From creative ideas to new emerging ventures : the process of identification and exploitation among finnish design entrepreneurs

This study focuses on identification and exploitation processes among Finnish design entrepreneurs (i.e. selfemployed industrial designers). More specifically, this study strives to find out what design entrepreneurs do when they create new ventures, how venture ideas are identified and how entrepreneurial processes are organized to identify and exploit such venture ideas in the given industrial context. Indeed, what does educated and creative individuals do when they decide to create new ventures, where do the venture ideas originally come from, and moreover, how are venture ideas identified and developed into viable business concepts that are introduced on the markets? From an academic perspective: there is a need to increase our understanding of the interaction between the identification and exploitation of emerging ventures, in this and other empirical contexts. Rather than assuming that venture ideas are constant in time, this study examines how emerging ideas are adjusted to enable exploitation in dynamic market settings. It builds on the insights from previous entrepreneurship process research. The interpretations from the theoretical discussion build on the assumption that the subprocesses of identification and exploitation interact, and moreover, they are closely entwined with each other (e.g. McKelvie & Wiklund, 2004, Davidsson, 2005). This explanation challenges the common assumption that entrepreneurs would first identify venture ideas and then exploit them (e.g. Shane, 2003). The assumption is that exploitation influences identification, just as identification influences exploitation. Based on interviews with design entrepreneurs and external actors (e.g. potential customers, suppliers and collaborators), it appears as identification and exploitation of venture ideas are carried out in close interaction between a number of actors, rather than alone by entrepreneurs. Due to their available resources, design entrepreneurs have a desire to focus on identification related activities and to find external actors that take care of exploitation related activities. The involvement of external actors may have a direct impact on decisionmaking and various activities along the processes of identification and exploitation, which is something that previous research does not particularly emphasize. For instance, Bhave (1994) suggests both operative and strategic feedback from the market, but does not explain how external parties are actually involved in the decisionmaking, and in carrying out various activities along the entrepreneurial process

Suorituskyky ja skaalautuvuus sensoridatan tallennuksessa

Modern artificial intelligence and machine learning applications build on analysis and training using large datasets. New research and development does not always start with existing big datasets, but accumulate data over time. The same storage solution does not necessarily cover the scale during the lifetime of the research, especially if scaling up from using common workgroup storage technologies. The storage infrastructure at ZenRobotics has grown using standard workgroup technologies. The current approach is starting to show its limits, while the storage growth is predicted to continue and accelerate. Successful capacity planning and expansion requires a better understanding of the patterns of the use of storage and its growth. We have examined the current storage architecture and stored data from different perspectives in order to gain a better understanding of the situation. By performing a number of experiments we determine key properties of the employed technologies. The combination of these factors allows us to make informed decisions about future storage solutions. Current usage patterns are in many ways inefficient and changes are needed in order to be able to work with larger volumes of data. Some changes would allow to scale the current architecture a bit further, but in order to scale horizontally instead of just vertically, there is a need to start designing for scalability in the future system architecture.Modernit tekoälyn ja koneoppimisen sovellukset perustuvat suurten tietomää- rien analyysin ja käyttöön opetusdatana. Suuren aineiston olemassaolo ei aina ole itsestäänselvää tutkimuksen tai tuotekehityksen alkaessa. Samat tallennus- ratkaisut eivät välttämättä pysty kattamaan skaalautumistarpeita tutkimuksen koko keston ajalta, varsinkaan jos lähtökohtana ovat laajassa käytössä olevat työryhmätallennusratkaisut. ZenRoboticsilla käytössä oleva tallennusinfrastruktuuri on kasvanut yleisiä työ- ryhmätallennusteknologioita käyttäen. Nykyisen lähestymistavan rajat alkavat tulla vastaan, kun taas tallennuskapasiteetin tarve näyttäisi kasvavan ja kasvun tahti kiihtyvän. Tallennuskapasiteetin laajentamisen suunnittelu ja laajennuksen toteuttaminen edellyttävät parempaa käyttötapojen ja kasvun ymmärrystä. Tämä diplomityö tutkii nykyistä tallennusarkkitehtuuria ja tallennettua dataa eri näkökulmista nykytilanteen parempaan hahmottamiseen tähdäten. Suoritetuilla mittauksilla selvitimme käytössä olevien teknologioiden oleellisimmat ominaisuu- det. Yhdessä näiden perusteella pystymme tekemään tietoisempia valintoja tulevia tallennusratkaisuja koskien. Nykyiset käyttötavat ovat monin tavoin tehottomia. Suurempien tietomäärien käsittelemisen mahdollistamiseksi on tehtävä muutoksia. Työ esittelee muuto- sehdotuksia, joilla olisi mahdollista skaalata nykyistä tallennusarkkitehtuuria hieman suuremmalle kapasiteetille. Horisontaalisen skaalautumisen mahdollista- miseksi vertikaalisen sijaan on kuitenkin otettava skaalautuminen huomioon koko järjestelmän arkkitehtuurin suunnittelussa

Nyutexaminerade sjukskötares erfarenheter av utbildningen

Syftet med arbetet var att kartlägga utvecklingsbehov i sjukskötarutbildningen utgående från nyutexaminerade sjukskötares erfarenheter. Avsikten var att utreda ifall utbildningen och den formella kompetensen motsvarar det som krävs och ifall den är tillräcklig i dagens arbetsliv. De centrala frågeställningar som togs upp i denna studie var: Vilka erfarenheter har den nyutexaminerade sjukskötaren av sin utbildning? Vad i utbildningen stödde de olika kompetenskraven? Vad kunde utvecklas i studieplanen? Arbetet är en del av Grow projektet som fokuserar på kunskapsutveckling genom att förena teori och praxis. Denna empiriska studie gjordes som en kvalitativ enkätstudie. Enkäten skickades till 87 av Arcadas alumner, varav 11 svarade på enkäten. Resultatet visar att de nyutexaminerade sjukskötarna hade synpunkter på vad som kunde utvecklas i utbildningen. De teman som starkast steg fram var önskan om mera farmakologi, anatomi och fysiologi samt kliniskt vårdarbete i utbildningen. En ökad studietakt och tidigare val av studieinriktning ansågs vara sätt att få in dessa kunskapsområden i utbildningen.Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa sairaanhoitajien koulutuksen kehittämistarpeet vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemusten perusteella. Tavoitteena oli tutkia, mikäli koulutus ja muodollinen pätevyys vastaa tämän päivän työelämän tarpeisiin. Keskeisiä kysymyksiä joita käsiteltiin tässä tutkimuksessa oli: Mitä kokemuksia vastavalmistuneilla sairaanhoitajilla on koulutuksesta? Mikä koulutuksessa tuki vastavalmistuneiden eri pätevyysvaatimuksia? Mitä voitaisiin kehittää opetussuunnitelmassa? Tutkimus on osa Grow projektia, joka keskittyy osaamisen kehittämiseen yhdistämällä teoriaa ja käytäntöä. Tämä empiirinen tutkimus tehtiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin 87 Arcada alumnille, joista 11 vastasi. Tulos osoittaa, että valmistuneilla hoitajilla oli paljon näkemyksiä miten koulutusta voisi kehittää. Vastaajat toivoivat enemmän farmakologiaa, anatomiaa ja fysiologiaa sekä kliinistä hoitotyötä. Nopeampi opiskelunopeus sekä mahdollisuus valita erikoistuminen aikaisemmin nähtiin tapoina joilla nämä osaamisalueet voitaisiin toteuttaa koulutuksessa.The purpose of this study was to map out development needs in the nursing education based on newly graduated nurses’ experiences. The intention was to assess if the education and the formal competence is equivalent to the needs of todays work. The central questions in this study were: What experiences does the newly graduated nurse have from the education? What supported the different competence requirements in the education? What could be developed in the curriculum? The work is a part of the Grow project that focuses on knowledge development by combining theory and practice. This empirical study was conducted as a qualitative survey. The survey was sent to 87 of Arcadas alumni, of which 11 responded to the survey. The results show that the newly graduated nurses had views on what could be changed in their education. The topics that emerged were the desire for more pharmacology, anatomy and physiology and clinical care work. An increased study rate and earlier choice of study orientation was considered to be ways of gaining these knowledge areas in the education

Internet Standardization: A Participant Analysis

Tässä diplomityössä tarkastellaan tieto- ja viestintätekniikka-alan (ICT) standardointityötä. Tutkimme erityisesti Internet-standardointia. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että standardit luovat perustan teknologioiden yhteentoimivuudelle ja, että ne mahdollistavat sekä tietojen että informaation välittämisen järjestelmien välillä. Standardit toimivat siten edesauttajina ja katalyytteinä, joista on sekä taloudellista että teknistä hyötyä. Aikaisemmat tutkimukset osittavat myös, että usean johtavan toimijan ydinstrategiaan kuuluu nykyään standardien kehitystyöhön osallistuminen. Osallistuminen standardointityöhön saattaa myös olla avain tulevaan kaupalliseen menestykseen. Tässä työssä tutkimme ensisijaisesti mikä Internet-standardoinnin menestyksen mittari ja perustaso on. Vertailemme myös tiettyjen yhtiöiden standardointipanostuksia ja niitten yhteyttä yhtiöiden kaupalliseen menestykseen. Lisäksi tutkimme myös erikseen suomalaisten toimijoiden saavutuksia IETF:ssä. Kirjallisuuskatsauksessa otamme tarkemmin esille, missä, miksi ja miten ICT-alan standardeja kehitetään. Selvitämme myös tutkimus- ja kehitystyön yhteyttä standardointiin sekä määritämme motivaatioita standardointityöhön osallistumiselle. Osana tätä diplomityötä suunnittelemme ja kehitämme ohjelmiston sekä tietokannan joka antaa meille mahdollisuuden tallentaa, käsitellä ja tutkia useita eri Internet Engineering Task Force:n (IETF) työprosesseja ja -dokumentteja. Hyödyntämällä tietokantaamme ja kehitettyä ohjelmistoa voimme mitata ja analysoida useita IETF:n standardointiprosessin näkökulmia ja myös tutkia lähemmin siihen osallistuvia yrityksiä. Tuloksemme osoittavat, että Suomen ICT-klusterin aikaansaannokset IETF:ssä ovat verrattain hyvät. Lisäksi voimme todeta, että Cisco:n saavutukset voidaan pitää menestyksen mittarina lähes kaikkia IETF:n standardointityön osa-alueita tarkasteltaessa. Tulostemme perusteella ehdotamme myös, että osallistujien kaupallisella ja standardointityön menestyksellä on yhteys.This thesis examines standards-setting in the Information and Communications Technology (ICT) industry. Special attention is given to Internet standardization. Previous research suggest that standards lay the ground for compatibility, interoperability, and interchange of data in the ICT field. Standards thus function as enablers and accelerators with both economical and technological benefits. Previous research also suggests that participating in standards development and influencing the outcome by contributing to the standardization process have become core strategic choices of many leading players. Participating in the development of a winning standard can be critical to later business success. In this thesis we will therefore aim to clarify what the benchmark for success in Internet standardization is. We also compare selected organizations' standardization activities to figures measuring their success on the marketplace. The standardization achievements of the Finnish ICT cluster are also given extra attention. Our literature study elaborates on how, why, and where ICT standards are developed. The relationship between Research and Development (R&D) and ICT standardization is clarified and we also establish motivations for participating in the standards development process. As a part of this thesis we design and create a database that enables us to retrieve and process all working documents related to the Internet Engineering Task Force (IETF) standardization process. Using the database and custom tools created for this task allows us to measure and analyze several aspects of the IETF standardization process and the participants active therein. The results suggest the Finnish ICT cluster has performed comparatively well within the IETF, that Cisco's achievements can be considered the benchmark for success regarding virtually all aspects of IETF standardization, and that there is a linkage between participants' success in standardization and their merits on the marketplace

The effects of fiscal policy on long-term interest rates : evidence from 29 OECD countries

How does fiscal policy affect long-term interest rates? Despite the broad literature in this field of research, the results on both the magnitude of the effect and under which conditions it prevails still remain vague today. This thesis seeks to clarify these issues. It begins by discussing the link between fiscal policy and interest rates from a theoretical point of view and by reviewing the empirical literature on the topic. The empirical part of the thesis then applies fixed effects estimation on a panel of 29 OECD economies over the last three decades. A so-called baseline regression with common specifications is estimated first, as it provides the base case for our empirical analysis. The model is then expanded in several ways to tackle factors that are omitted in the baseline regression but have strong theoretical reasoning to be included in the model. We find the baseline regression to describe poorly the variation of long-term interest rates with the post-financial crisis data, but to provide plausible results when it is estimated solely for the pre-crisis data. Our results imply that this is due to certain complexities caused by the crisis that cannot be tackled with the baseline regression alone. By extending the model, the presence of unconventional monetary policy tools, credit ratings and capital account openness are all found to have an important effect on the relationship between fiscal policy and long-term interest rates. Furthermore, our results imply that the addition of the prior two measures successfully tackles most of the complexities caused by the crisis. Hence, we propose them to be an important part of a robust setup for studying the interest rate effect of fiscal policy with post-financial crisis data. As has been typically found in the prior literature, our results show that fiscal policy comes over to long-term interest rates mainly through the flow variable. While a one percentage point deterioration in the primary balance-to-GDP ratio raises long-term interest rates by 13 basis points, an equivalent change in the public debt-to-GDP ratio has an interest rate effect of only one basis point at the most, which is not statistically significant. Additionally, we find the weak interest rate effect of the public debt-to-GDP ratio to decline even further as we add credit ratings to the model. This implies that bulk of the effect of the stock variable on long-term interest rates comes via the default premium, and once sovereign creditworthiness is controlled for with another measure, the public debt-to-GDP ratio becomes irrelevant for long-term interest rates

Liposomaaliset ja perinteiset vesipohjaiset injektiovalmisteet eivät ole keskenään vaihtokelpoisia

Samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä lääkevalmisteita voi olla saatavilla sekä liposomaalisena että ei-liposomaalisena formulaationa. Nämä valmisteet eivät turvallisuussyistä ole kuitenkaan keskenään vaihtokelpoisia. Terveydenhuollossa tämän asian muistaminen edistää lääkitysturvallisuutta

Institutional apolysis : from horizontal to vertical financial reallocation in public hospitals

The process of reforming health care systems was initiated in several industrialized countries for more than two decades ago, but so far, we have limited knowledge of the outcome of the reforms. The present study was designed to research institutional changes as a result of changes in financial reallocation. The research question was: how does a change from horizontal to vertical financial reallocation contribute to apolysis, integration and technicalization of health care services? To study institutional changes a novel concept, apolysis, was created and defined for its content covering structural, operational, contentual and contextual changes. The target for the investigation was the public specialist-based hospital care in Finland, were the financial reallocation of hospitals had been changed from a horizontal and independent to a vertical and resource dependent form. This change in financial reallocation occurred in 1992. Forty-eight of 51 eligible public hospitals were included and the study period covered 15 years, from 1988 to 2002. The period from 1988 to 1992 served as control period and the interval from 1993 to 2002 as the period of intervention. Reallocation promoted institutional pressures and initiated a deinstitutionalization process. Structural, operational, contentual and contextual changes occurred on all levels of hospital care studied. Horizontal more than vertical integration was supported among providers of hospital care services. A previous social environment was transferred in a more technical oriented direction. The amount of ward as well as outpatient clinic services increased significantly for all disciplines of specialized care, in internal medicine and in surgery, less in gynecology. The onset of increase was closely related to the very early years after reallocation in 1992. Reallocation promoted further hospital productivity and cost-efficiency in surgery and internal medicine, but the effect was modest.Useissa teollistuneissa maissa käynnistettiin terveydenhuoltojärjestelmien muutosprosessi noin 20 vuotta sitten. Uudistusten vaikutuksista meillä on kuitenkin edelleen varsin vähän tietoa. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaisia institutionaalisia muutoksia syntyy, kun rahoituspohjaa muutetaan. Päätavoitteena oli saada selville, miten horisontaallisesta vertikaaliseksi muuttunut rahoituspohjan muutos vaikuttaa institutionaaliseen apolyysiin, integratioon ja teknistymiseen palveluiden tuottamisessa. Institutionaalisten muutosten mittaamiseksi luotiin uusi käsite, apolyysi, joka tarkoittaa rakenteellisia, operatiivisia, kontentuaalisia ja kontekstuaalisia muutoksia. Suomen 51 erikoissairaanhoitoa tuottavasta julkisesta sairaalasta 48 sairaalaa osallistui tutkimukseen. Sairaaloissa muuttui rahoituspohja v 1992 horisonttaalisesta ja riippumattomasta vertikaaliseksi ja riippuvaiseksi. Tutkimus käsitti 15 vuotta, vuodesta 1988 vuoteen 2002, ja se jakaantui kahteen osaan: kontrollijakso 1988-1992 ja tutkimusjakso 1993-2002. Rahoituspohjan muutos aiheutti institutionaalisia paineita ja käynnisti sisäisen muutosprosessin. Rakenteellisia, operatiivisia, kontentuaalisia ja kontekstuaalisia muutoksia tapahtui kaikissa eri tason sairaaloissa. Sairaalapalveluissa ilmeni enemmän horisontaalista kuin vertikaalista integraatiota. Sairaaloiden sosiaalinen tehtävä muuttui teknisemmäksi. Palveluiden määrä kasvoi merkittävästi koko erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla ja poliklinikoilla, yhtälailla kirurgian ja sisätautien aloilla, vähemmän gynekologian alalla. Kasvua tapahtui eninten ensimmäisten vuosien aikana sen jälkeen kun rahoituspohja oli muutettu. Kirurgian ja sisätautien aloilla rahoituspohjan muutos edisti jonkinverran tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.reviewe

”Ei ehkä ole viisasta yrittää selvitä kaikesta yksin” : Tapaustutkimus työssä oppimisesta

Tutkimuksessa tutkittiin työssä oppimista kohdeyrityksen yhdessä toimipisteessä. Työelämän muutokset koskettavat yksilöitä, tiimejä ja organisaatiota. On myös esitetty, että formaali koulutusympäristö enää olisi ainut työhön liittyvän oppimisen paikka, vaan että työpaikoista tulee yhä enenevissä määrin oppimisympäristöjä. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tutkimuksen kohteena olevalle organisaatiolle työssä oppimiseen liittyvää tietoa, jonka avulla se voi varmistaa ja mahdollistaa yksilöiden ja koko organisaation toimintakyvyn työn muutoksissa. Tutkimme yksilötason ja sosiaalisia oppimisprosesseja, johtamista, oppimisympäristöä ja työpaikan kulttuuria. Tutkimuksen kohteena oli globaalin logistiikkayrityksen 10-henkinen toimihenkilötiimi Suomessa. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Yksilö- ja ryhmähaastatteluun osallistuivat samat henkilöt, sillä erotuksella, että kahta yksilöhaastattelussa ollutta henkilöä ei otettu mukaan ryhmähaastatteluun valta-aseman vuoksi. Haastattelut toteutettiin COVID-19-viruksen aiheuttaman pandemian vuoksi etähaastatteluna Teams-videoyhteydellä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Tulosten perusteella voidaan esittää, että tutkimuksen kohteena olleen tiimin työssä oppimisen tärkeimmiksi mahdollistajiksi nousivat oppiminen sosiaalisena tapahtumana, psykologisesti turvallinen työkulttuuri, työntekijöiden kasvamisen ja autonomian salliva johtaminen sekä bottom up - organisaatiomalli. Työssä oppimiseen vaikutti myös se, miten työympäristö oli rakentunut. Tutkimuksella on kolme päämerkitystä. Ensimmäisenä merkityksenä voidaan pitää yksilön sekä tiimin hyvän työssä oppimisen mahdollistavien tekijöiden löytymistä. Toinen merkitys on se, että tutkimuksen perusteella saatiin uusia ehdotuksia koko organisaation käyttöön. Esimerkiksi se, että tiimit voivat tehdä itse työvuorosuunnittelun. Oppiminen näyttäytyi vahvasti sosiaalisena tapahtumana. Kolmantena merkityksenä on uuden pohdinnan tuottaminen. On hyvä miettiä sitä, miten organisaatiot pystyvät toteuttamaan ja turvaamaan sosiaalisen lähioppimisen mahdollisuuksia myös erilaisissa tulevissa haasteellisissa olosuhteissa

Определение сроков годности экстракционных лекарственных средств корневищ с корнями синюхи голубой

РАСТЕНИЙ ЭКСТРАКТЫСИНЮХА ГОЛУБА