Cytokine-Coding Oncolytic Adenovirus TILT-123 Is Safe, Selective, and Effective as a Single Agent and in Combination with Immune Checkpoint Inhibitor Anti-PD-1

Oncolytic viruses provide a biologically multi-faceted treatment option for patients who cannot be cured with currently available treatment options. We constructed an oncolytic adenovirus, TILT-123, to support T-cell therapies and immune checkpoint inhibitors in solid tumors. Adenoviruses are immunogenic by nature, are easy to produce in large quantities, and can carry relatively large transgenes. They are the most commonly used gene therapy vectors and are well tolerated in patients. TILT-123 expresses two potent cytokines, tumor necrosis factor alpha and interleukin-2, to stimulate especially the T-cell compartment in the tumor microenvironment. Before entering clinical studies, the safety and biodistribution of TILT-123 was studied in Syrian hamsters and in mice. The results show that TILT-123 is safe in animals as monotherapy and in combination with an immune checkpoint inhibitor anti-PD-1. The virus treatment induces acute changes in circulating immune cell compartments, but the levels return to normal by the middle of the treatment period. The virus is rapidly cleared from healthy tissues, and it does not cause damage to vital organs. The results support the initiation of a phase 1 dose-escalation trial, where melanoma patients receiving a tumor-infiltrating lymphocyte therapy are treated with TILT-123 (NCT04217473).Peer reviewe

Esihenkilöiden johtamisosaamisen vahvistuminen hyvinvointiteknologian käyttöönotossa

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena ja tehtiin kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla (KARITA) -hankkeelle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa KARITA-hankkeelle hyvinvointiteknologian käyttöönoton johtamisesta ja henkilöstön osaamisen vahvistamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esihenkilöiden johtamisosaamisen vahvistumista hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ikääntyneiden kotihoidossa. Aineistonkeruumenetelmänä oli ryhmähaastattelu Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon esihenkilöille. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella erityisesti myönteinen asenne ja hyvinvointiteknologian helppokäyttöisyys sekä lisäksi riittävä tieto käyttöön aiotusta teknologiasta ja sujuvat käyttöönottoprosessit innostavat ottamaan uutta teknologiaa käyttöön. Monitasoinen ja avoin yhteistyö sujuvoittavat käyttöönottoprosessia. Jatkuva arviointi auttaa korjaamaan suuntaa. Tiedolla johtamisesta saa selvää hyötyä esihenkilötyössä. Koulutusta tarvitaan lisää etenkin tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista. Johtamalla henkilöstön osaamista saadaan suunnitelmallisesti käyttöön yksiköissä tarvittava osaaminen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, mikä vahvistaa organisaatiota. Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittämisen esihenkilöt kokivat haastavaksi. Esihenkilön omalla esimerkillä johtaminen auttaa teknologian käyttöönotossa. Merkittäviä ovat etenkin esihenkilön oma motivaatio ja asenne. Hyvinvointiteknologian lisääntynyt käyttö on muuttanut kotihoidon työtä positiiviseen suuntaan. KARITA-hankkeelle annettiin teemoitetut tulokset sekä kehittämisehdotukset

Keliakiavasta-aineiden biologiset vaikutukset in vivo

Keliakialle on ominaista, että ravinnosta saatava vehnän, ohran ja rukiin gluteeni aiheuttaa autoimmuunivasteen geneettisesti alttiissa yksilössä. Osana tätä prosessia on keliakia-spesifisten vasta-aineiden muodostuminen. Nämä vasta-aineet kohdistuvat pääosin transglutaminaasi 2 (TG2)-entsyymiä vastaan ja niitä löytyy sekä potilaiden verenkierrosta että kerääntyminä ohutsuolen limakalvolta jo taudin varhaisessa vaiheessa. Yleensä kyseiset autovasta-aineet kuuluvat immunoglobuliini (Ig) A-luokkaan, mutta mikäli kyseessä on IgA-puutoksinen keliakiapotilas, verenkierrossa olevat TG2-autovasta-aineet ovat IgG-luokkaa ja suolen vasta-ainekerääntymät IgM-luokkaa. Keliakialle yleistä on myös immuunireaktion aiheuttama ohutsuolen limakalvovaurio, joka kehittyy asteittain lievän tulehduksen kautta lopulta suolikuopakkeiden liikakasvuun ja nukkalisäkkeiden tuhoutumiseen. Mielenkiintoista kyllä, keliakiapotilailla on havaittu muutoksia myös ohutsuolen verisuonistossa, joka toimii tärkeänä mekaanisena tukena suolinukan rakenteelle. Taudin kliininen kuva on hyvin vaihteleva. Potilas saattaa olla täysin oireeton, hänellä voi olla gastrointestinaalisia oireita kuten ripulia ja vatsakipuja tai täysin suolen ulkopuolisia ongelmia esimerkiksi maksassa, lihaksissa tai aivoissa. Potilaalla saattaa olla yllämainittuja oireita jo ohutsuolen limakalvon rakenteen ollessa vielä normaali. Monissa solutason tutkimuksissa on osoitettu, että TG2-autovasta-aineilla on biologisia vaikutuksia, mutta tästä huolimatta niiden osallisuudesta taudin syntyyn ei ole ollut lopullista selvyyttä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena on näyttää keliakiavasta-aineiden ja erityisesti TG2-autovasta-aineiden mahdollisia vaikutuksia taudin syntyyn elävän eliön tasolla. Työt I ja II toteutettiin menetelmällä, jossa IgA-puutoksisilta keliakiapotilailta peräisin olevaa seerumia, seerumista puhdistettua IgG-fraktiota (I) tai soluviljelmissä tuotettuja keliakia-potilailta peräisin olevia TG2-autovasta-aineita (II) injektoitiin hiiriin, joilla ei ole T-soluja. Työssä III tutkittiin TG2-autovasta-aineitten vaikutusta verisuonten muodostumiseen ja toimivuuteen soluilla sekä elävässä kudoksessa ja eliössä matrigeelin käyttöön perustuvalla menetelmällä. Töissä I ja II havaittiin, että keliakiapotilailta peräisin olevalla seerumilla, IgG-fraktiolla tai TG2-autovasta-aineilla injektoiduilla hiirillä oli lieviä mutta kuitenkin tilastollisesti merkittäviä muutoksia ohutsuolen limakalvorakenteessa. Kyseisillä hiirillä oli myös lisääntynyt määrä soluja ohutsuolen lamina propriassa eli tukikalvolla, joka sijaitsee limakalvon epiteelikerroksen alla. Lisäksi ohutsuolesta löytyi TG2-autovasta-ainekertymiä. Mitään yllämainituista piirteistä ei havaittu kontrollieläimillä. Mielenkiintoista oli, että työssä I hiirillä, joihin injektoitiin keliaakikkojen seerumia tai IgG-fraktiota, esiintyi lievää ripulia enemmän kuin kontrolleilla ja painon kehitys oli hidastunut. Työssä II vastaavia eroja ryhmien välillä ei havaittu. Työssä III osoitettiin, että keliaakikoilta peräisin olevat vasta-aineet estävät verisuonten syntymistä elävässä kudoksessa. Solutason kokeissa solujen havaittiin liikkuvan vähemmän keliakiavasta-aineiden läsnäollessa verrattuina kontrolleihin. Lisäksi keliakia-vasta-aineilla käsitellyt hiiren kudoksesta lähtöisin olevat solut eivät kyenneet muodostamaan vaeltamiseen tarvittavia ulkonemia. Saattaakin olla, että solujen puutteellinen kyky vaeltaa myötävaikutti kyseisissä hiirissä havaittuun vähentyneeseen verisuonten muodostumiseen. Keliakia-vasta-aineet myös heikensivät verisuonten toimivuutta. Tässä väitöskirjatyössä siis löydettiin ensimmäistä kertaa TG2-autovasta-aineita kerääntyminä hiiren ohutsuolen limakalvolta. Lisäksi tärkeä löydös oli, että vasta-ainekertymät olivat hiiren ohutsuolessa yhtäaikaisesti suolivaurion kanssa. Näiden hiirten tila, joihin injektoitiin keliaakikoiden seerumia, IgG-fraktiota tai TG2-autovasta-aineita, muistutti alkavaa keliakiaa ihmisillä. Tämän työn tulosten perusteella on mahdollista, että lisääntynyt solumäärä lamina propriassa samoin kuin lievästi nousseet sytokiinitasot (tuumorinekroositekijä-α, TNF-α, ja interleukiini-27, IL-27) työssä II saattavat vaikuttaa ohutsuolen limakalvon vaurion kehittymiseen. Työn III tulokset näyttivät selvästi vasta-aineiden häiritsevän uusien verisuonten syntymistä ja kehittymistä ja näin ollen voitaisiin ajatella, että myös vasta-ainekertymät myötävaikuttavat nukkalisäkkeiden tuhoutumiseen heikentämällä verisuonistoa ja sen myötä verisuoniston nukkalisäkkeille tuomaa mekaanista tukea. Lisäksi tämän työn tulokset viittaavat siihen, että työssä II käytettyjen TG2-autovasta-aineiden lisäksi keliakian kliinisten oireiden syntyminen vaatii myös TG2-autovasta-aineita, jotka kohdistuvat muita TG2-epitooppeja kohtaan, kokonaan muita vasta-ainepopulaatioita tai/ja pidempää altistumisaikaa vasta-aineille. Kaiken kaikkiaan, tämä väitöskirjatyö paljastaa uusia keliakia-spesifisten TG2-autovasta-aineiden biologisia vaikutuksia.In coeliac disease, dietary gluten from wheat, barley and rye induces an autoimmune reaction in genetically susceptible individuals. This involves the formation of coeliac disease-specific antibodies targeting mainly transglutaminase 2 (TG2). TG2 autoantibodies are present both in the circulation and as deposits in the small-intestinal mucosa already in very early phases of the disease. Usually these autoantibodies belong to immunoglobulin (Ig) class A, but IgA deficient coeliac patients have IgG class antibodies in their circulation, and IgM antibodies have been found in the small-intestinal mucosa. Typically patients also evince small-bowel mucosal damage which develops gradually from normal villous morphology to inflammation and finally to crypt hyperplasia and villous atrophy. Furthermore, it has been shown that coeliac patients evince abnormalities in small-intestinal vasculature, which supplies an essential mechanical support for the villous structure. The clinical presentation of the disease is variable, ranging from asymptomatic to classical intestinal manifestations such as diarrhoea and abdominal pain, and even to extraintestinal symptoms in different organs involving for instance liver, skin, muscles and brain. Interestingly, many of these have been reported to occur while the small-intestinal morphology is still normal. Many studies have shown that TG2 autoantibodies have biological effects in vitro, but there is controversy as to their contribution to the disease pathogenesis. The present work aimed to demonstrate in vivo effects of coeliac disease patient antibodies and especially TG2-targeted autoantibodies relevant to the pathogenesis of the disease. Studies I and II were conducted using a passive transfer method, where either sera or serum total IgG fraction from IgA deficient coeliac disease patients (I) or patient-derived recombinantly produced TG2 autoantibodes (II) were injected into mice lacking T cells. In study III, in vitro, ex vivo and in vivo matrigel assays were utilized to investigate the effects of TG2 autoantibodies on vascular formation and functionality. In studies I and II, mice receiving coeliac patient-derived sera, total IgG or monoclonal TG2 autoantibodies evinced a slight, albeit significant, deterioration of the mucosal morphology in the small intestine. In addition, an increased density of infiltrative cells in the lamina propria was observed. Autoantibody deposits targeted to TG2 were also found in the small-intestinal mucosa of the mice. None of these features was observed in control mice. Interestingly, an increased occurrence of mild diarrhoea and delayed weight gain was observed in a subset of the mice injected with coeliac patient sera or total IgG in study I. In contrast, in study II, injections of TG2 autoantibodies led to no such difference in the occurrence of mild diarrhoea between groups and the weights of the mice were fairly stable throughout the study period. The results from study III clearly showed that coeliac patient-derived antibodies inhibited angiogenesis in vitro, ex vivo and in vivo. In in vitro studies the cells were less mobile in the presence of coeliac antibodies compared to controls and ex vivo results further revealed that, in the presence of coeliac patient TG2-targeted autoantibodies, cells outgrowing from mouse aortas were round and did not exhibit cellular processes characteristic for the leading edge during migration as in controls. Thus it might be assumed that inhibited angiogenesis is accounted for defective cell migration. In addition, the in vivo study revealed impaired functionality of vessels in the presence of coeliac antibodies. For the first time, TG2 targeted autoantibody deposits were shown in the small-intestinal mucosa of mice. Importantly, autoantibody deposits occur in conjunction with mild enteropathy in mice. The condition of mice receiving coeliac patient-derived sera, total IgG or TG2 autoantibodies resembled early-phase disease in coeliac patients. Based on the data from the present study, it seems conceivable that an increased density of inflammatory cells in the lamina propria, together with the slightly increased levels of tumor necrosis factor (TNF)-α and interleukin (IL)-27 seen in study II, may contribute to small-intestinal mucosal deterioration and thus play a role in the pathogenesis of coeliac disease. In addition, study III revealed the anti-angiogenic effects of coeliac TG2 autoantibodies and thus it may be assumed that small-intestinal deposits may contribute to the development of villous atrophy by impairing the intestinal vascularity and leaving the villi without proper mechanical support. The results from the present study would also imply that the development of clinical features requires, in addition to the TG2 autoantibodies used in the present study, also TG2 autoantibodies targeting other epitopes in TG2, entirely other antibody populations and/or longer exposure to the antibodies. Altogether, this study provided new evidence on the biological effects of coeliac disease-specific autoantibodies in vivo

Internkommunikation av ett varumärke - En jämförande studie inom Norrköpings kommun

Norrköpings kommun är en organisation med många verksamhetsområden. Att få alla verksamheter att uppfatta och ta till sig samma värdegrund kan vara svårt, men viktigt om varumärket ska kommuniceras korrekt utåt av alla verksamheter. En medarbetarenkät som gjorts av kommunen ligger till grund för studien då denna visar på medarbetarna inte tänker på sin arbetsplats som en del av kommun. Därför vidtogs åtgärder för att öka kännedomen om varumärket Norrköpings kommun med hjälp av kommunikationsplattformen  Let’s Create Norrköping. Kommunen vet dock ännu inte om medarbetarna har tagit till sig informationen och vad de tycker om varumärket. För att undersöka detta har en fallstudie genomförts som syftar till att undersöka hur varumärket Norrköping kommuniceras genom Let´s Create Norrköping samt hur det uppfattas av medarbetarna på Norrköpings kommun. För att besvara syftet har en datainsamling gjorts vilken utgörs av intervjuer i två delar. I den första delen utfördes en intervju med varumärkesutvecklare Tina Vennerholm. Den gick ut på att klargöra budskapet med Let´s Create Norrköping och bakgrunden till kommunikationsplattformen. Den andra delen genomfördes med fem medarbetare på Norrköpings kommun och gick ut på att undersöka deras uppfattning av varumärket och hur de tar emot information på sina respektive arbetsplatser. De slutsatser som kan dras utifrån studien är att medarbetarna saknar kommunens närvaro på deras respektive arbetsplatser men att de överlag är positivt inställda till kommunikationsplattformen Let´s Create Norrköping. Det framgår dock att de ej fått någon kännedom om Let´s Create Norrköping internt utan att den information de fått kommer från den externa marknadsföring de tar del av i form av invånare i Norrköping. Detta leder till att medarbetarna har svårt att implementera och förstå Let´s Create Norrköpings budskap i sitt arbete. Rekommendationerna som ges till Norrköpings kommun är att synas mer på de olika arbetsplatserna, visa upp vilka från kommunen som ansvariga för kommunikation och liknande. Detta för att medarbetarna ska få en personlig koppling till källan för informationen och på så sätt kunna ta till sig och acceptera den lättare. Medarbetarna har mycket positiva bilder av Norrköping som stad. En rekommendation blir därför att kommunen ska arbeta med att tydligare länka sitt arbete till de olika positiva delar i Norrköpings stad. Detta för att engagera och motivera medarbetarna och få dem att se sin koppling till Norrköpings kommun och det arbete som kommunen utför i staden Norrköping.The municipality of Norrköping is a large organization with lots of different areas of expertise. To make sure that the values are the same throughout the organization is a heavy task but important if you want the brand to be communicated in the right way in all instances of the organization. An internal review of the employees opinions takes place every other year with the last one taking place in 2013. The results from the review made the municipality of Norrköping realise that they needed to increase their internal work with brand knowledge. The municipality of Norrköping took action and created a platform of communications called Let´s Create Norrköping. The problem they stand before now is that they're not sure if the employees have interpreted the information the correct way regarding the brand. This case study aims to investigate how the brand Norrköping is communicated throughout the plattform Let´s Create Norrköping and how the employees perceives the brand of the municipality of Norrköping. To answer the cause of the report a data collection has been made with interviews divided into two parts. The first part consists of an interview with Tina Vennerholm, brand developer at the communications department of the municipality of Norrköping. The main objective of this interviews was to conclude the main objectives of the platform Let´s Create Norrköping. The second part was conducted with five employees within the organization of the municipality of Norrköping. It was conducted to conclude their point of view of the platform Let´s Create Norrköping. Conclusions that can be drawn from the study include that the employees lack the presence of the representatives of the municipality of Norrköping at their working places. The employees have a positive opinion regarding the platform Let´s Create Norrköping although they have not received any internal information regarding the plattform. The reason to their positive opinions ought to be that they have been affected by external marketing regarding the plattform. This leads to the employees having a hard time with implementing the message of the platform in their work. Recommendations given to the municipality of Norrköping is to be visible at the various working places, to show the worker which people who are responsible for the communication at their workplace. to give the employees a personal connection to the source of the information that is given which makes it easier for the worker to accept and implement the information. The employees all have positive connections to the city of Norrköping. That is why the conductors of this study recommend that the municipality of Norrköping should make a connection to the city with the work that is made by the employees on all the different areas in the organization. This is to engage and motivate the employees and make them see and understand the connection between the city and the organization and the part that they play in it

Transglutaminase 2-specific coeliac disease autoantibodies induce morphological changes and signs of inflammation in the small-bowel mucosa of mice

Coeliac disease is hallmarked by an abnormal immune reaction against ingested wheat-, rye- and barley-derived gluten and the presence of transglutaminase 2 (TG2)-targeted autoantibodies. The small-bowel mucosal damage characteristic of the disorder develops gradually from normal villus morphology to inflammation and finally to villus atrophy with crypt hyperplasia. Patients with early-stage coeliac disease have TG2-autoantibodies present in serum and small-intestinal mucosa and they may already suffer from abdominal symptoms before the development of villus atrophy. Previously, we have shown that intraperitoneal injections of coeliac patient-derived sera or purified immunoglobulin fraction into mice induce a condition mimicking early-stage coeliac disease. In the current study, we sought to establish whether recombinantly produced patient-derived TG2-targeted autoantibodies are by themselves sufficient for the development of such an experimentally induced condition in immune-compromised mice. Interestingly, mice injected with coeliac patient TG2-antibodies had altered small-intestinal mucosal morphology, increased lamina propria cellular infiltration and disease-specific autoantibodies deposited in the small bowel, but did not evince clinical features of the disease. Thus, coeliac patient-derived TG2-specific autoantibodies seem to be sufficient for the induction of subtle small-bowel mucosal alterations in mice, but the development of clinical features probably requires additional factors such as other antibody populations relevant in coeliac disease

Angiogenesis is impaired <i>ex vivo</i> and <i>in vivo</i> after treatment with celiac disease patient monoclonal autoantibodies.

<p>(A) Representative figures taken from mouse aorta rings cultured inside matrigel for ten days in the presence of monoclonal celiac disease-specific transglutaminase 2 antibody (CD Mab) or its respective control (non-CD Mab). Scale bars represent 100 µm. Bars represent different angiogenic parameters. (n = 4 aortas per group). (B) Representative pictures of mouse matrigel implants treated with CD Mab or non-CD Mab. After eight days the implants were removed and stained for blood vessels with von Willebrand factor (vWF)-antibody (green) and blue color indicates nuclei (DAPI). Scale bar represents 200 µm. Bars show vascular parameters measured from matrigel implants. (n = 8 animals per group). Bars in both charts, A and B, represent the average value as percentage + SEM. All data was normalized to the basal group (dotted line). * represents P≤0.001 statistical difference.</p