Patent Foramen Ovale and Atrial Septal Aneurysm in Young Adults with Ischemic Stroke

Ischemic stroke in young adults with patent foramen ovale (PFO) and/or atrial septal aneurysm is underinvestigated. Methods: We investigated 86 such patients (age 16-49 years) with long-term follow-up. Results: Most patients recovered well, one died and 15 retired prematurely due to the index stroke. Seven patients underwent PFO closure. Few stroke recurrences occurred (4%) either on aspirin or warfarin during the 6.5 years of follow-up. Conclusions: Our data suggest good outcome, low morbidity, and low recurrence. Finding the best secondary prevention measures requires randomized trials

Prognostication in acute heart failure and cardiogenic shock : focus on electrocardiography and biomarkers

Acute heart failure (AHF) is a leading cause of hospitalizations in patients over the age of 65 worldwide, and is associated with high mortality. Cardiogenic shock (CS), the most severe form of AHF, is characterized by hypotension and end-organ hypoperfusion. Acute coronary syndrome (ACS) precipitates a third of all cases of AHF, and up to 80% of CS. Objective and timely risk assessment in AHF is challenging due to the heterogeneity in its pathophysiology and clinical picture. Risk assessment has traditionally relied on clinical parameters, which may remain subjective or become evident too late, after end-organ dysfunction has become irreversible. Considering the costs and possible adverse effects, application of the most aggressive therapies should be limited to those that most likely procure benefit. The aim of this thesis is to evaluate the prognostic value of electrocardiographic changes and biomarkers in AHF and CS. The patient data come from three cohorts of AHF and two cohorts of CS. All cohorts are independent, prospective, observational, investigator-initiated European cohorts. Study I compared the prognostic value of ventricular conduction blocks (VCB) in patients with new-onset (de novo) AHF and in patients with acutely decompensated chronic heart failure (ADCHF). Study II investigated the role of VCBs in ACS-related CS. Half the patients had a VCB in their baseline ECG, and the presence of any VCB predicted mortality independently of baseline clinical variables or angiographic findings. Studies III-IV investigated the role of two novel biomarkers, sST2 and bio-ADM, in cariogenic shock. Study III showed that sST2 provide strong and complementary prognostic value to NT-proBNP in ACS-related CS, and can help in stratification of patients into low, intermediate and high-risk groups as early as 12 hours after detection of shock. Study IV evaluated in CS patients the prognostic value and association with haemodynamic parameters of bio-ADM compared to lactate. Whereas lactate had good prognostic value in the early phase, its levels normalized during the first 24 hours in the majority of patients, with a decreasing prognostic value thereafter. In contrast, levels of bio-ADM stayed elevated in non-survivors during the first 4 days of intensive care, and bio-ADM had good prognostic value when measured on days 2 to 4. In conclusion, in patients with AHF or CS, electrocardiographic alterations may prove useful in early risk assessment on top of clinical parameters. In addition, biomarkers provide a novel approach in CS risk assessment.Akuutti sydämen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista sairauksista, ja siihen liittyy merkittävä kuolleisuus. Sydänperäinen sokki on akuutin vajaatoiminnan vaikein muoto; sille on tunnusomaista matala verenpaine ja yleinen elimistön verenkierron vajaus. Sepelvaltimotautikohtaus on akuutin vajaatoiminnan taustalla noin kolmasosassa tapauksista, mutta jopa 80 %:ssa tapauksista sydänperäisessä sokissa. Johtuen akuutin vajaatoiminnan kliinisen kuvan ja taustalla vaikuttavien patofysiologisten mekanismien moninaisuudesta objektiivinen ja oikea-aikainen riskinarvio on haastavaa. Varhainen riskinarvio on kuitenkin tärkeää hoitomuotojen valintaa ja ajoitusta ajatellen erityisesti sokkipotilailla. Perinteisesti riskinarvio on perustunut kliinisiin löydöksiin, joiden tulkinnassa voi kuitenkin olla subjektiivisuutta ja ne voivat ilmetä sairauden liian myöhäisessä vaiheessa, kun peruuttamattomia elinvaurioita on jo ehtinyt kehittyä. Huomioiden raskaimpien hoitomuotojen, kuten sydämen apupumppujen, korkea komplikaatioriski ja hinta, niiden käyttö tulisi rajata potilaille jotka todennäköisimmin niistä hyötyvät. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena on määrittää sydänsähkökäyrä (EKG) –muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvo akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa. Väitöskirjatyön potilasmateriaali on peräisin kolmesta akuutin sydämen vajaatoiminnan sekä kahdesta sydänperäisen sokin potilaskohortista. Kaikki aineistot ovat eteneviä, havainnoivia, tutkijalähtöisiä eurooppalaisia potilasaineistoja. Osatyössä I tutkittiin EKG:ssa nähtävien kammiojohtumishäiriöiden yhteyttä kuolleisuuteen potilailla joilla akuutti vajaatoiminta ilmeni ensimmäistä kertaa (de novo) verrattuna potilaisiin joilla oli kroonisen sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe. Osatyössä II tutkittiin kammiojohtumishäiriöitä äkillisestä sepelvaltimokohtauksesta johtuvassa sydänperäisessä sokissa. Puolella potilaista alkuvaiheen EKG:ssa oli jokin kammiojohtumishäiriö, ja kammiojohtumishäiriöt ennustivat suurempaa kuolleisuutta kliinisistä piirteistä ja sepelvaltimotaudin vaikeusasteesta riippumatta. Osatöissä III ja IV tutkittiin kahden uuden biomerkkiaineen, sST2:n ja bio-ADM:n, ennustearvoa kardiogeenisessä sokissa. Osatyö III osoitti, että sST2:lla ja NT-proBNP:llä on vahva itsenäinen ja toisiaan tukeva ennustearvo sydänperäisessä sokissa, ja niiden yhteismäärityksellä potilaat voidaan jakaa matalan, keskisuuren ja suuren riskin ryhmiin jo 12 tuntia sokin toteamisesta. Osatyö IV määritti bio-ADM:n ennustearvoa sekä yhteyttä hemodynaamisiin muuttujiin verrattuna laktaattiin sydänperäisessä sokissa. Laktaatilla oli hyvä ennustearvo ensimmäisten 24 tunnin aikana sokin toteamisesta, mutta sen pitoisuus normaalistui valtaosalla potilaista 24 tunnissa ja sen ennustearvo väheni sen jälkeen. Korkea bio-ADM pitoisuus heijasti matalaa verenpainetta ja sydämen minuuttivoluumia sekä korkeaa keskuslaskimo- ja keuhkovaltimopainetta, ja bio-ADM:n ennustearvo oli parhaimmillaan kun se mitattiin 2.-4. päivänä sokin toteamisesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että EKG-muutoksia voidaan hyödyntää kliinisten muutosten rinnalla varhaisessa riskinarviossa akuuttia sydämen vajaatoimintaa tai sydänperäistä sokkia sairastavilla potilailla. Lisäksi uudet biomerkkiaineet mahdollistavat täysin uuden lähestymistavan sydänperäisen sokin riskinarviossa

A Voice from the Great Beyond? A Study of the Finnish Installment of Hunt Emerson's Graphic Novel Based on Samuel Taylor Coleridge’s The Rime of the Ancient Mariner

Tämä tutkielma käsittelee Hunt Emersonin piirtämän sarjakuva-albumin The Rime of the Ancient Mariner suomenkielistä versiota Vanhan merimiehen tarina. Suomenkielisen version on julkaissut Tammi, ja sen kääntäjäksi on mainittu Yrjö Jylhä. Sarjakuva itsessään on Emersonin tulkinta Samuel Taylor Coleridgen kirjoittamasta runosta The Rime of the Ancient Mariner ja sisältää runon kokonaisuudessaan. Sarjakuva on julkaistu alkukielisenä vuonna 1989, mutta Jylhä on kuollut jo vuonna 1956. Jylhä on kyllä kääntänyt Coleridgen runon suomeksi, ja se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1933. Emersonin sarjakuvaa Jylhä ei tietysti koskaan nähnyt, koska kuoli yli kaksi vuosikymmentä ennen sen julkaisua. Kustantaja on siis käyttänyt sarjakuvan käännöksenä tekstiä, joka ei huomioi sen kuvitusta lainkaan. Nimettömänä pysyvä toimittaja on paikoin myös muuttanut Jylhän tekstiä, jotta se sopisi paremmin Emersonin kuvitukseen. Tutkimuskysymys siis kuuluukin, voiko teksti toimia sarjakuvan kaltaisen multimodaalisen esityksen käännöksenä, jos se keskittyy vain tekstiin ja sivuuttaa kuvituksen täysin. Koska esitysmuotona on sarjakuva, tutkin suomennosta käyttäen Federico Zanettinin, Nadine Celottin ja Valerio Rotan näkemyksiä sarjakuvan kääntämisestä. Sovellan analyysissäni käyttäjäkeskeisen kääntämisen keinoja selvittäessäni Emersonin sarjakuvan suomennoksen toimivuutta. Lisäksi suoritan Jylhän runokäännökselle lyhyen käännösanalyysin selvittääkseni, toimiiko se ilman kuvitusta. Siihen sovellan James T. Holmesin näkemyksiä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Numerical simulation of a continuously measured transmon array

Abstract. In this thesis continuous measurement is first introduced in the context of optical physics, and the derivation for the stochastic differential equations for quantum jumps, homodyne and heterodyne measurement is shown in outline. To study continuous measurement in superconducting circuits, the transmon device is introduced. The Bose-Hubbard model is used to model interacting transmons in an array. The circuit functionality needed for the measurement and control of transmons in a superconducting circuit is discussed. The stochastic master equation and the stochastic Schrödinger equation for the heterodyne measurement of transmons is provided. A guide for using the programming language Julia with the differential equations package to solve the continuous measurement problems is given, and the suitability of Julia for numerically simulating continuous measurement is examined. Julia is found to be efficient and a great tool for solving stochastic differential equations when used together with the differential equations package. To further demonstrate the capabilities of the numerical program implemented, we model five transmons, where the transmon in the middle is being continuously measured. We plot the boson number at the middle and at the end of the array. Furthermore, we plot the entanglement entropy between the first two and the last three transmons

Fall 2019

https://thekeep.eiu.edu/lib_student_newsletter/1001/thumbnail.jp

Implementing a library intern program

Poster presentation at the Illinois Library Association annual meeting

Getting the Most Out of Your Student Worker Budget: A Survey of Tasks Performed by Student Assistants in Access Services Departments

University libraries invest considerable funds and staff time in the hiring, training, and employment of student assistants. Access Services departments within university libraries depend on student assistants to complete tasks and aid in the work flow in virtually all areas of the department. With the recent increases in minimum wage and uncertain library budgets, the need for the most efficient and effective use of student assistants has become an even greater concern. This poster session will present the results of a recently conducted survey of Access Services department supervisors on the hiring, training, and duties assigned to student assistants. Results of the survey will present new ideas and approaches that other libraries have employed on how to best make use of student assistants

Spring 2020

https://thekeep.eiu.edu/lib_student_newsletter/1000/thumbnail.jp

Getting the Most Out of Your Student Worker Budget: A Survey of Tasks Performed by Student Assistants in Access Services Departments

University libraries invest considerable funds and staff time in the hiring, training, and employment of student assistants. Access Services departments within university libraries depend on student assistants to complete tasks and aid in the work flow in virtually all areas of the department. With the recent increases in minimum wage and uncertain library budgets, the need for the most efficient and effective use of student assistants has become an even greater concern. This poster session will present the results of a recently conducted survey of Access Services department supervisors on the hiring, training, and duties assigned to student assistants. Results of the survey will present new ideas and approaches that other libraries have employed on how to best make use of student assistants