Kokonaiskustannusmallin käyttöönotto yhteisrahoitteisessa toiminnassa - Case Aalto-yliopisto

Tämän tutkielman tutkimusongelmana oli selvittää kokonaiskustannusmallin käyt-töönoton vaikutuksia yhteisrahoitteisessa toiminnassa. Työssä tarkastellaan case-tapauksen avulla minkälaisia muutoksia uuden mallin käyttöönotto aiheuttaa nykyisissä kustannuslaskentakäytännöissä ja niiden kautta pohditaan mallin käyttöönoton vaikutuksia erityisesti casen kaltaisessa organisaatiomuutos-tilanteessa. Tutkielman ensimmäinen teoriaosuus koostuu kustannuslaskennan ja laskentatoimen muutoksen teemoista. Katsaus kustannuslaskentaan tehdään perehtymällä kustannus-laskennan käsitteisiin ja periaatteisiin sekä nykyisiin käytäntöihin. Johdon laskenta-toimessa tapahtuvaa muutosta tarkastellaan puolestaan ilmiön taustalla olevien teori-oiden sekä erilaisten muutosta edistävien ja estävien tekijöiden kautta. Tarkoituksena on siis esitellä toisaalta kokonaiskustannusmallin keskiössä olevan kustannuslasken-nan ja toisaalta uuden mallin mukanaan tuoman muutoksen teoreettisempi olemus. Tutkielman toinen teoriaosuus, kokonaiskustannusmallin ja sen käyttöönoton vaiku-tusten esittely, antaa puolestaan tarkemman kuvauksen tutkittavasta muutoskohteesta ensimmäisessä teoriaosassa käsiteltyjen aiheiden pohjalta. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin case -tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää uuteen Aalto-yliopistoon kuuluvien Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kustannuslaskennan nykytilaa erityisesti yhteisrahoitteisten hankkeiden näkökulmasta. Case -tutkimus koostuu yli-opistojen taloushallinnon asiantuntijoiden kvalitatiivisista teemahaastatteluista. Haas-tateltavien kanssa pohditaan nykyisten kustannuslaskentakäytäntöjen pohjalta, millai-sia muutoksia kokonaiskustannusmallin käyttöönotto tuo mukanaan. Näitä haastatte-luissa tehtyjä löydöksiä vertaillaan teorian väittämiin sekä peilataan lopuksi Aalto-yliopistoon tarkoituksena selvittää, millainen rooli suurella organisaatiomuutoksella on kustannuslaskennan ja erityisesti uuden kokonaiskustannusmallin tulevaisuudessa. Empiirisen tutkimuksen perusteella havaittiin, että yliopistojen nykyiset käytännöt ovat hyvin samankaltaisia. Tällöin myös taloushallinnon ja erityisesti kustannuslas-kennan yhteensovittaminen Aalto-yliopistoa varten uskotaan olevan mahdollista. Yksi tärkeimmistä kehitysasioista on laskentajärjestelmien taustalla olevien periaatteiden yhtenäistäminen, jotta kaikki puhuisivat samaa kieltä. Teoriaosuudessa esitellyt kol-me tärkeintä kokonaiskustannusmallin hyötyä, hallinnollisen työn helpottuminen, resurssien tehokas käyttö sekä kustannustietoisuuden parantuminen, uskottiin haastat-teluiden perusteella toteutuvan. Vaikka mallin käyttöönotolla saatavat hyödyt ovat ilmeisiä, ei kokonaiskustannusmallin tuoma muutos tapahtune ilman haastavampiakin asioita. Kyseen ollessa suuresta organisationaalisesta muutostilanteesta, on huolella mietittävä muun muassa henkilöstön roolit ja erityisesti laskenta-ammattilaisten si-touttaminen muutokseen. Toisaalta huolta on myös pidettävä siitä, että uusi malli palvelee yhtä lailla rahoitusta vastaanottavaa yliopistoa, kuin se palvelee rahoittajaa

Swimming and Campylobacter Infections1

A matched case-control study was conducted to study risk factors for domestically acquired sporadic Campylobacter infections in Finland. Swimming in natural sources of water was a novel risk factor. Eating undercooked meat and drinking dug-well water were also independent risk factors for Campylobacter infection

Exploring Campylobacter seasonality across Europe (2008-2016) using The European Surveillance System TESSy

Background: Campylobacteriosis is the most commonly reported food-borne infection in the European Union, with an annual number of cases estimated at around 9 million. In many countries, campylobacteriosis has a striking seasonal peak during early/ mid-summer. In the early 2000s, several publications reported on campylobacteriosis seasonality across Europe and associations with temperature and precipitation. Subsequently, many European countries have introduced new measures against this foodborne disease. Aim: To examine how the seasonality of campylobacteriosis varied across Europe from 2008–16, to explore associations with temperature and precipitation, and to compare these results with previous studies. We also sought to assess the utility of the European Surveillance System TESSy for cross-European seasonal analysis of campylobacteriosis. Methods: Ward’s Minimum Variance Clustering was used to group countries with similar seasonal patterns of campylobacteriosis. A two-stage multivariate meta-analysis methodology was used to explore associations with temperature and precipitation. Results: Nordic countries had a pronounced seasonal campylobacteriosis peak in mid-to late summer (weeks 29–32), while most other European countries had a less pronounced peak earlier in the year. The United Kingdom, Ireland, Hungary and Slovakia had a slightly earlier peak (week 24). Campylobacteriosis cases were positively associated with temperature and, to a lesser degree, precipitation. Conclusion: Across Europe, the strength and timing of campylobacteriosis peaks have remained similar to those observed previously. In addition, TESSy is a useful resource for cross-Euro-pean seasonal analysis of infectious diseases such as campylobacteriosis, but its utility depends upon each country’s reporting infrastructure

PulseNet International: vision for the implementation of whole genome sequencing (WGS) for global food-borne disease surveillance

FWD-NEXT Expert Panel - Portugal/INSA - Vítor Borges (Instituto Nacional de Saúde Doutor Ricardo Jorge, Lisbon, Portugal)PulseNet International is a global network dedicated to laboratory-based surveillance for food-borne diseases. The network comprises the national and regional laboratory networks of Africa, Asia Pacific, Canada, Europe, Latin America and the Caribbean, the Middle East, and the United States. The PulseNet International vision is the standardised use of whole genome sequencing (WGS) to identify and subtype food-borne bacterial pathogens worldwide, replacing traditional methods to strengthen preparedness and response, reduce global social and economic disease burden, and save lives. To meet the needs of real-time surveillance, the PulseNet International network will standardise subtyping via WGS using whole genome multilocus sequence typing (wgMLST), which delivers sufficiently high resolution and epidemiological concordance, plus unambiguous nomenclature for the purposes of surveillance. Standardised protocols, validation studies, quality control programmes, database and nomenclature development, and training should support the implementation and decentralisation of WGS. Ideally, WGS data collected for surveillance purposes should be publicly available, in real time where possible, respecting data protection policies. WGS data are suitable for surveillance and outbreak purposes and for answering scientific questions pertaining to source attribution, antimicrobial resistance, transmission patterns, and virulence, which will further enable the protection and improvement of public health with respect to food-borne disease.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

An outbreak of Streptococcus equi subspecies zooepidemicus associated with consumption of fresh goat cheese

BACKGROUND: Streptococcus equi subspecies zooepidemicus is a rare infection in humans associated with contact with horses or consumption of unpasteurized milk products. On October 23, 2003, the National Public Health Institute was alerted that within one week three persons had been admitted to Tampere University Central Hospital (TaYS) because of S. equi subsp. zooepidemicus septicaemia. All had consumed fresh goat cheese produced in a small-scale dairy located on a farm. We conducted an investigation to determine the source and the extent of the outbreak. METHODS: Cases were identified from the National Infectious Disease Register. Cases were persons with S. equi subsp. zooepidemicus isolated from a normally sterile site who had illness onset 15.9-31.10.2003. All cases were telephone interviewed by using a standard questionnaire and clinical information was extracted from patient charts. Environmental and food specimens included throat swabs from two persons working in the dairy, milk from goats and raw milk tank, cheeses made of unpasteurized milk, vaginal samples of goats, and borehole well water. The isolates were characterized by ribotyping and pulsed-field gel electrophoresis (PFGE). RESULTS: Seven persons met the case definition; six had septicaemia and one had purulent arthritis. Five were women; the median age was 70 years (range 54–93). None of the cases were immunocompromized and none died. Six cases were identified in TaYS, and one in another university hospital in southern Finland. All had eaten goat cheese produced on the implicated farm. S. equi subsp. zooepidemicus was isolated from throat swabs, fresh goat cheese, milk tank, and vaginal samples of one goat. All human and environmental strains were indistinguishable by ribotyping and PFGE. CONCLUSION: The outbreak was caused by goat cheese produced from unpasteurized milk. Outbreaks caused by S. equi subsp. zooepidemicus may not be detected if streptococcal strains are only typed to the group level. S. equi subsp. zooepidemicus may be a re-emerging disease if unpasteurized milk is increasingly used for food production. Facilities using unpasteurized milk should be carefully monitored to prevent this type of outbreaks

Nuorten ravitsemusohjaus verkossa - Viiveellisen verkko-ohjauksen kokeilu Ivalon yläkoululaisille ArctiChildren -sivustolla

Opinnäytetyömme tavoitteena oli olla osana kehittämässä ArctiChildren InNet –hankkeen terveysviestintäsivustoa aiheena nuorten ravitsemus. Tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa terveysviestintäsivustolle ravitsemusaiheinen osio, joka sisältää ravitsemukseen liittyviä herätteitä ja keskustelufoorumin, jossa vastaamme asiantuntijoina oppilaiden esittämiin kysymyksiin. Tarkoitus oli kokeilla viiveellisen verkko-ohjauksen kysymys-vastausmenetelmää terveyden edistämisen keinona. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida toiminnan hyödyllisyyttä sekä koota keskustelujen pohjalta yhteenveto siitä, mistä ravitsemukseen liittyvistä asioista nuoret olivat huolissaan ja halusivat luotettavaa tietoa. Kohderyhmänämme oli Ivalon yläkoulun 8. luokan oppilaat, mutta sivusto oli avoin kaikille. Toteutimme kokeilun maaliskuussa 2013, jolloin vastasimme oppilaiden esittämiin kysymyksiin kahden viikon ajan. Oppilaat esittivät yh-teensä 31 kysymystä, joiden aiheet käsittelivät laajasti ravitsemusta. Nuoria eniten askarruttavia aiheita olivat riittävä ravintoaineiden saanti, terveellinen ruokavalio ja nuorten ruokaongelmat. Verkko-ohjaus täydentää reaalimaailmassa toteutettua ohjausta. Kysymys-vastausmenetelmä on toimiva tilanteissa, jossa kysyjä tarvitsee luotettavaa tietoa tietystä aiheesta. Kysymysten ja vastausten täsmällinen asettelu on tärkeää, jotta vältytään väärinkäsityksiltä. Totuttujen tapojen muuttamista vaativa elämäntapaohjaus on toimivampi kasvokkain toteutettuna ja se vaatii pidempiaikaisen kontaktin terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Kehittä-misehdotuksia ArctiChildren –hankkeelle on verkko-ohjauksen vieminen nuorten suosimille sivustoille tai hankkeen sivuston näkyvämpi mainostami-nen nuorten suosimissa internetpalveluissa, jolloin nuoret löytäisivät keskustelupalstan helpommin. Lisäksi reaaliaikaisen keskustelun mahdollistaminen auttaisi nuorta tilanteissa, jotka vaativat välitöntä puuttumista. Suljetussa ympäristössä tapahtuva keskustelu helpottaisi nuorta kysymään myös henkilökohtaisemmista asioista.The aim of our study was to develop a part of health information website in a project called ArctiChildren InNet. Our subject on the website was young people’s nutrition. The aim was to design and carry out a nutrition themed forum with nutritional impulses which were meant to make our forum more interesting for young people. The aim was as a professional to answer the questions that students have about nutrition issues. The aim was also to try out question-and-answer method as a means of health promotion. Another purpose was to evaluate the usefulness of the action and make the summary of subjects that the students were interested in. Our target group was the 8. grade students from the secondary school of Ivalo. The website was open for everybody. We made our experiment on March 2013 by answering questions that students had sent to us. That took two weeks. We got 31 questions concerning many issues about nutrition. The most popular topics was a sufficient intake of nutrients, healthy diet and young people’s food problems. Network guidance is a good addition to the guidance made in the real world. The question-and-answer method is useful in situations where the questioner needs reliable information about some issue. It is important to make questions and answers carefully to avoid misunderstandings. Face to face guidance is more useful in cases where you have to make some changes to your lifestyle. It also requires a longer-term contact with a health care professional. We suggest ArctiChildren to bring network guidance to websites that young people already like to use. We also suggest advertising ArctiChildren website on websites that are popular among young people. That way it would be easier for young people to find ArctiChildren website and their discussion forums. Further that the real time discussion would be better in situations that requires direct intervene. In closed environment it would be easier to ask more personal questions than in open environment

Vanhempien kokemuksia lapsen psykososiaalisesta kehityksestä vuoropäivähoidossa

Jaakkola, Johanna & Takkinen, Reeta. Vanhempien kokemuksia lapsen psykososiaalisesta kehityksestä vuoropäivähoidossa. Oulu, kevät 2011, 49 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuoda esille vanhempien kokemuksia lapsen psykososiaalisesta kehityksestä vuoropäivähoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää käytännön työtä vuoropäiväkodissa sekä lisätä omaa ammatillista osaamista. Opinnäytetyö toteutettiin kahdessa vuoropäiväkodissa. Kohderyhmä oli vuoropäivähoidossa olevien lasten vanhemmat. Työ oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin avoimilla kyselylomakkeilla. Tutkimusmetodina käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Työn viitekehys muodostui vuoropäiväkodin kasvuympäristöstä ja lapsen psykososiaalisesta kehityksestä. Lisäksi viitekehyksessä käsiteltiin aiempia tutkimuksia. Vanhemmat kokevat vuoropäiväkodin turvalliseksi kasvuympäristöksi lapsilleen, koska tutut arkirutiinit tuovat turvaa, lapsi pystyy näyttämään kaikenlaiset tunteensa, hoitajilla on hyvä auktoriteetti lapsiin ja he ovat aidosti kiinnostuneita lasten jaksamisesta. Turvattomaksi ympäristön tekee epäsäännöllinen päivärytmi, lapsiryhmän suuruus ja siitä aiheutuva levottomuus, hoitajien ja lasten vaihtuvuus, sekä yksilöllisen huomioimisen puute. Vuoropäivähoito tukee lapsen sosiaalista kehitystä, koska siellä on paljon kanssakäymistä eri-ikäisten lasten kanssa. Sosiaalisten suhteiden luomiseen lapsi tarvitsee kuitenkin tukea, sillä lapset ovat hoidossa eri aikoina, eikä vahvoja kaverisuhteita muodostu helposti. Suuressa lapsiryhmässä oppii toimimaan itsenäisesti, vaikka omatoimisuuteen toivotaan vielä lisää kannustusta.Jaakkola, Johanna & Takkinen, Reeta. Parents experiences of their children’s psychosocial development in flexible day-care. Oulu, spring 2011, 49 pages. 2 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences (DIAK). Bacherol of social services. The objective of the thesis was to provide information of children’s psychosocial development in flexible day-care. The aim was also to provide information of the things which support children’s psychosocial development in flexible day-care and the risks which threaten children’s psychosocial development. The purpose of the thesis was to improve practical work in flexible day-care and to add professional knowledge. The thesis was put into practice in two flexible day-care centres. The target group included the parents of children. The research method was qualitative and the data was collected by using open question forms. The interviews were analyzed through inductive content analysis. The frame of reference was the environment of flexible day-care and a child’s psychosocial development. The frame of reference included also prior research. Parents' experience is that a flexible day-care centre is a safe environment for their children. Routines bring safety, children can show their all kinds of emotions, caretakers have good authority over children and they really are interested in children’s feelings. Things that make a flexible day-care centre insecure are an irregular rhythm of day, the big number of children which causes restlessness, high turnover of caretakers and children and lack of individual attention. Flexible day-care supports a child’s social development, because there are lots of interaction between children in different ages. Children need also support for creating social contacts. Children are irregularly and at different times in flexible day-care and strong friend relationships will not be built up easily. A child learns easily to be independent in a big group but parents still hope more encouraging for that

Houses with mould problems : Comparison of two methods for verifying mould growth in buildings

During the last ten years, the adverse health effects in upper respiratory system and irritation symptoms have become increasingly evident in residents living in moisture damaged houses with dampness and mould growth. In the mid of 1995, Finnish environmental health authorities faced the problem with an increasing demand for investigations to verify the microbial growth in suspected buildings and thereby taking appropriate control measures to protect the health of occupants. As an extension of an earlier relatively onerous method for quantification of microbial growth on surfaces, the Food Laboratory in Porvoo developed an applied direct streak method (DSM) aiming at a facilitation of the method verifying the presence of mould growth. The method was established in close collaboration with health inspectors. The DSM was compared to the original culture method (CM) and repeatability and reproducibility were good or very good. The DSM is a semi-quantitative method and enables the health inspectors to take surface samples without breaking the building structures and without being restricted to stiff surfaces. The results can demonstrate that the material is damaged by active viable mould growth. The DSM provides a powerful and useful tool for health inspectors to verify mould growth in buildings and it supports them to make decisions that are needed to protect the health of occupants. The cost of DSM is about one fourth of that of the more elaborate CM. The DSM is being increasingly used in Finland.ISBN 91-7997-123-7</p