Vanhuus ja Internet : Mitä Internet tuo ikääntyvän ihmisen elämään?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessani haluan selvittää, miten Internet asettuu osaksi ikääntyvän ihmisen arkea. Pohdin asiaa Chris Phillpsonin (1998) esiin nostamien käsitteiden ”hyvinvointiminuus” ja ”eläkeläisminuus” avulla. Asetan tutkimukselleni seuraavat kysymykset: Kuuluuko Internet ikäihmisten elämään? Mitä ikäihmiset sen kautta etsivät? Mitä uutta se antaa heidän elämäänsä? Muuttaako Internet jotakin ikääntyvän ihmisen arjessa? Koska aihepiiristä oli vuonna 2000 vielä varsin vähän tutkimusta, päädyin lähestymään kohdetta kvalitatiivisella tutkimusotteella. Haluan selvittää, miten ikääntyvät ihmiset suhtautuvat uuteen viestimeen. Pääosan aineistona olevista haastatteluista ja havainnoista tein ikäihmisille suunnatuilla atk-kursseilla vuonna 2000. Havainnot ja haastattelut on tehty pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sain muutamia vastauksia Internetin kautta. Vanhuus näyttäytyy meille yhä teknistyvämmässä maailmassa. Jälkimodernissa yhteiskunnassa traditiot eivät enää päde. Syntyy kulttuurisia tyhjiöitä. Perinteisesti eläkkeelle siirtymistä on pidetty merkkinä vanhuuden alkamisesta, mutta käytäntö on nykyisin jo jotakin muuta. Tällä hetkellä eläkeläisten identiteetti on kriisiytymässä, myös erilaiset stereotypiat pitävät kuitenkin yhä yllä vanhoja ennakkoluuloja ja mielikuvia vanhuudesta. Yksi niistä, että vanha ihminen ei kykene oppimaan uutta, ei pidä paikkaansa eli, kuten eräs haastateltavani totesi: ”Ikä on vain hidaste”. Eläkkeelle siirtyminen voi tänä päivänä merkitä ihmiselle hyvää ja ihanaa aikaa, jonka kesto pitenee koko ajan. Se voi merkitä monelle uuden elämänvaiheen aloittamista. Tällöin siihen sopii esim. uusien asioiden oppiminen ja harjoittaminen. Mutta eläkkeelle siirtyminen voi merkitä myös lisääntyvää yksinäisyyttä, syrjäytymistä, huolta ja sairautta. Selviytyminen arjessa voi merkitä riippuvuutta toisista ihmisistä, vaikka vanhus ei varsinaista kotiapua tarvitsisikaan. On aiheellista kysyä, sulkeeko nykyinen alati teknistyvä yhteiskunta pois jäsenyydestään osan vanhenevasta väestä eli ne jotka eivät opi käyttämään uusia viestimiä ja tuleeko kaikkien osata käyttää Internetiä. Tutkimukseni osoitti, että sanalla ”tieto” on tärkeä merkitys jälkimodernissa yhteiskunnassa. Internetin avulla etsittiin tietoa. Internet oli siinä tärkeä väline ja sen käytön oppiminen koettiin pitävän esim. dementian loitolla. Sen käytön oppiminen on aivan kuin olemisen mitta. Ne, jotka halusivat oppia laitteen käyttöä ja siihen kykenivät, olivat taidon oppineet. He esim. tekivät sukutukimusta. Heille laitteen oppiminen on tavallaan ollut tae täysivaltaisena kansalaisena pysymisestä. Kommentit tietokonekurssin jälkeen kuvastivat tätä asiaa: ”Nythän olen niin kuin muutkin ja tiedän mistä puhutaan.” Ns. kolmannen iän vaiheessa laitteen käytön oppiminen ei ole ongelma. Ongelmia syntyy vasta, kun viestimien käyttö on kallista, näkökyky heikkenee tai dementia iskee. Jyrki Jyrkämän (1999) esille nostama malli ”haluta-kyetä-osata” on tämän vuoksi erittäin mielenkiintoinen. Kysymys on siitä miten määritämme ”hyvinvointiminuuden” ja miten yhteiskunta tukee vanhenemisesta. Miten saamme vanheta rauhassa yhä teknistyvämmässä yhteiskunnassa? Miten voimme määrittää sen, mitä itse haluamme ja mitä yhteiskunta meiltä edellyttää ja mihin kaikkeen kykenemme. Sen selvittäminen nousee 2000-luvun yhdeksi tärkeimmäksi kysymykseksi

Value priorities of the Finnish farmers : Time to stop thinking of farmers as inherently conservative and traditional

Farming communities are becoming more heterogeneous and multifunctional due to various structural and environmental changes. However, it is not known if farmers' values have also become more heterogeneous. We wanted to explore potential heterogeneity in farmers' value priorities in detail across different farmer groups in Finland using the refined Schwartz theory of 19 basic human values. A representative sample of 4,401 Finnish farmers responded to a survey in 2018. The data were analysed with multidimensional scaling, confirmatory factor analysis and one-way analysis of variance. The results show that farmers' values were heterogeneous, and differences were associated with socio-demographic characteristics. Our findings confirmed the motivational continuum structure of values, with the exception of societal-value. Security-societal was the most important value for the Finnish farmers. The theory of 19 values proved useful in uncovering value priorities in detail. The security-societal value is more a part of national identity rather than a personal motivational value in the Finnish farming community. The heterogeneity of farmers' values should be considered in more targeted policy planning.Peer reviewe

MiDAS 4: A global catalogue of full-length 16S rRNA gene sequences and taxonomy for studies of bacterial communities in wastewater treatment plants

Microbial communities are responsible for biological wastewater treatment, but our knowledge of their diversity and function is still poor. Here, we sequence more than 5 million high-quality, full-length 16S rRNA gene sequences from 740 wastewater treatment plants (WWTPs) across the world and use the sequences to construct the ‘MiDAS 4’ database. MiDAS 4 is an amplicon sequence variant resolved, full-length 16S rRNA gene reference database with a comprehensive taxonomy from domain to species level for all sequences. We use an independent dataset (269 WWTPs) to show that MiDAS 4, compared to commonly used universal reference databases, provides a better coverage for WWTP bacteria and an improved rate of genus and species level classification. Taking advantage of MiDAS 4, we carry out an amplicon-based, global-scale microbial community profiling of activated sludge plants using two common sets of primers targeting regions of the 16S rRNA gene, revealing how environmental conditions and biogeography shape the activated sludge microbiota. We also identify core and conditionally rare or abundant taxa, encompassing 966 genera and 1530 species that represent approximately 80% and 50% of the accumulated read abundance, respectively. Finally, we show that for well-studied functional guilds, such as nitrifiers or polyphosphate-accumulating organisms, the same genera are prevalent worldwide, with only a few abundant species in each genus.Fil: Dueholm, Morten Kam Dahl. Aalborg University; DinamarcaFil: Nierychlo, Marta. Aalborg University; DinamarcaFil: Andersen, Kasper Skytte. Aalborg University; DinamarcaFil: Rudkjøbing, Vibeke. Aalborg University; DinamarcaFil: Knutsson, Simon. Aalborg University; DinamarcaFil: Arriaga, Sonia. Instituto Potosino de Investigación Científica y Tecnológica; MéxicoFil: Bakke, Rune. University College of Southeast Norway; NoruegaFil: Boon, Nico. University of Ghent; BélgicaFil: Bux, Faizal. Durban University of Technology; SudáfricaFil: Christensson, Magnus. Veolia Water Technologies Ab; SueciaFil: Chua, Adeline Seak May. University Malaya; MalasiaFil: Curtis, Thomas P.. University of Newcastle; Reino UnidoFil: Cytryn, Eddie. Agricultural Research Organization Of Israel; IsraelFil: Erijman, Leonardo. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas. Instituto de Investigaciones en Ingeniería Genética y Biología Molecular "Dr. Héctor N. Torres"; Argentina. Universidad de Buenos Aires; ArgentinaFil: Etchebehere, Claudia. Instituto de Investigaciones Biológicas "Clemente Estable"; UruguayFil: Fatta Kassinos, Despo. University of Cyprus; ChipreFil: Frigon, Dominic. McGill University; CanadáFil: Garcia Chaves, Maria Carolina. Universidad de Antioquia; ColombiaFil: Gu, April Z.. Cornell University; Estados UnidosFil: Horn, Harald. Karlsruher Institut Für Technologie; AlemaniaFil: Jenkins, David. David Jenkins & Associates Inc; Estados UnidosFil: Kreuzinger, Norbert. Tu Wien; AustriaFil: Kumari, Sheena. Durban University of Technology; SudáfricaFil: Lanham, Ana. University of Bath; Reino UnidoFil: Law, Yingyu. Singapore Centre For Environmental Life Sciences Engineering; SingapurFil: Leiknes, TorOve. King Abdullah University of Science and Technology; Arabia SauditaFil: Morgenroth, Eberhard. Eth Zürich; SuizaFil: Muszyński, Adam. Politechnika Warszawska; PoloniaFil: Petrovski, Steve. La Trobe University; AustraliaFil: Pijuan, Maite. Catalan Institute For Water Research; EspañaFil: Pillai, Suraj Babu. Va Tech Wabag Ltd; IndiaFil: Reis, Maria A. M.. Universidade Nova de Lisboa; PortugalFil: Rong, Qi. Chinese Academy of Sciences; ChinaFil: Rossetti, Simona. Istituto Di Ricerca Sulle Acque (irsa) ; Consiglio Nazionale Delle Ricerche;Fil: Seviour, Robert. La Trobe University; AustraliaFil: Tooker, Nick. University of Massachussets; Estados UnidosFil: Vainio, Pirjo. Espoo R&D Center; FinlandiaFil: van Loosdrecht, Mark. Delft University of Technology; Países BajosFil: Vikraman, R.. VA Tech Wabag, Philippines Inc; FilipinasFil: Wanner, Jiří. University of Chemistry And Technology; República ChecaFil: Weissbrodt, David. Delft University of Technology; Países BajosFil: Wen, Xianghua. Tsinghua University; ChinaFil: Zhang, Tong. The University of Hong Kong; Hong KongFil: Nielsen, Per H.. Aalborg University; DinamarcaFil: Albertsen, Mads. Aalborg University; DinamarcaFil: Nielsen, Per Halkjær. Aalborg University; Dinamarc

Lastensuojelun asiakkuuden siirtoprosessi : asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden kokemuksia siirtovaiheen työskentelystä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan asiakkuuden siirtoprosessin toimivuutta lapsen asiakkuuden siirtyessä lastensuojelun avohuollosta laitoshoidon keskitettyyn yksikköön. Tutkielman tutkimuskysymyksellä, onko asiakkuuden siirtoprosessi tarkoituksenmukainen ja toimiva, tavoitellaan vastausta siihen, miten hyvin siirtoprosessi lastensuojelun avohuollosta laitoshoidon keskitettyyn yksikköön toimii asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen käytäntötutkimus. Tutkimusta varten on teemahaastateltu 4 nuorta, 6 lapsen huoltajaa, 11 alueen sosiaalityöntekijää ryhmähaastatteluna sekä laitoshoidon 5-henkinen moniammatillinen tiimi ryhmähaastatteluna. Tutkimuksen runkona on käytetty mukaeltua Bikva-mallia. Mallin avulla voidaan saada uutta tietoa tutkitusta ilmiöstä, jota tietoa organisaatio voi hyödyntää omassa toiminnassaan oppimisen ja kehittymisen kautta ja tehdä mahdollisesti muutoksia organisaation toimintatapaan. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia. Nuorten ja huoltajien haastatteluissa nousee keskeiseksi teemaksi sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asiakkaat toivovat sosiaalityöltä jatkuvuutta ja kokevat sosiaalityöntekijän vaihtumisen lisäävän epävarmuutta siitä, miten lapsen asioissa työskennellään. Asiakassuunnitelman tarkistus asiakkuuden siirtoneuvottelun yhteydessä on huoltajille merkityksellinen seikka. Huoltajat kokevat yleisesti osallisuutensa toteutuvan siirtovaiheen työskentelyssä. Nuorten näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijät tutustuvat heihin liialti dokumenttien välityksellä ja heitä koskevissa dokumenteissa korostuu aikuisten näkökulma nuorten näkökulman jäädessä aikuisten varjoon. Organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tulee huomioida asiakkaiden näkemykset heille suunnattujen palveluiden asiantuntijoina. Nuoren kanssa työskentelyyn tulee panostaa, jotta nuori voi kokea tulevansa aidosti kohdatuksi lastensuojelun työskentelyssä. Tätä kautta nuoren osallisuus lastensuojelutyöskentelyssä voi toteutua nykyistä paremmin

Entrepreneurship curriculum as the supporter of the youngsters’ wellbeing

SENsationalSTEM project aims to develop cross-border entrepreneurship with a specific focus on students with special educational needs (SEN) in the field of science, technology, engineering and mathematics (STEM). The overall objective of the project is the increased entrepreneurship of young people in Estonia, Finland and Latvia. The project provides SEN-students with the possibility to create international teams and establish student companies, which can serve as a basis for their future cooperation and business partnerships within the Central Baltic region