Internetmarkkinointisuunnitelma : uusi matkailusivusto

Nykyään matkailualan yritykset keskittyvät yhä enemmän internetpohjaisiin palveluihin ja perinteiset kivijalkatoimistot häviävät vähitellen katukuvasta. Ihmiset etsivät yhä enemmän informaatiota matkailupalveluista suosittujen hakukoneiden, kuten Googlen avulla, sekä jakavat löytämäänsä tietoa muiden internetin käyttäjien kanssa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää keinot, joiden avulla uusi matkailusivusto pystyy erottumaan kilpailijoistaan matkailualan kasvavilla internet-markkinoilla. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee monipuolisesti internetmarkkinoinnin eri osa-alueita, joihin palveluita myyvän verkkosivuston on syytä kiinnittää huomiota. Suuri osa nettimarkkinoinnista on hakukonemarkkinointia, jonka avulla web-sivustot pyrkivät kasvattamaan näkyvyyttä suosituissa hakukoneissa ja sitä kautta tuomaan sivustoilleen uusia kävijöitä. Lisäksi sosiaalisen median palvelut, kumppanuusverkostot sekä perinteisempi sähköpostimarkkinointi tarjoavat yrityksille erilaisia tapoja haalia uusia asiakkaita ja ylläpitää olemassa olevia asiakassuhteita. Tämän työn teoriaosuus auttaa verkkosivuston ylläpitäjiä ymmärtämään millainen internet on toimintaympäristönä. Työn toiminnallisessa osuudessa esitellään uudelle matkailusivustolle räätälöity internetmarkkinointisuunnitelma. Suunnitelman avulla uuden sivuston ylläpitäjä voi luoda verkkosivut siten, että ne vastaavat sekä hakukoneiden kriteereihin että ovat käyttäjäystävälliset. Suunnitelman pohjalta rakennetulla matkailusivustolla on paljon potentiaalia nousta hakutulosten ensimmäisille sijoille, vetää puoleensa laadukasta kävijäliikennettä sekä käydä aktiivista verkkokeskustelua yrityksen kohderyhmien kanssa. Opinnäytetyön loppupäätelmä tukee kirjoittajan näkemystä siitä, että markkinoilla on tilaa hyvin toteutetulle matkailusivustolle. Huomattavan monessa kilpailijan sivustossa on internetmarkkinoinnin kannalta nähtävissä isoja puutteita, minkä takia huolellisesti toteutetun ja sisällöltään mielenkiintoisen sivuston tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset.Today’s travel business is increasingly focusing on Internet-based services, where at the same time traditional travel agency offices are gradually disappearing from the street view. A growing number of people look for traveling information from major search engines, such as Google and share their newfound knowledge with other Internet users. The object of this thesis is to study and find ways by which a new travel website is able to stand out from its competitors in the growing tourism online market. The theoretical part of the thesis covers various areas of online marketing to which service selling web sites should pay attention. A large part of online marketing is search engine marketing, which allows web sites to increase their visibility in popular search engines and thus bring new visitors to their sites. In addition, social media channels, affiliate networks and more traditional e-mail marketing offer diverse ways to attract new customers and maintain existing customer relationships. The theoretical part helps webmasters understand the Internet as an operating environment. The empirical part of the thesis introduces an online marketing plan tailored for a new travel website. The plan allows a new webmaster to create a web site that meets the search engine requirements, but is also user-friendly. By executing the marketing plan, the travel website has a lot of potential to be in the top of search results, attract high-quality visitor traffic and engage in active online communication with a company’s target groups. The conclusion also supports the author’s view that the market has room for well-implemented travel websites. Many of the competitor’s sites are lacking quality from an online marketing point of view. Because of the inadequate competitor’s websites, it can be justified to say that a carefully carried out web site with a lot of interesting content, has a positive outlook

Kaupunkiniityt ovat rantautuneet suomalaisiin kaupunkeihin: tarkastelu kuinka niitä esteettisesti ja ekologisesti arvostetaan

Luontokato on yksi polttavimmista ympäristöhaasteista nykypäivänä, ja sen vuoksi suomalaiset kaupungit ovat alkaneet eurooppalaisia kaupunkeja seuraten tehdä itselleen vihertämissuunnitelmia, yhtenä niistä niittyelinympäristöjen lisääminen. Niittyjen ekologiset ja taloudelliset hyödyt tunnetaan hyvin, mutta kun niittyhabitaatteja tuodaan ihmisten arkiympäristöön, on tärkeää pohtia, miten se vaikuttaa ihmisten ympäristöesteettisiin kokemuksiin. ”Estetiikka” ymmärretään usein vain yksittäisinä mieltymyksinä, mutta tässä opinnäytetyössä aiheeseen on paneuduttu ympäristöestetiikan tutkimusalan kautta. Yhdistämällä ympäristöestetiikan ja ekologian tutkimusaloja, tämä opinnäytetyö tarjoaa tuoreen näkökulman kaupunkiniityistä käytävään arvokeskusteluun. Työssä analysoitiin suomalaisten kaupunkien niittyihin liittyviä toimenpideohjelmia. Aineiston keräämisen jälkeen selvitettiin sisällönanalyysia hyödyntämällä, millaisia ekologisia ja esteettisiä näkökulmia dokumenteista tulee esille. Aineiston käsittelyä jatkettiin edelleen diskurssianalyysilla. Työn painotuksen ollessa ympäristöestetiikassa tavoite oli löytää yhtenäisiä tapoja, joilla kaupungit rakentavat kuvaa kaupunkiniittyjen esteettisestä arvosta. Sisällönanalyysin perusteella aineistosta oli tunnistettavissa sekä ekologisia että esteettisiä näkökulmia. Ekologinen sisältö painottui siihen, kuinka kaupunkiniityt ovat oiva tapa lisätä luonnonmonimuotoisuutta, ja samalla ne tarjoavat kaupunkilaisille virkistysmahdollisuuksia. Esteettinen sisältö painottui kaupunkiniittyjen kulttuurihistorialliseen merkitykseen ja kokemuksellisuuteen. Sisällönanalyysin pohjalta dokumenteista oli tunnistettavissa kolme johdonmukaista diskurssia. Ensimmäinen kuvastaa niittyjä, jotka ovat jäänteitä kaupunkien maanviljelyhistoriasta, ja niiden ekologiset ja kulttuuriset arvot ovat helposti tunnistettavissa. Toinen diskurssi kuvaa niitä niittyjä, joita kaupunkeihin parhaillaan kehittyy vanhoista nurmikoista ja metsittyvistä niityistä. Niiden luonto- ja virkistysarvot tunnistetaan, mutta niiden ei uskota täyttävän odotuksia kukkivista niityistä. Välttääkseen negatiivista kritiikkiä kaupunkien asiantuntijat haluavat tiedottaa kaupunkilaisia niiden ekologisista ominaisuuksista. Viimeinen tunnistettu diskurssi keskittyy niittyjen kokemiseen. Toisin kuin ympäristöesteettistä kokemusta käsiteltiin työn teoriaosuudessa, diskurssi rajoittuu vain visuaalisuuteen ja virkistyskokemukseen. Tapa, jolla kaupunkiniittyjen esteettiset ominaisuudet, arvo ja kokemukset tunnistetaan ammatillisessa piirissä, vaikuttaa siihen, kuinka niistä kerrotaan kaupunkilaisille. Tässä työssä kävi ilmi, että dokumenteissa käytetyt ympäristöestetiikkaan viittaavat termit olivat riittämättömiä eivätkä ne vastaa tutkimusalalla käytettyjä konsepteja. Kun viherympäristöjen arvokeskusteluun liitetään ymmärrystä ympäristöestetiikasta, voidaan käytävää keskustelua laajentaa siitä, kuinka epäsiistejä ekosysteemejä siedetään, siihen kuinka epäsiistejä ekosysteemejä esteettisesti arvostetaan. Samalla kun kaupunkilaisia tiedotetaan kaupunkiniittyjen ekologisista hyödyistä, tulee heitä tiedottaa myös kaupunkiniittyjen esteettisistä mahdollisuuksista, esimerkiksi villeydestä, esteettisestä monimuotoisuudesta ja siitä kuinka arkiympäristöt tuottavat yllättäviä, ”vieraita” kokemuksia.As biodiversity loss is identified to be one of the pressing environmental challenges today, Finnish cities have begun to follow in the footsteps of many European cities by creating urban greening plans in the form of increasing meadow habitats. The ecological and economic benefits of urban meadows are well understood, but when meadow habitats are brought into people’s everyday environments, it is important to consider how it affects people’s environmental aesthetic experiences. ‘Aesthetics’ is often understood solely as individual preferences, but the aim of this thesis was to address the aesthetic appreciation of meadows through the field of environmental aesthetics. Combining the fields of environmental aesthetics and ecology, this study provides a fresh perspective to the value debate over urban meadows. The analysis of the work approached the topic from the perspective of Finnish cities. After compiling the operational programs that solely consider urban meadows, qualitative content analysis was used to analyze what ecological and aesthetic aspects are brought up in the documents and how they are valuated. To emphasize the aesthetic perspective, it was further investigated through discourse analysis whether there are consistent ways in which cities construct an image of the aesthetic values of urban meadows. The content analysis showed that the documents have both ecological and aesthetic viewpoints. The ecological content emphasized that meadows are important tool in increasing biodiversity and also provide recreational possibilities for people. The aesthetic content focused on the cultural-historical role of the meadows as well as the experiences provided by the meadows. Based on the content analysis, three uniform discourses were identified throughout the documents. The first relates to meadows which are the remains of cities’ agricultural history, and their cultural and ecological values are easily recognizable. The second refers to meadows that are currently emerging from other green types such as lawns and grasslands reverting to woodland. They are seen as having ecological and recreational value, but as they are unlikely to meet the expectations for flowering meadows, city officials want to inform citizens about the ecological qualities of these meadows to avoid negative feedback. The last discourse focuses on the experiential side of meadows, but instead of talking about the environmental aesthetic experience as understood in theoretical research, the argumentation is restricted to visual and recreational experiences. The way in which the aesthetic qualities, values and experiences of urban meadows are understood in a professional context reflects the way in which they are presented to the users of green areas. This thesis has revealed that the terminology used in the documents referring to environmental aesthetics is insufficient and does not correspond to the concepts presented in the theory of the work. Expanding the debate on environmental aesthetics would turn the goal of ‘people tolerating unordered ecosystems’ to ‘how can unordered ecosystems be aesthetically appreciated’. While informing citizens about the ecological benefits of urban meadows, they should also be informed about the potential aesthetic values of urban meadows, such as wildness, aesthetic diversity, and how the ordinary environment becomes extraordinary

Anoreksian aiheuttamat elimelliset muutokset : opas anoreksiaa sairastavalle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Tampereen yliopistollisen sairaalan sisätautien poliklinikalle opas anoreksiaa sairastavalle sairauden aiheuttamista elimellisistä muutoksista. Pyyntö oppaan tarpeellisuudesta tuli sisätautien erikoislääkäri Saara Metsolta. Opinnäytetyö sisältää tietoa anoreksian aiheuttamista elimellisistä muutoksista sekä hoidon ja seurannan pääpiirteistä, joiden kautta pystytään välittämään elimellisten muutosten vakavuus sairastuneelle. Aihe valittiin sen kiinnostavuuden, tarpeellisuuden sekä anoreksian yleistyneisyyden vuoksi. Varhainen puuttuminen anoreksiaan on tärkeää ja parantaa sen ennustetta. Anoreksia aiheuttaa lukuisia elimellisiä muutoksia, jotka pahimmillaan voivat johtaa kuolemaan. Opinnäytetyön teoriatieto käsittelee yleisesti anoreksiaa sairautena. Tämän kautta sairastuneen toivotaan ymmärtävän sairauden vakavuus. Opinnäytetyö sisältää myös anoreksian aiheuttamat elimelliset muutokset, joista kokosimme toiminnallisen opinnäytetyömme tuotoksena oppaan. Opinnäytetyön tuotoksena syntyneen oppaan halutaan auttavan anoreksiaan sairastunutta ymmärtämään sairauden aiheuttamat vakavat elimelliset muutokset. Oppaan toivotaan auttavan anoreksiaa sairastavaa ymmärtämään elimellisten muutosten johtuvan anoreksian aiheuttamasta aliravitsemustilasta. Elimellisten muutosten vakavuuden ymmärtämisellä pyritään motivoimaan sairastunutta parantumiseen.The purpose of the thesis was to produce a guide for persons with anorexia about the changes in a persons’ internal organs caused by the disease. The guide was made for Tampere University Hospital out-patient clinic of internal diseases. The request for the thesis was based on the need of the guide and it came from an internal disease specialist Saara Metso. The thesis includes information about the changes in internal organs caused by anorexia and major features that help to explain the seriousness of the changes in the internal organs to the patient. The topic was chosen because it is interesting, useful and anorexia is currently a common disease. Early intervention in anorexia is important and makes the prognosis better. Anorexia causes numerous changes in internal organs which can be lethal. The theory part of the thesis commonly discusses anorexia as a disease so the patient understands the seriousness of anorexia. The thesis also includes the changes in internal organs of anorexia on the basis of which a guide was created. The guide resulting from the thesis is hoped to be helpful to a person with anorexia to understand the seriousness of the changes in the internal organs and that they are caused by malnutrition which is caused by anorexia. The understanding of the changes in the internal organs is hoped to motivate the patient to recovery

Kielen oppiminen vai sisällön kääntäminen? : Kartoitus vieraiden kielten oppituntien tulkkauksesta viittomakielisille opiskelijoille

Tutkielmamme tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka vieraiden kielten tuntien tulkkausta toteutetaan Suomessa viittomakielen tulkin välityksellä kolmannen asteen viittomakielisille opiskelijoille. Ensimmäisen tutkimusongelmamme alakysymyksenä oli selvittää, mitä mieltä viittomakielen tulkit sekä viittomakieliset opiskelijat ovat nykyisistä tulkkausmenetelmistä. Toisena tutkimuskysymyksenämme oli kartoittaa, kuinka viittomakielen tulkit sekä viittomakieliset opiskelijat toivoisivat tulkkauksen toteutuvan vieraiden kielten tunneilla. Tutkielma toteutettiin kahdella sähköisellä kyselylomakkeella tammi-helmikuussa 2010. Toinen kyselylomake lähetettiin viittomakielen tulkeille ja toinen lomake kolmannella asteella opiskeleville viittomakielisille opiskelijoille. Kyselylomakkeet sisälsivät valinta-, monivalinta- sekä avoimia kysymyksiä. Viittomakielen tulkeilta vastauksia saimme 33, joten vastaukset olivat yleistettävissä. Viittomakielisiltä opiskelijoilta saimme viisi vastausta, jonka vuoksi vastauksia ei voi yleistää. Saatujen vastausten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että opiskelijat toivovat muutoksia nykyisiin tulkkaustapoihin. Saamiemme vastausten perusteella loimme ehdotelman siitä, kuinka tulkkaus vieraiden kielten oppitunneilla voidaan järjestää. Ehdotelmamme on vain viitteellinen ja se on sovellettavissa myös muille opintoasteille. Tuloksista käy ilmi, että sekä viittomakielen tulkit että viittomakieliset opiskelijat toivoivat muutosta tämän hetkisiin tulkkausmenetelmiin. Parhaaksi tulkkausmenetelmäksi koettiin vastausten perusteella viittomakielen ja kirjoitustulkkauksen yhdistelmä. Vastauksista nousi esille myös nykyteknologian hyväksikäyttö muilla tavoin, esimerkiksi opiskelijan ja opettajan välinen suora kommunikointi erilaisten reaaliaikaisten keskusteluohjelmien kautta. Opinnäytetyö on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun Opiskelutulkkauksen kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena on ollut kerätä tietoa ja ideoita opiskelutulkkaukseen liittyen. Tämän tutkielman tulokset ovat luettavissa muokattuina myös hankkeen verkkosivustolla osoitteessa www.opiskelutulkki.fi.The purpose of this thesis was to survey which ways foreign languages are interpret via interpreter to the deaf students in Finland, what sign language interpreters and deaf students think about current interpreting methods and how sign language interpreters and deaf students want interpreting to come true. Thesis was made by two different electric inquiry forms during January and February 2010. First form was sent to sign language interpreters and another inquiry form was sent do Deaf students who studied in university or university of applied sciences. In inquiry forms there were questions where people could choose only one of the answers or one or more of the answers. There were also open questions. From sign language interpreters we received 33 answers. That for results can be generalized. From deaf students we received five answers and that for results cannot be generalized. By received results we can although say, that students want a change to current interpreting methods. By received answers we made a propose how interpreting could be arranged in foreign language lessons. Our propose is only suggestive and it is possible to adapt in different school levels. From the results can be noticed that both sign language interpreters and deaf students hope a change to the current methods of interpreting. The best method of interpreting by results was a combination of sign language interpreting and writing interpretation. From the answers can also be noticed the use of modern technology. A good experience had also been a direct contact between teacher and deaf student via different computer programs. This thesis is part of Humak university of applied sciences project which was to improve interpreting in educational settings. Results of the thesis are possible to read from the website www.opiskelutulkki.fi. Thesis is meant for sign language interpreters, deaf students and teachers who teach foreign languages. From this thesis they can look for ideas how interpreting is possible to arrange

Relative profitability of grazing and indoor feeding

Tutkimuksessa selvitettiin lehmien kesäajan laidun- ja säilörehuruokinnan keskinäinen edullisuus. Lisäksi laskettiin väkirehu- ja valkuaismäärien vaihtelun vaikutus ruokinnan taloudellisuuteen rehuviljaa ja rypsirouhetta käytettäessä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin katetuottolaskelmaa, jossa otettiin huomioon vain ne tuotto- ja kustannuserät, joihin tarkasteltavat ruokintamuodot vaikuttivat. Laskelmat tehtiin C1- ja C2-tukialueilla vuoden 1995 hinta- ja kustannustasossa. Laidunnettujen lehmien katetuotto oli kaikkina koevuosina suurempi kuin ympärivuotisesti säilörehulla ruokittujen lehmien katetuotto, mutta ryhmien katetuottoero oli tilastollisesti melkein merkitsevä vain toisena vuonna. Laidunnetuilla lehmillä oli suurempi maitotuotto ja suuremmat peltotuet, mutta myös suurempi rehukustannus ja pienempi rehuntuotannon ulkopuolelle jääneeltä peltoalalta saatu tuotto. Suurempaa väkirehuannosta (väkirehua 46 % rehuyksiköistä) saaneiden lehmien katetuotto oli kaikkina koevuosina suurempi kuin pienempää väkirehuannosta (väkirehua 40 % rehuyksiköistä) saaneiden lehmien katetuotto. Näiden ryhmien katetuottoero oli ensimmäisenä ja toisena koevuonna melkein merkitsevä. Lehmillä, joiden väkirehusta 12 % korvattiin rypsirouheella, oli kaikkina koevuosina suurempi katetuotto kuin pelkkää rehuviljaa saaneilla lehmillä, joskaan näiden ryhmien katetuottoero ei ollut tilastollisesti merkitsevä minään koevuonna. Enemmän väkirehua ja valkuaista saaneiden lehmien suurempi katetuotto johtui ensisijassa näiden lehmien suuremmista maitotuotoista. Kesäruokinnoista tässä tutkimuksessa saatu tulos on yhdenmukainen lehmien laiduntamiseen velvoittavan uuden eläinsuojelulainsäädännön kanssa. Myös väkirehun osuuden lisääminen sekä rypsirouheen antaminen lisävalkuaisena on tämän tutkimuksen mukaan kannattavaa. Samat johtopäätökset on tehty myös muissa Suomessa vastikään valmistuneissa taloudellisissa tutkimuksissa.The relative profitability of grazing and silage feeding of cows in summer is examined. The effect of varying in the concentrate and protein quantities on the profitability of feeding when using fodder cereals (oats and barley meal) and treated rape seed meal was also calculated. The research method applied was a gross margin calculation, which included only the return and cost items affected by the forms of feeding in question. The calculations were made in support areas C1-C2 at 1995 price and cost levels. In all the years considered the gross margin of cows that had been grazing was higher than that of cows that had been fed with silage all year, but the difference in gross margins between the groups was statistically almost significant only in the second year. The grazing group had a higher milk yield and received more aid based on the arable land area, but the fodder cost was higher and the return on the arable land area used for purposes other than fodder production was lower than that in the silage feeding group. In all years the gross margin of cows that had received more concentrates (46% of fodder units as concentrates) was higher than that of cows that had received a smaller proportion of fodder units as concentrates (40% of fodder units as concentrates). In the first and second year the difference in the gross margin between the groups was almost significant. In the group in which 12% of the concentrate was replaced by treated rape seed meal the gross margin of cows was higher in all years than in the group that had received only fodder cereals (oats and barley), but between these two groups the difference in the gross margins was not statistically significant in any year of the study. The higher gross margin of cows that had received more concentrates and protein was mainly due to their higher milk yields. The results for summer feeding obtained here are in accordance with the new legislation on the protection of animals, which makes pasturing mandatory. According to this study, increasing the proportion of concentrates and using treated rape seed meal as additional protein are profitable. Similar conclusions have been arrived at in other recent economic studies in Finland.vo

EKG:N REKISTERÖINTI HOITOTYÖSSÄ : Perusteet ja teknisesti oikea rekisteröintitapa

Tutkittaessa sydämen sähköistä toimintaa on elektrogardiografia eli EKG tärkeä tutkimusmenetelmä. EKG-rekisteröinti on sairaanhoitajan yleisimpiä itsenäisesti suorittamia tutkimuksia. Hoitajalta edellytetään riittävää tietoa ja taitoa rekisteröidä laadukas ja virheetön sydämen sähköinen tallenne, koska tämän pohjalta tehdään yleensä useita kliinisesti merkittäviä ratkaisuja potilaan hoidossa. Useimmiten toimin-tahäiriöt sydämessä, kuten hapenpuute ja erilaiset rytmihäiriöt, pystytään todentamaan EKG- rekiste-röinnin avulla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on opetusmateriaalin tuottaminen EKG-rekisteröinnin perusasioista. Opinnäytetyömme koostuu kirjallisesta raporttiosuudesta sekä tiiviistä PowerPoint-esityksestä

Ilmaan kietoutuneet: Ryhmälähtöinen tanssiteos avaamassa ymmärrystä yksilön yhteydestä ilmastoon

This practice description refers to two group-based dance performances exploring subjective relations to climate change and climate emotions. The description offers examples of how performance projects can function as a platform for broader dialogue in the context of climate education. #LUFT explored climate change together with 9–17-year old participants from Herne, Germany. The project was rehearsed during the autumn of 2019 and premiered in November 2019 at Flottmannhallen, Herne.  ILMA was a dance performance project with participants aged between 14–84 years from various backgrounds. ILMA premiered at the Zodiak New Dance Centre in Helsinki, March 2020. The participants of both performances were found via open call. The creations of #LUFT and ILMA were based on similar methods to use the participants' own memories and ideas through autobiographical performance tools, dance improvisation, and dialogue. This description draws from personal experiences as a director and reflections collected from the participants of both groups.Käytäntökuvaus havainnollistaa kahta erilaista ryhmälähtöistä tanssiprojektia, jotka molemmat tutkivat yksilön suhdetta ekologisiin kriiseihin sekä ilmastonmuutoksen herättämiin tunteisiin. Käytäntökuvaus avaa ymmärrystä siitä, miten monimuotoisen ryhmän kanssa toteutettu esitysprojekti voi toimia alustana ilmastonmuutoksen käsittelyssä. Ensimmäinen projekti oli nimeltään #LUFT (suom. ilma). Se toteutettiin Saksassa Herneessä 9–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa. Ryhmä oli hyvin monimuotoinen erilaisten kulttuuritaustojen ja osallistujien ikäerojen vuoksi. #LUFT esitystä harjoiteltiin syksyn 2019 aikana, ja projekti sai ensi-iltansa Flottmannhallen-kulttuuritalossa marraskuussa 2019. Toinen projekti, ILMA-tanssiteos, toteutettiin Zodiakissa, joka on Helsingissä sijaitseva uuden tanssin keskus, yhdessä monimuotoisen ja ylisukupolvisen ryhmän kanssa. Ryhmän osallistujat olivat 14–84-vuotiaita. ILMA tutki tanssin keinoin ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita sekä luontosuhdetta tässä ajassa. ILMA sai ensi-iltansa Zodiak Uuden tanssin keskuksessa maaliskuussa 2020. #LUFT- ja ILMA-projektit rakennettiin samankaltaisia työkaluja käyttäen, ja esitysmateriaalin tuottivat esiintyjät itse autobiografisten harjoitteiden, tanssi-improvisaation ja keskustelun keinoin. Käytäntökuvaus perustuu kokemukseeni teosten ohjaajana sekä ryhmiltä keräämääni suulliseen ja kirjalliseen palautteeseen

Opin ja kehityksen taipaleella - Kiipeilykilpailun järjestäjän oppaan laatiminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut laatia Suomen Kiipeilyliitto ry:n toimeksiannosta kiipeilykilpailun järjestäjän opas. Oppaan tavoitteina on tulevaisuudessa kasvattaa kiipeilykilpailujen järjestäjien määrää Suomen Kiipeilyliiton jäsenseuroissa sekä madaltaa mahdollista kynnystä kilpailujen järjestämiseen. Kiipeily on viime vuosina kasvattanut Suomessa voimakkaasti suosiotaan ja lajin harrastajamäärät ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös kiipeilykilpailut ovat yleistyneet. Suomenkielinen ohjeistus kiipeilykilpailun järjestämisestä on tähän asti kuitenkin puuttunut, minkä vuoksi Suomen Kiipeilyliitossa on nähty tarvetta aiheessa opas-tavalle julkaisulle. Kiipeilykilpailun järjestäjän opas painottuu kiipeilyn SM- ja SuomiCup-kilpailujen järjestämiseen. Oppaan sisältämää ohjeistusta voidaan toki soveltaa myös pienimuotoisemmissa ja epävirallisemmissa kilpailuissa. Oppaassa käydään läpi ennen kilpailua, kilpailun aikana ja kilpailun jälkeen järjestämisen osalta huomioitavia asioita, ja oppaan liitteet tukevat järjestäjän toimimista. Kiipeilykilpailun järjestäjän opas on julkaistu sekä painettuna että sähköisenä versiona, mikä mahdollistaa materiaalin helpomman muokattavuuden tulevaisuudessa. Sähköinen versio oppaasta sekä aiheeseen liittyvä lisämateriaali on julkaistu Suomen Kiipeilyliiton Internetsivuilla. Työn toimeksiantajan palautteesta päätellen työn tuote vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin, mutta vasta oppaan hyödyntäminen käytännössä ja siitä käyttäjiltä saatava palaute näyttää, kuinka onnistunut tuote kiipeilykilpailun järjestäjän opas lopulta on. Tässä opinnäytetyöraportissa käsitellään kiipeilykilpailun järjestäjän oppaan rakentumisprosessia. Tietoteoreettisena pohjana toimivat oppaan ja opastavan tekstin laatimista sekä hiljaista tietoa ja sen keräämistä käsittelevä aineisto. Hiljainen tieto on käsitteenä monimuotoinen, mutta se osoittautui tässä opinnäytetyöprosessissa keskeiseksi, sillä suomalaisen kiipeilykilpailun järjestämiseen liittyvä tietotaito ja hyväksi havaitut käytännöt ovat tähän asti olleen dokumentoimattomina melko harvojen henkilöiden mielissä. Oppaan laatiminen oli tekijälle opettavainen ja mielenkiintoinen matka. Materiaalin kerääminen ja kokonaisuuden työstäminen lopulliseen muotoonsa mahdollistivat monia tilanteita omien työskentelytapojen ja ideoiden reflektoivaan analysointiin ja arviointiin

Yleisluonteinen tarkastus ratkaisuna suomalaisen tilintarkastussääntelyn muutostarpeisiin

Suomalainen tilintarkastussääntely ja erityisesti sen haasteet ovat viime vuosina olleet laajasti esillä. Huomiota ovat erityisesti herättäneet hallinnon tarkastus, pienempien yhteisöjen tilintarkastus sekä tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot. Tässä tutkimuksessa syvennytään näistä erityisesti pienempien yhteisöjen tilintarkastuksiin ja niiden haasteisiin. Tarkemmin ilmaistuna mikroyritysten tilintarkastuksiin ja mahdollisen yleisluonteisen tarkastuksen käyttöönottoon. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti siis vuonna 2019 vireille lakihankkeen mikroyritysten yleisluonteisesta tarkastuksesta. Esityksen mukaan yleisluonteinen tarkastus tulisi perustumaan kansainväliseen ISRE 2400-standardiin, joka sisältää vaatimuksia tarkastuksen sisällölle huomattavasti vähemmän kuin varsinainen tilintarkastus. Yleisluonteisen tarkastuksen mahdollisen käyttöönoton tavoitteiksi asetettiin muun muassa kansainvälisten tilintarkastusstandardien merkityksen selventäminen sekä tilintarkastukselta vaadittavan tason selkeyttäminen. Kansainväliset tilintarkastusstandardit, eli ISA-standardit, koetaan siis suomalaisten mikroyritysten tilintarkastuksiin usein liian raskaiksi tai ylimitoitetuiksi. Tämä on puolestaan johtanut haasteisiin mikroyritysten tilintarkastuksissa, kuten laadun vaihteluun. ISA-standardien soveltamiseen on kuitenkin annettu helpotuksia mikroyritysten kohdalla, sillä niitä voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa mikroyritysten tilintarkastuksissa. Suomalainen tilintarkastuskäytäntö ei kuitenkaan sisällä tarkempaa ohjetta siitä, kuinka ISA-standardeja sovelletaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, mikä on aiheuttanut vaihtelua standardien soveltamiskäytäntöön. Yleisluonteinen tarkastus voisi siis tarjota ratkaisun ISA-standardien soveltamishaasteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteina on siten lisätä ymmärrystä yleisluonteisesta tarkastuksesta sekä suomalaisen tilintarkastussääntelyn haasteista. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, olisiko yleisluonteinen tarkastus tarkoituksenmukainen varmennusmuoto mikroyrityksille niin mikroyritysten omasta näkökulmasta kuin myös yhteiskunnan, sidosryhmien ja tilintarkastuskäytännön kannalta. Näin päästään lopputulemaan siitä, olisiko yleisluonteinen tarkastus ratkaisu suomalaisen tilintarkastussääntelyn nykyisiin haasteisiin. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena sisältäen empiirisen osuuden. Empiriaosuuden muodostavat työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän laatimasta muistiosta annetut lausunnot sekä ammattilehtiartikkelit Profiitti -lehdestä koskien yleisluonteista tarkastusta. Lausuntojen ja ammattilehtiartikkeleiden pohjalta pyrittiin selvittämään, millaisia näkemyksiä eri tahoilla on yleisluonteista tarkastuksesta. Tutkimuksen keskeisempinä tuloksina havaittiin muun muassa mikroyritysten tilinpäätösinformaation laadun olevan vaarassa heikentyä yleisluonteisen tarkastuksen myötä, sekä yleiluonteiselle tarkastukselle asetettujen tavoitteiden olevan suurelta osin saavuttavattomissa. Yleisluonteisen tarkastuksen havaittiin tarjoavan myös hyötyjä etenkin tilintarkastuskäytännön näkökulmasta, mutta haittojen todettiin kuitenkin suurelta osin ylittävän hyödyt. Näin ollen tutkimuksessa havaittiin, ettei yleisluonteinen tarkastus tarjoaisi tarkoituksenmukaista ratkaisua suomalaisen tilintarkastussääntelyn nykyisiin haasteisiin tai muutostarpeisiin