Kohti oppivaa organisaatiota : Jyväskylän museotoimen pedagogisen strategiatyön taustat ja käynnistäminen

Viimeisen 20 vuoden ajan keskustelussa museoiden merkityksestäja tehtävästä on painotettu museoiden tarvetta kehittää toimintaansa etenkin panostamalla henkilöstön osaamiseen ja yleisötyöhön.Museoiden tulee kyetä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuten globalisaation, väestömuutosten sekä tieto‐ ja viestintäteknologian nopeaan kehityksen aiheuttamiin muutoksiin. Samaan aikaan, kun työmäärä ja museoille asetetut odotukset ovat lisääntyneet, ovat museoiden toimintaan käytettävät määrärahat pysyneet ennallaan tai jopa pienentyneet. Jyväskylän kaupungin ratkaisu on ollut yhdistää kolme museota Jyväskylän taidemuseo, KeskiSuomen museo ja Suomen käsityön museo samaksi organisaatioksi, Jyväskylän museopalveluiksi. Yhteisen strategiatyön avulla tavoitellaan aitoa yhteistyötä sitouttamalla koko henkilöstö strategioiden valmisteluun. Laatiminen kehittää museoiden henkilöstön ammattitaitoa, tekee pedagogista työtä näkyväksi, motivoi museoita oppimaan toisiltaan organisaatioina ja profiloitumaan toisiaan täydentäviksi yksiköiksi. Se auttaa myös määrittelemään pedagogisia tavoitteita suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin ja erilaisiin ”palveluiden tilaajiin” esim. koululaitokseen, ammatilliseen ja yliopistolliseen koulutukseen tai sosiaali‐ ja terveystoimeen sekä yhteistyökumppaneihin, muihin alueen museoihin, taidelaitoksiin ja kulttuuritoimijoihin. Strategiatyö tuo esille myös henkilöstön koulutustarpeita. Ammatillisen osaamisen turvaamiseksi museoiden tulee pyrkiä kehittymään oppivaksi organisaatioksi, jonka peruselementtejä ovat: yhteinen näkemys ja visio, työkulttuuri ja ilmapiiri, laatu ja prosessien kehittäminen, yhteistoiminnan kehittäminen sekä joustavuus ja moniosaaminen. Museokasvatusta ohjaavat lait ja asetukset antavat mahdollisuuden luoda työelämästä lähtöisin olevia kokemukseen perustuvia latukriteereitä toiminnalle. Jyväskylän kaupungin museoiden pedagoginen strategia valmistuu keväällä 2010.The museums should take care of the needs of their audiences better than before. The most important issues that affect the museum work in the future are globalisation, immigration, aging and the fast change of technology. Community has put more expectations and responsibilities to the museums. At the same time the resources have been cut down. One solution in Jyväskylä City has been the unification of three museums Jyväskylä Art Museum, The Craft Museum of Finland and The Museum of Central Finland in to the same organisation, The Museum Services of Jyväskylä City. The genuine unification of the personnel will succeed by creating a new pedagogical strategy for The Museum Services of Jyvskylä City. By creating the pedagogical strategy together will improve the professional skills of the personnel, makes pedagogical work visible, and motivates museums to learn from each other and to profile themselves as complementary units. It also helps to define pedagogical aims and relationships in community, for example with public and vocational education, university, social and health services, other museums and cultural activity and institutions in the region. Strategy work also exposes the needs of education of the museum personnel. The new museum should become a learning organization. It should be able to develop and change it’s action when needed. The basic elements of the learning organization are the collective vision and goals, functional working practice and atmosphere, quality and process developing, collaboration, flexibility and diverse knowhow. The law and regulations for the museum education give the museums opportunities to create standards from experiences. The Museum Services of Jyväskylä City is working in collaboration with various audiences, schools and institutes, the producers of art and education services. The pedagogical strategy will consider the future challenges and the hopes and ideas of their partners and audiences. The pedagogical strategyis a tool for unification and pedagogical knowledge of the personnel. Processing the strategy will encourage dialog and joint action which are the basics for the learning organisation with it’s spcialists. The pedagogical strategy will be finished in the Spring 2010

Selviytyminen läheisen itsemurhan jälkeen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisten voimavarojen avulla itsemurhan tehneiden henkilöiden omaiset ovat selvinneet elämässään eteenpäin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, josta on apua ja tukea ihmisille, jotka joutuvat tähän tilanteeseen. Tavoitteena oli myös, että hoitotyöntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät saavat tietoa keinoista, joiden avulla itsemurhan tehneiden läheiset kokevat selvinneensä vaikeasta elämäntilanteesta. Tämän tiedon avulla he voivat kehittää omia tukemistaitojaan ja -keinojaan. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikan kanssa. Tutkimusaineisto koostuu vapaamuotoisista kirjoituksista, joissa itsemurhan tehneiden henkilöiden läheiset kertoivat omista selviytymiskeinoistaan. Kirjoittamisen avuksi laadittiin kolme suuntaa antavaa kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä selvitettiin, mitkä voimavarat ovat olleet tärkeitä selviytymisprosessissa. Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin, oliko vertaistukiryhmästä apua. Kolmantena kysyttiin, minkälaisia neuvoja tutkimukseen osallistuneet halusivat antaa samaan tilanteeseen joutuville. Tutkimukseen osallistuneisiin henkilöihin pidettiin yhteyttä Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikan välityksellä. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2009. Kysymykset postitettiin kahdelletoista henkilölle, joista kymmenen vastasi. Vastausprosentti oli 83. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimustulokset jaoteltiin fyysisiin-, kognitiivisiin-, emotionaalisiin-, sosiaalisiin ja spirituaalisiin selviytymiskeinoihin. Tutkimustulosten mukaan selviytymiskeinot olivat moninaisia. Fyysisiä selviytymiskeinoja olivat esimerkiksi työnteko ja arjen "pyörittämiseen" liittyvät asiat ja harrastukset. Konkreettinen tekeminen piti kiinni elämässä ja antoi muuta ajateltavaa. Kognitiivisia selviytymiskeinoja käyttäneet henkilöt pyrkivät selvittämään itsemurhatapausta. He hankkivat tietoa esimerkiksi aihetta käsittelevistä televisio-ohjelmista ja kirjallisuudesta. Puhuminen ja kirjoittaminen olivat tärkeimpiä emotionaalisia selviytymiskeinoja. Lisäksi luonteeseen liittyvät piirteet, kuten avoimuus ja positiivisuus olivat avuksi selviytymisprosessissa. Tärkeä sosiaalinen voimavara oli perhe. Myös ystävistä ja muista läheisistä oli paljon apua. Suurin osa vastaajista mainitsi ammattiavun tärkeäksi selviytymiskeinoksi. Spirituaalisista voimavaroista usko auttoi selviytymään. Uskosta saatiin lohtua ja voimaa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat vertaistukiryhmästä olleen apua. Oli tärkeää saada keskustella samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa ja huomata, että ei ole yksin tunteidensa ja surunsa kanssa. Vastaajat halusivat muistuttaa muita samaan tilanteeseen joutuvia hakemaan apua. Jatkotutkimushaasteena voisi selvittää millaista apua ja tukea itsemurhan tehneiden henkilöiden läheiset olisivat toivoneet saaneensa.The purpose of the thesis was to study the resources which help the bereaved family members to cope after losing a relative to suicide. The objective was to gather information that could help other people in a similar situation. The other aim was to provide information for the nurses and volunteers on different coping strategies which could help after losing a loved one by suicide. This knowledge could be used to develop the supporting skills and methods of various support groups. This study was carried out in cooperation with the Crisis Center of Rauma, Ankkurpaikk'. The material of the study consisted of informal writings written by the people who have lost a relative to suicide. These writings described their own survival stories. The stories were based on three questions. The first question dealt with the coping strategies and explained the different ways to survive a sudden death of a loved one. The second question focused on the help available by the peer groups. Finally, the third question dealt with the advice the people would give for those who find themselves in the same situation. The research worker kept in touch with people who took part in the study by the Crisis Center of Rauma, Ankkurpaikk'. The material was collected in March 2009. Questions were sent to twelve persons and ten persons answered. The response rate was 83%. The material was analyzed using content analysis. The results were divided into five categories; physical, cognitive, emotional, social and spiritual survival methods. According to the results the family members employed a variety of coping strategies. Among the physical survival methods were for example work, household routines and hobbies. Concentrating on work provided desired distraction. People who used cognitive surviving methods, tried to solve the reasons for a suicide. They were collecting information on the subject from television programs and literature. Talking and writing were the most important emotional survival methods. Also some characteristics such as openness and a positive attitude helped in the survival process. An important social strategy was the support of the respondent's own family. Also friends and other relatives were helpful. Almost everyone thought that professional help was an important resource. Faith was a spiritual recourse that helped people to survive. Faith gave hope and strength. Almost all the respondents said that a peer group was important. It was crucial to talk with people in the same situation and to realize that they were not alone with their pain and sorrow. The people wanted to encourage those in the same situation to seek help. It would be interesting to study what kind of help and support people who have lost a relative to suicide would themselves like to receive

KULJETUSTEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN HANKKIMISEN TUTKIMUS BE GROUP OY:N TERÄSTEN JAKELUKULJETUKSIIN

Logistiikan operatiivisiin järjestelmiin on viime vuosikymmenen aikana kiinnitetty enemmän huomiota kuin aikaisemmin. Kilpailun kiristyessä on huomattu ajoneuvokaluston kuljetussuunnittelun, reittioptimoinnin ja sähköisen informaation hallinnan tarpeellisuus yritysten tavoitellessa kilpailukykyä ja kustannussäästöjä logistisissa toiminnoissaan. Opinnäytetyöni tavoitteena on tutkia ja löytää toimeksiantaja BE Group Oy:lle kuljetusten hallintajärjestelmä, jolla saavutettaisiin heidän asettamansa tavoitteet jakelukuljetusten hallinnassa. Tavoitteena on ollut jakelukuljetusten suunnittelun ja hallinnan tehostaminen, ajoneuvokaluston käyttöasteen parantaminen, ajoneuvokaluston reaaliaikainen seuranta, kuljettajien työrauhan, liikenneturvallisuuden, ja asiakaspalvelun parantaminen sekä tekninen valmius reaaliaikaiseen toimituskuittaukseen viivakoodi- tai RFID -tekniikoilla. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt puhelinhaastatteluja. Tiedonlähteitäni ovat ammattikirjallisuus ja painetut ammattilehdet sekä Internet. Tutkimukseen on valittu kolme kuljetusten hallintajärjestelmävaihtoehtoa, joiden toiminnallisia ominaisuuksia esitellään BE Group Oy:n tavoitteiden valossa. Työssä ei oteta kantaa hankinta- ja asennuskustannuksiin, vaan tutkitaan tarpeisiin soveltuvaa kokonaisuutta. Erilaisia paikannukseen ja tunnistukseen käytettäviä radiotekniikoita ei käsitellä kuin yleisellä tasolla.For the last century there has been a growing attention to operative systems in logistics. Due to intensifying competition companies have noticed the necessity of transportation planning for their vehicle fleets, route optimizing and electric information management in order to pursue higher levels of competitiveness and cost savings. The target of my graduate lies in finding the fleet management system for contractor BE Group Ltd which would meet the requirements they have set for the management of distribution. The goal has been to streamline design and management of distribution, to improve utilization rate and real-time tracking of vehicle fleet, road safety and customer service and also to introduce technical readiness for a real-time delivery confirmation via barcode or RFID technics. I have used phone interviews as my main research method. As resources I have used the Internet, but mainly professional literature and magazines. Three alternatives for fleet management system were chosen for the research whose functional properties are demonstrated considering the priorities of BE Group Ltd. In my graduate I study requirements meeting systems without considering acquisition or installation costs. Different methods of tracking and identification radio technics are processed in general

Päiväkirurgisen potilaan postoperatiivinen pahoinvointi (PONV) ja sen hoito

Opinnäytetyö käsittelee päiväkirurgisen potilaan postoperatiivista pahoinvointia, PONV:ia, ja sen hoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja sen tavoitteena on tuottaa ajankohtainen ja luotettava katsaus valitusta aiheesta. Aineistona käytettiin vuosina 2007-2017 julkaistuja lähteitä. Opinnäytetyön lähteet ovat pääosin suomalaisia, mutta myös paria englannin kielistä lähdettä käytettiin opinnäytetyössä. Kirjallisuuskatsauksen lähdemateriaalin perusteella päiväkirurginen toiminta laajenee jatkuvasti, ja yhä vaativimpia leikkuksia tehdään yhä vaativimmille potilaille. Päiväkirgisessa yksikössä tehdään toimenpiteitä, joiden jälkeen potilaat kotiutuvat vielä saman päivän aikana. Koska yksi päiväkirurgian kotiutumiskriteereistä on pahoinvoimattomuus, tulee postoperatiiviseen pahoinvointiin (PONV: iin) kiinnittää huomiota koko perioperatiivisen hoitotyön aikana. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella postoperatiivinen pahoinvointi on yksi yleisimmistä postoperatiivisista komplikaatioista. Jopa 20-30% potilaista kärsii siitä. Löydetyn aineiston perusteella sekä PONV:in hoitoon että ennaltaehkäisyyn on alettu kiinnittämään enemmän huomiota, sillä se koetaan jopa epämiellyttävämmäksi komplikaatioksi kuin postoperatiivinen kipu. Preoperatiivisessa hoitotyön vaiheessa PONV:in ennaltaehkäisyn tukena käytetään eri riskipistemittareita, joiden avulla tunnistetaan postoperatiivisen pahoinvoinnin riskipotilaat. Näiden tietojen ja mahdollisten oireiden perusteella PONV:ia hoidetaan ja ennaltaehkäistään erilaisten lääkkeellisten sekä lääkkeettömien keinojen avulla. PONV on haitallista, koska se on itse potilaalle epämiellyttävää ja se pidentää leikkauksesta toipumista. PONV myös pidentää potilaan sairaalassaoloaikaa, ja tämän myötä se tulee hoitoyksikölle taloudellisesti kalliimmaksi.This thesis examines patients´ postoperative nausea and vomiting (PONV) and its treatment in day surgery. The research method used in this thesis is descriptive literature review and its purpose is to produce a current and reliable review of the topic. The source material for this thesis is published between 2007 and 2017. Sources are mostly published in Finnish but also a few English materials were used. Based on the source material, day surgery is constantly expanding and surgeries as well as patients are becoming more demanding. Day surgery units handle operations that allow patients to go home on the same day. Since patients cannot be released home if they are experiencing strong nausea, it is important to pay attention to its prevention and treatment throughout perioperative nursing. According to the results of this literature review, postoperative nausea is one of the most usual postoperative complications. Even 20-30% of the patients suffer from it. Postoperative nausea treatment and prevention have gained more attention because nausea is considered even more unpleasant than postoperative pain. Different risk rating systems are used in preoperative nursing to identify patients with high PONV risk. Based on the information from these risk tests and possible symptoms it is easier to treat and prevent PONV with various medicinal and non-medicinal means. PONV is harmful because it is unpleasant for the patient and it extends the patient´s recovery time from surgery. It also extends hospitalization time, thus, becoming more expensive to the institutions as well

Optical quality assurance of GEM foils

An analysis software was developed for the high aspect ratio optical scanning system in the Detec- tor Laboratory of the University of Helsinki and the Helsinki Institute of Physics. The system is used e.g. in the quality assurance of the GEM-TPC detectors being developed for the beam diagnostics system of the SuperFRS at future FAIR facility. The software was tested by analyzing five CERN standard GEM foils scanned with the optical scanning system. The measurement uncertainty of the diameter of the GEM holes and the pitch of the hole pattern was found to be 0.5 {\mu}m and 0.3 {\mu}m, respectively. The software design and the performance are discussed. The correlation between the GEM hole size distribution and the corresponding gain variation was studied by comparing them against a detailed gain mapping of a foil and a set of six lower precision control measurements. It can be seen that a qualitative estimation of the behavior of the local variation in gain across the GEM foil can be made based on the measured sizes of the outer and inner holes.Comment: 12 pages, 29 figure

Kuulovammainen suun terveydenhuollon asiakkaana

Erilaiset kuuloviat ovat yleisimpiä terveysongelmia ja Suomessa jonkinasteisen kuulon aleneman arvioidaan olevan noin 750 000 henkilöllä. Syntymästään kuuroja arvioidaan olevan noin 8 000 ja noin 3 000 myöhemmin kuuroutunutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa kuulovammaisten kokemuksista suun terveydenhuollossa. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena on saada kehittämisehdotuksia kommunikointiin liittyen, joilla kuulovammaisten hoidon laatua voidaan parantaa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiiviisina tutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa käytettiin asteikkoihin perustuvaa kysymystyyppiä. Tässä opinnäytetyössä kysymysten asteikko on 5– portainen. Lisäksi kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin Turun Kuuloyhdistys Ry:n kokouksessa ja osa vastauksista saatiin omien verkostojen kautta (N=27). Opinnäytetyön kyselylomakkeen vastanneista 19 kuului kuulovammaisten ryhmään huonokuuloinen, 3 oli kuuroutunutta ja 5 kuuroa. Tämän opinnäytetyön tavoite oli tuoda esille kuulovammaisten kokemuksia suun terveydenhuollosta. Opinnäytetyön kyselyn tuloksista käy ilmi, että kohderyhmän kuulovammaiset ovat suhteellisen tyytyväisiä suun terveydenhuollon palveluihin. Kuulovammaisten kokemukset kommunikoinnista suun terveydenhuollon vastaanotolla olivat pääasiassa positiivisia. Myös palveluiden toimivuuteen ja hoitotilanteeseen liittyviin asioihin oltiin pääosin tyytyväisiä. Kaikkein ongelmallisimmaksi kyselyn tulosten perusteella koettiin se, että hoitohenkilökunta ei puhu riittävän selkeästi. Ongelmalliseksi koettiin myös se, että hoitohenkilökunta ei puhunut suoraan vastanneille. Kyselyyn vastanneet kokivat myös, että he eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa kotihoito-ohjeista kirjallisessa muodossa. Opinnäyteprosessin aikana havaittiin mahdollisuuksia erilaisille jatko- ja kehitysideoille. Yksi niistä voisi liittyä oppaan tekemiseen suun terveydenhuollon käyttöön.Different kinds of hearing defects are one of the most common health problems and in Finland it is estimated that about 750 000 persons have some kind of decline in hearing. It is estimated that there are about 8 000 people that are born deaf and about 3 000 people that have gone deaf later in life. The aim of this thesis was to gain information about the experiences of persons with a hearing impairment. Also there was an aim to get development suggestions about how to improve the quality of oral health care for hearing impaired persons when communication in concerned. This thesis was carried out as a quantitative study with a questionnaire. A scale based question type was used in the questionnaire. In this thesis the questions were based on a 5– step scale. In the questionnaire there were also some open questions. The data was gathered in a local hearing impairment organizations meeting and some of the answers were gathered through own social networks (N=27). From the people who answered the questionnaire 19 were people of hard of hearing, 3 were people that had gone deaf and 5 were deaf. The goal of this thesis was to highlight the experiences of oral health care from the perspective of persons with a hearing impairment. The results of the thesis’ questionnaire indicated that hearing impaired persons in this thesis are relatively satisfied with oral health care services. Hearing impaired persons experiences about communication in oral health care were mainly positive. They were also mostly pleased with the functionality of the services and with the treatment situation itself. The most problematic thing that rose up from the results was that health care personnel were not speaking clearly enough and also that they were not speaking directly to the correspondent. It was also apparent that the hearing impaired persons did not get enough written information about how to maintain oral health at home. During the process of the thesis it was noticed that there were different kind of possibilities for development ideas. One of those ideas could be to make a guidebook for oral health care professionals

Kehitysvammainen lapsi päivähoidossa - kuvakirja varhaiskasvatuksen käyttöön

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvakirja kehitysvammaisen lapsen normaalista päiväkotipäivästä. Nykyisin pyritään inklusiiviseen ajatteluun; kehitysvammaisia ei eristetä muista, vaan he ovat osa ryhmää. Kehitysvammaisuus voi kuitenkin herättää monia kysymyksiä lapsissa, ja kirjassa tekijät halusivat nostaa näitä asioita esiin. Kirjassa kehitysvammainen lapsi osallistuu muiden mukana arkipäivän toimintoihin aikuisilta tukea saaden sekä apuvälineitä käyttäen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kehitysvammaisuutta, sen eri asteita, varhaiskasvatusta, inkluusiota sekä kuvakirjallisuutta. Kyseessä on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena on tuottaa työväline varhaiskasvatuksen käyttöön. Päiväkodeissa henkilökunta voi lukea kirjaa yhdessä lasten kanssa, ja käsitellä niitä kysymyksiä, joita kehitysvammaisuus lapsissa herättää. Vastaavanlaista kuvakirjaa ei opinnäytetyön tekijöiden saamien tietojen mukaan ole aiemmin tehty.The purpose of this thesis was to produce a children´s book about a normal day at a day care centre for a child with disabilities. At the present time in Finnish society the aim is to think inclusively. Children with disabilities are not separated from the others; they are part of the group. Different kinds of disabilities can cause many questions among the children. The aim of this book was to answer some of those questions. The child in the story is disabled, and takes part in all everyday activities with the other children. He also gets help and needs support from adults, and uses some assistive devices, too. In the theory part of this work, mental retardation and its classifications, early childhood education, inclusion, and children´s literature are discussed. This is a functional thesis, and the goal is to produce a tool for day care centres. The staff of the day care centres can read the book with the children and discuss the questions that different kinds of disabilities arouse in children. According to the knowledge of the writers of this thesis, there is no similar book available in Finnish

Ward managers view on the strategies for successful learning experiences for ELTDP nursing students in acute clinical practice setting in Finland

Ward managers play crucial roles in creating conducive learning environment for nursing students during their clinical practice. The purpose of our final project was to explore ward managers’ view of the strategies for successful learning experiences for ELTDP (English Language Taught Degree Programme) nursing students in acute clinical practice settings in Finland. The study question was: What are the strategies that will enhance ELTDP nursing students clinical practice experience in acute settings in Finland? To answer these questions, five ward managers were interviewed and the data was analyzed through content analysis. The findings were summarized into three themes:(i)language; (ii)cultural competence; (iii) cooperation between educational institutions and clinical placements. Both ELTDP students' and tutor nurses' language skills need improvement for students to achieve successful learning outcomes; cultural competence was not well-discussed and formal training on this topic was missing in the wards; Cooperation between educational institutions and clinical placement need to be intensified to achieve successful clinical practice experience.Osastonhoitajilla on keskeinen rooli sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen harjoittelujakson opiskeluympäristön luomisessa. Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää osastonhoitajien näkemyksiä strategioista, jotka johtaisivat onnistuneeseen opiskelukokemukseen englanninkielellä opiskeleville sairaanhoitajaopiskelijoille (ELTDP) heidän kliinisessä harjoittelussa akuuteilla klinikoilla. Tutkimuskysymys oli: Mitkä ovat ne strategiat, jotka edistävät ELTDP sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen harjoittelun kokemuksia akuuteilla klinikoilla Suomessa? Tutkimusasetelma oli laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä osastonhoitajaa; tulokset analysoitiin sisällön analyysillä. Tulokset ryhmiteltiin kolmeen teemaa: (i) kieli; (ii) kulttuurinen kompetenssi; (iii) koulun sekä harjoittelupaikan yhteistyö. ELTDP opiskelijoiden ja ohjaavien sairaanhoitajien kielitaito tulisi parantua sekä yhteistyötä koulun sekä klinikoiden välillä tulisi kehittää, jotta opiskelijat saavuttaisivat onnistuneita opiskelukokemuksia. Monikulttuurisuus ei ylipäänsä ole usein keskusteltu asia ja siihen liittyvä koulutus puuttuu osastoilta

Bone mineral density and fracture risk with long-term use of inhaled corticosteroids in patients with asthma: systematic review and meta-analysis

Objectives: We aimed to assess the association between long-term use of inhaled corticosteroids (ICS) and bone adverse effects in patients with asthma. Design: Systematic review and meta-analysis of fracture risk and changes in bone mineral density with long-term ICS use in asthma. Methods: We initially searched MEDLINE and EMBASE in July 2013, and performed an updated PubMed search in December 2014. We selected randomised controlled trials (RCTs) and controlled observational studies of any ICS (duration at least 12 months) compared to non-ICS use in patients with asthma. We conducted meta-analysis of ORs for fractures, and mean differences in bone mineral density. Heterogeneity was assessed using the I2 statistic. Results: We included 18 studies (7 RCTs and 11 observational studies) in the systematic review. Meta-analysis of observational studies did not demonstrate any significant association between ICS and fractures in children (pooled OR 1.02, 95% CI 0.94 to 1.10, two studies), or adults (pooled OR 1.09, 95% CI 0.45 to 2.62, four studies). Three RCTs and three observational studies in children reported on bone mineral density at the lumbar spine, and our meta-analysis did not show significant reductions with ICS use. Three RCTs and four observational studies in adults reported on ICS use and bone mineral density at the lumbar spine and femur, with no significant reductions found in the meta-analysis compared to control. Conclusions ICS use for ≥12 months in adults or children with asthma was not significantly associated with harmful effects on fractures or bone mineral density