Palvelujen optimaalinen verotus : Kotitalouspalveluihin kohdistuvien verojen vaikutus kotitöiden tekemiseen, palvelujen markkinakysyntään ja työllisyyteen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan palveluihin kohdistuvien verojen vaikutusta kuluttajien kotituotantoon, palvelujen kysyntään ja palvelusektorien työllisyyteen. Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä on selvittää, voidaanko palvelujen verotusta muuttamalla lisätä työllisyyttä palvelualoilla. Valtion asettamat hyödykeverot muodostavat osan palvelujen markkinahinnasta. Laskemalla näitä veroja on mahdollista alentaa palvelujen hintoja ja lisätä kysyntää. Kysynnän kasvu mahdollistaa puolestaan työllisyyden lisääntymisen. Työnantajamaksut vaikuttavat puolestaan työn kysyntään. Laskemalla työnantajamaksuja on mahdollista kannustaa yrityksiä hankkimaan lisää työvoimaa. Tässä työssä keskitytään tarkastelemaan kotitalouspalveluita. Nämä palvelut ovat kotiin läheisesti liittyviä palveluita, joita tuotetaan markkinoilla, mutta niitä voidaan tuottaa vaihtoehtoisesti myös kotona. Kotituotannon väheneminen mahdollistaa ajankäytön tehostumisen, taloudellisen erikoistumisen ja tuotannon kasvun. Kotitöiltä vapautunut aika voidaan käyttää markkinatöiden tekoon tai vapaa-aikaan. Kotitalouspalveluiden markkinakysynnän kasvu mahdollistaa työllisyyden lisääntymisen alalla. Valtion asettamien verojen vaikutuksia tarkastellaan tilanteessa, jossa kuluttaja optimoi ajankäyttönsä ja budjettinsa. Hän voi ostaa palveluita markkinoilta tai tuottaa niitä itse. Yritykset toimivat kilpailullisilla markkinoilla, jossa ne ottavat hinnat ja palkat annettuina ja päättävät työn kysynnästä. Kuluttaja päättää työn tarjonnasta ja palkat määräytyvät keskitetysti palkkaneuvotteluissa. Teoriakehikon pohjalta tarkastellaan Suomessa käytössä olevia veroja ja pohditaan niiden vaikutuksia kysyntään, tarjontaan ja työllisyyteen. Nimenomaan kotitalouspalveluihin kohdistettu kotitalousvähennys otetaan tässä kohtaa mukaan tarkasteluun. Tutkimuksesta selviää, että palvelujen verotuksen alentamisella voidaan vaikuttaa kysyntään ja edelleen työllisyyteen. Vaikutukset jäävät kuitenkin pienemmiksi kuin mitä teoria antaisi olettaa. Tämä johtuu tarjonnan jäykkyyksistä. Tarjonta ei pysty seuraamaan kasvanutta kysyntää, mikä nostaa palvelujen hintoja. Maksimaalisen työllisyysvaikutuksen saamiseksi pitäisi kysynnän kasvun ohella huomioida myös tarjonnan kasvu. Keskeisinä teoreettisina lähteinä on käytetty Klevenin ym. (2000) kehittämää kuluttajan teoriaa, jossa kuluttajalla on mahdollisuus työskennellä markkinoilla ja ostaa palveluita tai tuottaa niitä itse. Toisena lähteenä on Kolmin (2000) esitys, joka liittää kuluttajan käyttäytymiseen myös yritysten optimaalisen toiminnan

Yhteisöllisesti tiivistyvä Korvensuora

Tiivistelmä. Diplomityö Yhteisöllisesti tiivistyvä Korvensuora on suunnittelupohjainen yhdyskuntasuunnittelun työ, jossa esitetään kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa Korvensuoran koulun lähialueen kehittämisestä. Tavoitteena on luoda tehokasta ympäristönsä mittakaavaan sopivaa asuntorakentamista, joka tukee alueen yhteisöllisyyttä. Työ on jaettu neljään osaan; ensin käyn läpi työssä käytetyn tausta-aineiston tiiviistä ja matalasta asuinrakentamisesta ja miten yhteisöllisyyden muodostumiseen voidaan vaikuttaa pientaloalueella yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Toisessa osassa käyn läpi taustaselvitykset Oulun Korvensuorasta ja suunnittelualueesta. Näiden aineistojen analyysin perusteella suunnitellut vaihtoehdot muodostavat työn kolmannen osan. Lopuksi esitän vielä työn aikana tulleet johtopäätökset. Työn perusteella voidaan todeta, että tiivis ja matala rakentaminen sopii hyvin olemassa olevan pientaloalueen täydennysrakentamisen tavaksi. Tiiviillä ja matalalla rakentamistavalla monipuolistetaan alueen asuntotarjontaa, jolla on sosiaalisen kestävyyden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Asukkaiden välisiä kohtaamisia voidaan myös lisätä monin keinoin, joka on lähtökohtana sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden muodostumiselle.Infilling in Korvensuora by communal means. Abstract. Infilling in Korvensuora by Communal Means is a design-focused master’s thesis in urban planning that presents two alternative plans for the development of the neighborhood surrounding the Korvensuora School in Oulu. The aim is to develop efficient housing that is appropriate to the scale of its environment and supports the sense of community in the neighborhood. The thesis is divided into four parts: The first part covers the background materials on the development of low-rise, high-density housing and how the sense of community in a detached housing area can be influenced by different means of urban planning. In the second part, I go through the background studies on the Korvensuora School and the surrounding neighborhood. Based on the background materials, I have designed two alternative plans, which are presented in the third part of the thesis. In the final part, I present the conclusions made during the design process. It can be stated that the development of low-rise, high-density housing is well-suited for supplementing the existing detached housing in the neighborhood. The new housing diversifies the housing supply in the area, which has a positive impact on social sustainability of the neighborhood. Encounters between residents can also be increased in many ways, which is the starting point for forming social relations and the sense of community

Job Insecurity and Mental Well-Being in Finland, Norway, and Sweden

This article describes how the flexicurity arrangement of low job security, high employment security, and good income security advocated by various authors affects the mental well-being of employees. Data are derived from a survey carried out in 2010–2011 among employees in Finland, Norway, and Sweden. The main findings are that all three forms of cognitive security (the perceived risk) have an independent effect on mental well-being and that the worry of insecurity (the affective component) mediates the relationship with mental well-being. The interaction effects show that high levels of employment security can alleviate the detrimental effects of job insecurity on mental well-being. No similar interaction effect was found with job insecurity and income security. The results are discussed in relation to the institutional arrangements of the Nordic countries’ welfare states, concluding that the high employment security needed for a successful flexicurity arrangement requires either low levels of unemployment or effective and extensive active labor market programs. Flexicurity is thus susceptible to economic turmoil and requires further labor market investments, even in the Nordic countries

Pohjoista laatua erikoiskasveilla

Kuminan tuotantoa voidaan pitää suomalaisen erikoiskasvituotannon menestystarinana ja osoituksena siitä, että pohjoisen vaativat kasvuolot voidaan kääntää myös kilpailueduksi silloin kun tuotannon laadulla on suuri merkitys. Menestyvä ja laajamittainen erikoiskasvituotanto on kuitenkin mahdollista vain jos maatilojen koneketjut ja osaaminen ovat mahdollisimman suoraan sovellettavissa.Pohjoisiin oloihin soveltuvia erikoiskasveja ovat kuminan lisäksi mm. väinönputki (Angelica archangelica), siankärsämö (Achillea millefolium) sekä piharatamo (Plantago major). Näitä kasveja sekä niistä jalostettuja uutteita ja eteerisiä öljyjä käytetään mm. mausteina, kosmetiikka- ja hyvinvointituotteissa sekä lisäravinteina. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Rovaniemen yksikössä tutkittiin näiden erikoiskasvien peltoviljelytekniikoita.Väinönputken tuotannossa tutkittiin lisäysmenetelmiä, rikkakasvintorjuntaa, sadonkorjuutekniikoita sekä alkuperän vaikutusta juurisadon määrään ja laatuun. Syyskylvön tarkkuus on merkittävä hoitotöiden määrään vaikuttava tekijä. Syyskylvöä käytettäessä pneumaattisen kylvökoneen käyttö on suositeltavaa, sillä hyvän juurisadon edellytyksenä on riittävän harva ja tasainen taimiväli. Syyskylvöt on mahdollista tehdä myös kasvatuskennoihin joista taimet istutetaan seuraavana keväänä. Tämä kuitenkin johtaa juurten sykeröitymiseen mikä vaikeuttaa sadonkorjuuta ja sadon jatkokäsittelyä. Rikkakasvit torjuttiin ensimmäisessä kokeessa luomutuotannon sääntöjä noudattaen liekittämällä, haraamalla, multaamalla ja kitkemällä. Toisessa rikkakasvien torjuntakokeessa tutkittiin kahden herbisidin, metributsiinin ja linuronin käyttöä. Näistä linuroni soveltuu väinönputkelle, virallista hyväksyntää ei kuitenkaan ole. Sadonkorjuussa kokeiltiin perunannostokonetta, joka kuitenkin katkoi syvälle ulottuvat pääjuuret sekä ohuita sivujuuria jättäen noin 10 – 20 % juurimassasta maahan. Väinönputken laskennallinen juurisato oli 15 - 20 t ha-1 (tuorepaino) mikä on samaa luokkaa kuin tärkeimmillä tuotantoalueilla Keski- ja Itä-Euroopassa. Juuriöljyn fellandreenipitoisuus, mikä on tärkein öljyn laatukriteeri, vaihteli voimakkaasti eri  alkuperää olevissa kasveissa.Siankärsämön ja piharatamon viljelyssä rikkakasvien hallinta on keskeisellä sijalla. Molemmat kasvit ovat pienisiemenisiä ja itävät hitaasti, jolloin ne jäävät helposti rikkojen jalkoihin. Tämän takia on hyvä torjua hankalat rikkakasvit ennen näiden lajien viljelyn aloittamista. Rikkakasvien torjuntakokeissa tutkittiin herbisidejä, katteita, harausta ja liekitystä. Herbisideistä linuroni ja aklonifeeni osoittautuivat tehokkaiksi. Metributsiinin teho ei ole ollut riittävän suuri. Katteet ja mekaaniset menetelmät ovat työläitä ja teholtaan kemiallista torjuntaa huonompia joten peltomittakaavaan ne soveltuvat huonosti. Lannoituskokeissa typen määrän lisäys ei johtanut merkittäviin sadonlisäyksiin. &nbsp

Multiple Scattering in Discrete Random Media Using First-Order Incoherent Interactions

Peer reviewe

Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on nyt ensimmäistä kertaa koonnut terveys- ja sosiaalipalveluiden yksikkökustannukset samaan raporttiin. Tässä raportissa esitellään yleisimpien terveys- ja sosiaalipalveluiden yksikkökustannuksia Suomessa vuonna 2011. Lisäksi raportissa esitellään sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä yleisimpiä tulonsiirtoja ja opastetaan lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden kustannusten sekä matka- ja aikakustannusten ja tuotannonmenetysten laskennassa. Raportti on tarkoitettu kaikille niille, jotka tekevät Suomen terveyden- ja sosiaalihuoltoa koskevaa taloudellista arviointia tai jotka muuten tarvitsevat tietoa suomalaisten terveys- ja sosiaalipalveluiden yksikkökustannuksista