9 research outputs found

    Developing Procurement Practices and Strategies for a Product Related Purchases in a Make-To-Order SME

    Get PDF
    Yrityksen kokonaiskustannuksista noin 50-80 prosenttia muodostuu yrityksen ulkopuolelta hankituista resursseista. Erityisesti monissa pk-yrityksissä hankinnat muodostavat suuren osuuden yrityksen liikevaihdosta, mikä kertoo hankintatoimen tärkeydestä. Pk-yrityksissä hankintatoimen kehittäminen on kuitenkin ollut melko vähäistä. Tämän diplomityön tavoitteena olikin kehittää erään tilausohjautuvan pk-yrityksen tuotannollisten hankintojen toimintamallia ja hankintastrategioita operatiivisen tehokkuuden, toimitusvarmuuden, kustannustehokkuuden sekä laadun parantamiseksi ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman minimoimiseksi. Tarkoituksena oli kehittää hankintatoimea operatiivisesta strategisempaan suuntaan. Työn kirjallisuuskatsauksessa käsitellään operatiivista ja strategista hankintatoimea. Aiempaan kirjallisuuteen perustuen kehitettiin tässä työssä hyödynnettävä viitekehys pk-yrityksen hankintatoimen kehittämiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa on hyödynnetty hankintatoimeen liittyvää kirjallisuutta sekä empiirisiä artikkeleita ottaen huomioon pk-yritysten ominaispiirteet. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä oli interventionistinen toimintatutkimus. Yhdessä kirjallisuuskatsauksen sekä muiden tutkimusmenetelmien, kuten havainnoinnin, kokemusten, näkemysten ja työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella etsittiin tapausyrityksen hankintatoimeen liittyviä ongelmia sekä kehityskohteita. Tapausyrityksen hankinnat, kuten levyt, rakenneteräkset, toimittajan ylläpitämä varastotoiminta, pientarvikkeet ja työnalihankinta, luokiteltiin eri kategorioihin tulosvaikutuksen ja toimittajamarkkinoiden hallittavuuden perusteella. Luokittelussa otettiin siis huomioon muun muassa hankintojen arvot sekä saatavuus. Interventionistisen toimintatutkimuksen ja kirjallisuudesta saatujen tietojen avulla kehitettiin pk-yrityksen tuotannollisille hankinnoille erilaisia toimintamalleja ja strategioita hyödyntäen ABC-analyysiä sekä Kraljicin ostoportfoliota. Tutkimuksessa havaittiin, ettei tapausyrityksen kannata hankkia kaikkia tuotannollisia hankintojaan samoin periaattein, sillä jokaisella hankintaluokalla on omat ominaispiirteensä ja vaatimuksensa ohjaukselle. Ongelmana oli myös toiminnanohjausjärjestelmän puutteellinen hyödyntäminen. Jokaiselle tapausyrityksen hankintaluokalle kehitettiinkin omat hankintojen toimintamallit ja hankintastrategiat. Ostaja-toimittajayhteistyön kehittäminen osoittautui tärkeäksi toimenpiteeksi tutkimukselle asetettujen hankintatoimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tuloksena esitettiin aikataulutettu toimintasuunnitelma, jotta tapausyritys voisi alkaa kehittää tuotannollisten hankintojensa toimintamalleja ja hankintastrategioita

    Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa

    Get PDF

    Practice patterns in diagnostics, staging, and management strategies of gallbladder cancer among Nordic tertiary centers

    Get PDF
    Background and objective: Gallbladder cancer (GBC) is a rare malignancy in the Nordic countries and no common Nordic treatment guidelines exist. This study aimed to characterize the current diagnostic and treatment strategies in the Nordic countries and disclose differences in these strategies. Methods: This was a survey study with a cross-sectional questionnaire of all 19 university hospitals providing curative-intent surgery for GBC in Sweden, Norway, Denmark, and Finland. Results: In all Nordic countries except Sweden, neoadjuvant/downstaging chemotherapy was used in GBC patients. In T1b and T2, majority of the centers (15–18/19) performed extended cholecystectomy. In T3, majority of the centers (13/19) performed cholecystectomy with resection of segments 4b and 5. In T4, majority of the centers (12–14/19) chose palliative/oncological care. The centers in Sweden extended lymphadenectomy beyond the hepatoduodenal ligament, whereas all other Nordic centers usually limited lymphadenectomy to the hepatoduodenal ligament. All Nordic centers except those in Norway used adjuvant chemotherapy routinely for GBC. There were no major differences between the Nordic centers in diagnostics and follow-up. Conclusions: The surgical and oncological treatment strategies of GBC vary considerably between the Nordic centers and countries.publishedVersio

    Gallbladder cancer epidemiology, treatment and survival in Southern Finland : a population-based study

    No full text
    Tausta: Sappirakkosyöpä on harvinainen ja huonoennusteinen syöpä länsimaissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Etelä-Suomessa asuvien sappirakkosyöpäpotilaiden esiintyvyyttä, hoitoa ja selviytymistä. Tutkimusmenetelmät: Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja sen erityisvastuualueella (HYKS-ERVA, 2,2 miljoonaa asukasta) vuosina 2006-2017 radiologisesti tai histologisesti diagnosoidut primaaria sappirakkosyöpää sairastavat potilaat sisältyivät aineistoon. Potilastiedot kerättiin manuaalisesti Suomen Syöpärekisteristä ja Tilastokeskuksesta sekä potilaita hoitaneiden terveydenhuollon yksiköiden potilasasiakirjoista. Potilasaineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tulokset: Lopullinen kohortti sisälsi 270 sappirakkosyöpäpotilasta. Ilmaantuvuus oli 1,32/100 000 ihmistä ja se väheni 6,8 tapauksella per miljoona ihmisvuotta tutkimusjakson aikana. 104:llä potilaalla (38,5%) sappirakkosyöpä diagnosoitiin sattumalta sappirakon poistoleikkauksen jälkeen. Loput diagnosoitiin oireiden myötä ja hoidettiin leikkauksilla (n=15; 5,6%), solunsalpaajilla (n=60; 22,2%) tai oireenmukaisesti (n=91; 33,7%). 151 potilasta (55,9%) diagnosoitiin vasta stage IV-vaiheessa eli syöpä oli levinnyt sappirakon viereisiin verisuoniin, imusolmukkeisiin tai elimiin tai lähettänyt etäpesäkkeitä. 51 potilasta (18,9%) leikattiin kuratiivistavoitteisesti eli tavoitteena parantaa syöpä ja 96%:lla heistä leikkausmarginaalit olivat puhtaat syövästä eli R0. Elinajan mediaani sappirakkosyöpädiagnoosin jälkeen oli kokonaisuudessaan 7,1 kuukautta ja 5-vuotisennuste 11,6%. Kuratiivistavoitteisesti leikattujen potilaiden elinajan mediaani oli 67,7 kuukautta ja 5-vuotisennuste 56,8%. Kokonaisuudessaan sappirakkosyövästä selviytymisessä ei havaittu parannusta tutkimusjakson aikana. Pohdinta: Sappirakkosyövän ilmaantuvuus on Etelä-Suomessa matala ja hiukan laskenut tutkimusjakson aikana, mutta syövästä selviytyminen ei ole parantunut ajan myötä. Laajempi solunsalpaajien käyttö sekä kuratiivistavoitteisten leikkausten määrän lisääminen saattaisivat parantaa sappirakkosyövän ennustetta

    Developing Procurement Practices and Strategies for a Product Related Purchases in a Make-To-Order SME

    Get PDF
    Yrityksen kokonaiskustannuksista noin 50-80 prosenttia muodostuu yrityksen ulkopuolelta hankituista resursseista. Erityisesti monissa pk-yrityksissä hankinnat muodostavat suuren osuuden yrityksen liikevaihdosta, mikä kertoo hankintatoimen tärkeydestä. Pk-yrityksissä hankintatoimen kehittäminen on kuitenkin ollut melko vähäistä. Tämän diplomityön tavoitteena olikin kehittää erään tilausohjautuvan pk-yrityksen tuotannollisten hankintojen toimintamallia ja hankintastrategioita operatiivisen tehokkuuden, toimitusvarmuuden, kustannustehokkuuden sekä laadun parantamiseksi ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman minimoimiseksi. Tarkoituksena oli kehittää hankintatoimea operatiivisesta strategisempaan suuntaan. Työn kirjallisuuskatsauksessa käsitellään operatiivista ja strategista hankintatoimea. Aiempaan kirjallisuuteen perustuen kehitettiin tässä työssä hyödynnettävä viitekehys pk-yrityksen hankintatoimen kehittämiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa on hyödynnetty hankintatoimeen liittyvää kirjallisuutta sekä empiirisiä artikkeleita ottaen huomioon pk-yritysten ominaispiirteet. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä oli interventionistinen toimintatutkimus. Yhdessä kirjallisuuskatsauksen sekä muiden tutkimusmenetelmien, kuten havainnoinnin, kokemusten, näkemysten ja työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella etsittiin tapausyrityksen hankintatoimeen liittyviä ongelmia sekä kehityskohteita. Tapausyrityksen hankinnat, kuten levyt, rakenneteräkset, toimittajan ylläpitämä varastotoiminta, pientarvikkeet ja työnalihankinta, luokiteltiin eri kategorioihin tulosvaikutuksen ja toimittajamarkkinoiden hallittavuuden perusteella. Luokittelussa otettiin siis huomioon muun muassa hankintojen arvot sekä saatavuus. Interventionistisen toimintatutkimuksen ja kirjallisuudesta saatujen tietojen avulla kehitettiin pk-yrityksen tuotannollisille hankinnoille erilaisia toimintamalleja ja strategioita hyödyntäen ABC-analyysiä sekä Kraljicin ostoportfoliota. Tutkimuksessa havaittiin, ettei tapausyrityksen kannata hankkia kaikkia tuotannollisia hankintojaan samoin periaattein, sillä jokaisella hankintaluokalla on omat ominaispiirteensä ja vaatimuksensa ohjaukselle. Ongelmana oli myös toiminnanohjausjärjestelmän puutteellinen hyödyntäminen. Jokaiselle tapausyrityksen hankintaluokalle kehitettiinkin omat hankintojen toimintamallit ja hankintastrategiat. Ostaja-toimittajayhteistyön kehittäminen osoittautui tärkeäksi toimenpiteeksi tutkimukselle asetettujen hankintatoimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tuloksena esitettiin aikataulutettu toimintasuunnitelma, jotta tapausyritys voisi alkaa kehittää tuotannollisten hankintojensa toimintamalleja ja hankintastrategioita

    Sosiaali- ja terveysalojen yritysten eettisyys ja kannattavuus

    No full text
    Tässä opinnäytetyössä tutkimme sosiaali- ja terveysalojen yritysten eettisyyttä ja kannattavuutta. Tavoitteena saada tietoa voivatko sosiaali- ja terveysalojen yritykset olla sekä eettisiä että kannattavia. Opinnäytetyön tutkimuksen taustalla oli SotePeda 24/7 hanke, joka tutkii sosiaali- ja terveysalojen eettisyyttä. Toteutimme opinnäytetyön laadullisena tutkimuksena, menetelmänä puolistrukturoidut haastattelut ja valmiit aineistot. Tutkimuksessamme on neljä erilaista sosiaali- ja terveysalan yritystä, jotka ovat kaikki osakeyhtiöitä. Haastattelimme kolmen yrityksen johtajaa tai esihenkilöä ja käytimme valmiita aineistoja yhden yrityksen osalta. Tutkimusyritysten oletettiin olevan 1. eettinen ja kannattava, 2. eettinen ja kannattamaton, 3. epäeettinen ja kannattava sekä 4. epäeettinen ja kannattamaton. Aineiston analyysin toteutimme teoriaohjaavana analyysina. Opinnäytetyön tulosten mukaan eettisestä yritystoiminnasta nousi esille asiakkaan itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys, yrityskulttuuri ja työhyvinvointi. Kannattavassa toiminnassa esiin tulleita asioita olivat tuloksellisuus, vastuut ja velvollisuudet, verkostot, sekä asiakastyytyväisyys- ja työhyvinvointikyselyt. Yrityskulttuurin toteutuminen käytännössä ja työhyvinvoinnin merkitys tulivat esille haastattelun vastauksista enemmän kuin osasimme odottaa. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista voimme päätellä, että sosiaali- ja terveysalan yritykset voivat olla eettisiä ja kannattavia, mutta se ei ole itsestään selvyys. Eettinen toiminta edellyttää hyvää johtamista, eettisen yrityskulttuurin luomista ja sen mukaisesti toimimista, asiakaslähtöistä työtä, lakien ja säädösten noudattamista, sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Yritystoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat hyvä johtaminen, verkostojen ylläpitäminen, sekä vastuiden ja velvollisuuksien hoitaminen. Tutkimuksen perusteella voimme todeta, että jos eettisyys ei toteudu, niin kannattavuus kärsii, ja toisinpäin. Työntekijöiden hyvinvointi nähtiin merkittävänä tekijänä yrityksen kannattavuuden näkökulmasta. Työhyvinvoinnin ylläpitämisellä koettiin olevan positiivista vaikutusta asiakastyöhön, joka vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Asiasanat: sosiaali- ja terveysala, eettisyys, kannattavuu

    Gallbladder cancer epidemiology, treatment and survival in Southern Finland - a population-based study

    Get PDF
    Introduction Gallbladder cancer (GBC) is a rare malignancy in Western population with poor prognosis. This study aimed to investigate the trends in GBC incidence, treatment pattern, and survival in Finland. Methods Patients diagnosed with primary GBC in a geographically defined area (Southern Finland Regional Cancer Center) during 2006-2017 were identified. Results Final cohort included 270 patients with GBC. The incidence was 1.32/100,000 persons, and it decreased 6.8 cases per million personyears during the study period. One hundred fifty-one (56%) patients were diagnosed at Stage IV. Fifty-one patients (19%) underwent curative-intent resection with 96% R0-resection rate. The median overall survival was 7.1 months and 5-year overall survival 11.6% for all patients, and 67.7 months and 56.8% after curative-intent resection, respectively. No improvement was noted over time in overall survival in patients with GBC, or in subgroups of different stages of GBC. Conclusions The incidence of GBC is slightly decreasing in Southern Finland, but survival has not improved over time.Peer reviewe

    Global variation in postoperative mortality and complications after cancer surgery: a multicentre, prospective cohort study in 82 countries

    No full text
    © 2021 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an Open Access article under the CC BY-NC-ND 4.0 licenseBackground: 80% of individuals with cancer will require a surgical procedure, yet little comparative data exist on early outcomes in low-income and middle-income countries (LMICs). We compared postoperative outcomes in breast, colorectal, and gastric cancer surgery in hospitals worldwide, focusing on the effect of disease stage and complications on postoperative mortality. Methods: This was a multicentre, international prospective cohort study of consecutive adult patients undergoing surgery for primary breast, colorectal, or gastric cancer requiring a skin incision done under general or neuraxial anaesthesia. The primary outcome was death or major complication within 30 days of surgery. Multilevel logistic regression determined relationships within three-level nested models of patients within hospitals and countries. Hospital-level infrastructure effects were explored with three-way mediation analyses. This study was registered with ClinicalTrials.gov, NCT03471494. Findings: Between April 1, 2018, and Jan 31, 2019, we enrolled 15 958 patients from 428 hospitals in 82 countries (high income 9106 patients, 31 countries; upper-middle income 2721 patients, 23 countries; or lower-middle income 4131 patients, 28 countries). Patients in LMICs presented with more advanced disease compared with patients in high-income countries. 30-day mortality was higher for gastric cancer in low-income or lower-middle-income countries (adjusted odds ratio 3·72, 95% CI 1·70–8·16) and for colorectal cancer in low-income or lower-middle-income countries (4·59, 2·39–8·80) and upper-middle-income countries (2·06, 1·11–3·83). No difference in 30-day mortality was seen in breast cancer. The proportion of patients who died after a major complication was greatest in low-income or lower-middle-income countries (6·15, 3·26–11·59) and upper-middle-income countries (3·89, 2·08–7·29). Postoperative death after complications was partly explained by patient factors (60%) and partly by hospital or country (40%). The absence of consistently available postoperative care facilities was associated with seven to 10 more deaths per 100 major complications in LMICs. Cancer stage alone explained little of the early variation in mortality or postoperative complications. Interpretation: Higher levels of mortality after cancer surgery in LMICs was not fully explained by later presentation of disease. The capacity to rescue patients from surgical complications is a tangible opportunity for meaningful intervention. Early death after cancer surgery might be reduced by policies focusing on strengthening perioperative care systems to detect and intervene in common complications. Funding: National Institute for Health Research Global Health Research Unit

    Effects of hospital facilities on patient outcomes after cancer surgery: an international, prospective, observational study

    No full text
    © 2022 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an Open Access article under the CC BY 4.0 licenseBackground: Early death after cancer surgery is higher in low-income and middle-income countries (LMICs) compared with in high-income countries, yet the impact of facility characteristics on early postoperative outcomes is unknown. The aim of this study was to examine the association between hospital infrastructure, resource availability, and processes on early outcomes after cancer surgery worldwide. Methods: A multimethods analysis was performed as part of the GlobalSurg 3 study—a multicentre, international, prospective cohort study of patients who had surgery for breast, colorectal, or gastric cancer. The primary outcomes were 30-day mortality and 30-day major complication rates. Potentially beneficial hospital facilities were identified by variable selection to select those associated with 30-day mortality. Adjusted outcomes were determined using generalised estimating equations to account for patient characteristics and country-income group, with population stratification by hospital. Findings: Between April 1, 2018, and April 23, 2019, facility-level data were collected for 9685 patients across 238 hospitals in 66 countries (91 hospitals in 20 high-income countries; 57 hospitals in 19 upper-middle-income countries; and 90 hospitals in 27 low-income to lower-middle-income countries). The availability of five hospital facilities was inversely associated with mortality: ultrasound, CT scanner, critical care unit, opioid analgesia, and oncologist. After adjustment for case-mix and country income group, hospitals with three or fewer of these facilities (62 hospitals, 1294 patients) had higher mortality compared with those with four or five (adjusted odds ratio [OR] 3·85 [95% CI 2·58–5·75]; p<0·0001), with excess mortality predominantly explained by a limited capacity to rescue following the development of major complications (63·0% vs 82·7%; OR 0·35 [0·23–0·53]; p<0·0001). Across LMICs, improvements in hospital facilities would prevent one to three deaths for every 100 patients undergoing surgery for cancer. Interpretation: Hospitals with higher levels of infrastructure and resources have better outcomes after cancer surgery, independent of country income. Without urgent strengthening of hospital infrastructure and resources, the reductions in cancer-associated mortality associated with improved access will not be realised. Funding: National Institute for Health and Care Research
    corecore