään tutkittujen jakautuminen diagnostisiin ryhmiin sekä eräitä anamnestisia tietoja

Suomalainen tautiperintö laajenee : aivojen paksupoimuisuutta aiheuttava CRADD-geenin mutaatio on rikastunut väestöömme

TiivistelmäSuomesta on löytynyt peittyvästi periytyvä, aivojen paksupoimuisuutta aiheuttava aivosairaus, joka johtaa lievään tai keskivaikeaan kehitysvammaisuuteen. Taudin ensioireena todetaan yleensä puheen kehityksen viivästyminen, ja aivojen magneettikuvauksessa havaitaan otsa- ja ohimolohkojen alueelle painottuva aivokuoren paksupoimuisuus eli pakygyria. Nuorella aikuisiällä alkavia neuropsykiatrisia oireita esiintyy noin puolella potilaista. Taudin aiheuttaa CRADD-geenin perustajageenivirhe c.509G>A p.Arg170His. Kyseinen geenivirhe on rikastunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle, jolla sen kantajataajuus on 1:80. Kaikilta suomalaisilta potilailta on löytynyt sama geenivirhe homotsygoottisena, ja se voidaan todeta kohdennetulla geenitestillä. CRADD-geenin tehtävä on muun muassa edistää hermosolujen ohjelmoitunutta solukuolemaa. Suomalaista alkuperää olevia potilaita on löytynyt tähän mennessä 23, joten CRADD-geenivirheen aiheuttaman aivojen paksupoimuisuuden voidaan katsoa kuuluvan suomalaiseen tautiperintöön.AbstractA new founder mutation underlying autosomal recessive brain disease has been identified in Finland. The hallmark of the disease is pachygyria in frontotemporal predilection that leads to mild to moderate intellectual disability. The disease can be suspected based on delayed language development. Neuropsychiatric symptoms starting in young adulthood are present in about half of the patients. The disease is caused by a founder mutation c.509G>A p.Arg170His in the CRADD gene that is enriched in Northern Ostrobothnia and North Eastern Finland with a carrier frequency of 1:80. All Finnish patients are homozygous for the founder mutation that can be detected using a genetic test. The CRADD gene functions to promote apoptosis. To date, the total number of known patients of Finnish origin is 23, indicating an enrichment of the disease in the isolated Finnish population.Tiivistelmä Suomesta on löytynyt peittyvästi periytyvä, aivojen paksupoimuisuutta aiheuttava aivosairaus, joka johtaa lievään tai keskivaikeaan kehitysvammaisuuteen. Taudin ensioireena todetaan yleensä puheen kehityksen viivästyminen, ja aivojen magneettikuvauksessa havaitaan otsa- ja ohimolohkojen alueelle painottuva aivokuoren paksupoimuisuus eli pakygyria. Nuorella aikuisiällä alkavia neuropsykiatrisia oireita esiintyy noin puolella potilaista. Taudin aiheuttaa CRADD-geenin perustajageenivirhe c.509G>A p.Arg170His. Kyseinen geenivirhe on rikastunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle, jolla sen kantajataajuus on 1:80. Kaikilta suomalaisilta potilailta on löytynyt sama geenivirhe homotsygoottisena, ja se voidaan todeta kohdennetulla geenitestillä. CRADD-geenin tehtävä on muun muassa edistää hermosolujen ohjelmoitunutta solukuolemaa. Suomalaista alkuperää olevia potilaita on löytynyt tähän mennessä 23, joten CRADD-geenivirheen aiheuttaman aivojen paksupoimuisuuden voidaan katsoa kuuluvan suomalaiseen tautiperintöön.Abstract A new founder mutation underlying autosomal recessive brain disease has been identified in Finland. The hallmark of the disease is pachygyria in frontotemporal predilection that leads to mild to moderate intellectual disability. The disease can be suspected based on delayed language development. Neuropsychiatric symptoms starting in young adulthood are present in about half of the patients. The disease is caused by a founder mutation c.509G>A p.Arg170His in the CRADD gene that is enriched in Northern Ostrobothnia and North Eastern Finland with a carrier frequency of 1:80. All Finnish patients are homozygous for the founder mutation that can be detected using a genetic test. The CRADD gene functions to promote apoptosis. To date, the total number of known patients of Finnish origin is 23, indicating an enrichment of the disease in the isolated Finnish population

Lastensuojelua käyttävät perheet

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

The Finnish genetic heritage in 2022 - from diagnosis to translational research

Publisher Copyright: © 2022. Published by The Company of Biologists Ltd.Isolated populations have been valuable for the discovery of rare monogenic diseases and their causative genetic variants. Finnish disease heritage (FDH) is an example of a group of hereditary monogenic disorders caused by single major, usually autosomal-recessive, variants enriched in the population due to several past genetic drift events. Interestingly, distinct subpopulations have remained in Finland and have maintained their unique genetic repertoire. Thus, FDH diseases have persisted, facilitating vigorous research on the underlying molecular mechanisms and development of treatment options. This Review summarizes the current status of FDH, including the most recently discovered FDH disorders, and introduces a set of other recently identified diseases that share common features with the traditional FDH diseases. The Review also discusses a new era for population-based studies, which combine various forms of big data to identify novel genotype-phenotype associations behind more complex conditions, as exemplified here by the FinnGen project. In addition to the pathogenic variants with an unequivocal causative role in the disease phenotype, several risk alleles that correlate with certain phenotypic features have been identified among the Finns, further emphasizing the broad value of studying genetically isolated populations.Peer reviewe

A genome-wide screen for acrophobia susceptibility loci in a Finnish isolate

Peer reviewe