Artemis of Lapland : Corporate legitimacy and governance of nature in Finnish Lapland

The study explores why and how is the legitimacy of the mining project in Sokli, Savukoski municipality in North-Eastern Finland contested. The concept and theory of legitimacy is often neglected in research concerning mining and the concepts of acceptance and social license to operate are found in the mainstream of research. The study discusses the possibilities and challenges the theories and concept of legitimacy in the context of mining. Furthermore the Sokli mine is analyzed in the wider context of the expansion of extractive frontier towards perihpheries. This expansion has been desrcibed to be permitted by a new coalition between the state and private corporations. Moreover the new coalition has been linked to a new development paradigm portrayed as (neo-)extractivism. The literature on extractivism has focused strongly to Global South despite the process’ global character. A case study approach is adapted. The data consists of five semi-structured interviews conducted with locals in Savukoski region. Complimenting the interview data, the analysis is extended to four official documents by stakeholders of the possibly forthcoming mine in Sokli. In the light of a diverse combination of legitimacy theory created in this thesis the legitimacy of the Sokli mine is contested primarily on moral grounds. The mine does not fit into the locals’ conception of how the environment ought to be utilized. The mine also makes the development of traditional livelihoods in the area harder. In sum the locals’ vision of the future of the municipality and their conception of development contradicts with the expansion of the extractive industry. Finnish mining legislation is one of the most important structural permitting condition, which in Savukoski is contested and considered illegitimate. On the other hand the mine is supported mainly for it’s possible tax revenue and because it creates jobs. Employmen moreover is a core argument supporting mining in Finland. There have been controversies between estimations and fulfilled revenues and jobs. The environmental disaster and supicious practices by mining authorities in the area were often referenced and the casof Talvivaara had effected attitudes towards mining in Savukoski. The case study demonstrates an exception in the landscape of mostly positive and legitimate attitudes towards mining in Finland. Moreover the global expansion of extractives and the global rush for land have resulted in strong political opposition and mobilization in for example Latin America but not similarly in Finland. The further commodification of nature might in the future lead to political turmoil also in Finland if the legal conditions for mining persist. The larger structural shift away from the Nordic welfare state needs to be further researched in the context of extractive industries

Toteutettavuusselvitys aloittavalle latukahvilalle

Tämä opinnäytetyö on toteutettavuusselvitys. Selvityksen tavoitteena oli löytää vastaus siihen, millaiset olisivat uuden perustettavan latukahvilayrityksen mahdollisuudet toimia lappilaisessa hiihtokeskuksessa. Liikeidean toteutettavuus selvitettiin määrittelemällä liikeidea, arvioimalla yrityksen aloitustarpeita ja yrittäjien todellisia resursseja lähteä alalle, tekemällä markkina-analyysi sekä arvioimalla karkeita kustannuksia. Toteutettavuusselvityksestä saatujen tulosten perusteella latukahvilalle on tilaa markkina-alueella, mutta toteutettavuusselvitystä tulee laajentaa kohderyhmätut-kimuksella sekä tulevaisuuden suunnitelmien toteutettavuusselvityksellä.The aim of the present thesis was to examine the possibilities and profitability when establishing a new ski cafeteria business in a Finnish ski resort in Lapland. A feasibility study was used as the research method. The areas to be researched in a feasibility study for a small business are the business idea, the realistic resources of the entrepreneurs, the market- and competition position and the startup needs and costs. The results reveal that there is room in the market, but the feasibility study should be extended with a precise target group research. An extended feasibility study should cover developed business ideas as well

Suicidal ideation and attempts among psychiatric patients with major depressive disorder

This study is part of an ongoing collaborative research and development project, the Vantaa Depression Study (VDS), between the National Public Health Institute, Helsinki and the Department of Psychiatry of Helsinki University Hospital (HUCH), Peijas hospital, Vantaa. The VDS is a prospective, naturalistic cohort study of 269 secondary-level care psychiatric out- and inpatients with a new episode of DSM-IV major depressive disorder (MDD). 269 patients (Nmales=72, Nfemales=197) with a current DSM-IV MDD were interviewed with semistructured interviews to assess all other psychiatric diagnoses. At 6- and 18-month follow-up the interviews were repeated. Suicidal behaviour was investigated both at intake and follow-up by using a psychometric scale (Scale for Suicidal Ideation) and interviewer's questions as well as the patient's psychiatric records. Patients, who reported suicidal ideation while entering the study were followed up weekly, and their level of suicidal ideation, hopelessness, anxiety and depression was measured. In this study suicidal ideation was common among psychiatric patients with MDD. Almost 60% of the depressed patients reported suicidal ideation and 15% of patients attempted suicide at the baseline. Patients with suicidal ideation or attempts had a clearly higher level of overall psychopathology than non-suicidal patients. During the 18-month follow-up period 8% of patients attempted suicide. The risk of an attempt was markedly higher (RR=7.54) during an episode of major depression compared with a period of remission. Suicide attempt during the follow-up period was predicted by lack of partner, a history of previous suicide attempts and time spent in depression. Suicidal ideation resolved for most of the suicidal patients during the first 2 to 3 months. The duration of suicidal ideation was longer for patients with an initially higher level of psychopathology. Declines both in depression and hopelessness independently predicted the subsequent decline in suicidal ideation. They both could have a causal role in reversing the suicidal process. Thus effective treatment of depression is a credible measure in suicide prevention. Patients with suicidal behaviour often received more antidepressants and had more frequent appointments with mental health professionals than non-suicidal patients. Suicidal patients had also more favourable attitudes towards antidepressant treatment and comparable adherence to treatment than those not suicidal. This study does not support the conception that patient attitudes or adherence to treatments would be a factor differentiating suicidal patients from non-suicidal. Instead, problems with adherence or attitudes seem to be generic to all psychiatric care.Tämä tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen ja HUS:n Peijaksen sairaalan Psykiatrian tulosyksikön vakavan masennustilan tutkimusta (Vantaa Depression Study), jossa seurataan 269 ajankohtaisesta vakavasta masennustilasta kärsivää psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja sairaalapotilasta. 269 potilasta (miehiä 72, naisia 197) haastateltiin ja seurattiin 6 kk ja 18 kk pisteissä. Itsetuhokäyttäytymistä kartoitettiin sekä tutkimukseen sisäänotto- että seurantavaiheissa psykometrisellä kyselykaavakkeella, haastattelukysymyksin ja sairauskertomustietojen perusteella. Niitä potilaita, jotka sisääntulovaiheessa arvioitiin itsetuhoisiksi, seurattiin viikottain itsemurha-ajatusten, masennusoireiden, toivottomuuden ja ahdistuneisuuden suhteen. Itsemurha-ajatukset olivat varsin yleistä masennuspotilaiden joukossa. Lähes 60%:lla masennuspotilaista todettiin itsemurha-ajatuksia ja 15% potilaista oli yrittänyt itsemurhaa sisäänottovaiheessa. Potilaiden, joilla esiintyi itsemurha-ajatuksia tai jotka olivat yrittäneet itsemurhaa, yleinen oiretaso oli vakavampaa kuin niillä masennuspotilailla, joilla ei esiintynyt itsemurha-alttiutta. Seuranta-aikana 8% potilaista yritti itsemurhaa vähintään kerran. Riski itsemurhayritykselle oli selvästi suurempi masennusepisodin aikana verrattuna remissiojaksoon (masennuksen elpymisvaiheeseen). Seurannan aikana tapahtuvaa itsemurhayritystä ennustivat parisuhteen puuttuminen, aikaisemmat itsemurhayritykset ja masennusjakson pituus. Itsemurha-ajatukset lievittyivät suurimmalla osalla potilaista 2-3 kuukauden kuluessa. Niillä masennuspotilailla, joiden yleinen oiretaso oli vakavampi seurannan alussa, itsemurha-ajatukset myös kestivät kauemmin. Sekä depressio-oireiden että toivottomuuden tason lievittyminen edelsi itsemurha-ajatusten laskua. On mahdolista, että sekä depressio-oireiden että toivottomuuden lievittymisellä on näinollen kausaalinen rooli itsetuhoisen prosessin suunnanmuutoksessa. Täten masennuksen hyvä hoito näyttäisi olevan tehokas keino myös itsemurhien ennaltaehkäisemisessä. Itsetuhoiset potilaat saivat useammin lääkehoitoa ja heillä oli tiiviimpi hoitokontakti psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuin masennuspotilailla, joilla ei esiintynyt itsetuhokayttäytymistä. Myös heidän asenteensa antidepressiiviseen lääkitykseen oli suotuisampi ja kiinnittyminen hoitoon yhtä hyvä kuin muillakin masennuspotilailla. Vaikka itsetuhoiset masennuspotilaat tiedetään moniongelmaisiksi, tämä tutkimus ei tue sitä käsitystä, että heidän asenteensa hoitoon tai sen jatkuvuuteen olisi heikompi kuin masennuspotilailla, joilla ei esiinny itsetuhokäyttäytymistä. Ongelmat, jotka liittyvät hoidon jatkuvuuteen näyttäisivät olevan yhteisiä kaikille psykiatrisille potilaille

’’ Uusi tapa olla sosiaalinen’’ - Verkkopelaajien sosiaaliset suhteet ja koettu yksinäisyys

Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on tutkia verkkopelaajien kokemaa yksinäisyyttä. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää syitä yksinäisyyden taustalla. Toisena tavoitteena on tarkastella verkkopelaamisen kautta saatujen ihmissuhteiden yhteyttä koettuun yksinäisyyteen. Opinnäytetyössä tutkittiin verkkopelaamisen merkitystä sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaaliseen pääomaan. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä rakentuu yksinäisyyden ilmiön ympärille. Tärkeimpiä teoreettisia käsitteitä ovat sosiaalinen pääoma, sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen kompetenssi, jotka usein liitetään yksinäisyyttä koskevissa teorioissa sekä yksinäisyyden syiksi, että niitä lieventäviksi tekijöiksi. Opinnäytetyössä sovellettiin sekä laadullisen, että määrällisen tutkimuksen periaatteita. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä MIELI ry:n, eli Suomen Mielenterveys ry:n, koordinoimalla Sekasin Gaming Discord -serverillä. Serverin yhtenä tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä sekä torjua syrjäytymistä. Kyselyssä käytettiin sekä strukturoituja, että avoimia kysymyksiä. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 36 verkkopelaajaa. Tuloksista ilmeni, että lähes kaikki kyselyyn vastanneista olivat kokeneet jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyden tunnetta. Suurin osa vastaajista olivat saaneet ihmissuhteita verkkopelien kautta. Vastaajista valtaosa oli kokenut verkkopelaamisen lieventäneen yksinäisyyden tunnetta. Positiivisena nähtiin se, että verkkopeleissä voi jutella eri ihmisten kanssa, solmia uusia ystävyyssuhteita, löytää yhteistä tekemistä sekä hauskanpitoa pelimaailmassa. Useimmat vastaajista kokivat verkkopelaamisen vahvistaneen sosiaalisia taitoja ja tuoneen rohkeutta kasvokkaisten suhteiden luomiseen. Vaikka suurin osa vastaajista kokivat verkkopelaamisen sosiaalisten suhteiden näkökulmasta hyvänä asiana, tuloksista ilmenee myös, että osa vastaajista kokee verkkopelaamisen vaikuttaneen negatiivisesti pelien ulkopuolisten ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Opinnäytetyö osoittaa, että jatkotutkimukselle on tarvetta. Verkkopelaamisen yhteyttä yksinäisyyteen on Suomessa vähäisesti tutkittu, minkä vuoksi olisi aiheellista tutkia aihetta laajemmin. Lisäksi opinnäytetyö sekä sen tulokset perustelevat Sekasin Gaming discord -serverin toiminnan tärkeyttä ja antavat dataa toiminnan mahdolliseen kehittämiseen.The main aim of the thesis is to research loneliness experienced by online gamers. One of the aims is to find out the reasons behind loneliness experienced. Another aim is to examine the connection between relationships created through online gaming and loneliness experienced. Furthermore, the thesis focuses on the significance of online gaming in correlation to social relations and social capital. The theoretical framework of the thesis is based on the phenomenon of loneliness. The most important concepts are social capital, social relations and social competence, which are often associated, in the loneliness theories, with reasons of loneliness or alleviating factors of loneliness. The principles of qualitative and quantitative research were applied in the thesis. The research was carried out as an internet questionnaire in the Sekasin Gaming Discord server administered by Mental Health Finland Association MIELI. One of the objectives of the server is to reduce loneliness and prevent social exclusion. Structured and open questions were both used in the questionnaire. A total of 36 online gamers answered the questionnaire. The results of the thesis show that almost all respondents who answered the questionnaire had experienced loneliness at some point in their lives. A majority of the respondents had formed relationships through online games. Most of the participants had also experienced that online gaming had alleviated the feeling of loneliness. The respondents perceived the opportunity to chat, form new friendships and find common activities and ways to have fun in the virtual world with different people as positive aspects of online gaming. A majority of the respondents experienced that their social skills had improved through online gaming and that they had grown more courageous in forming relationships face to face. Although most of the respondents viewed online gaming as positive from the aspect of social relationships, the results also show that some respondents perceive online gaming as a negative influence on forming and maintaining relationships in the real world. The thesis shows that there is a need for further research. Little research has been done on the connection between online gaming and loneliness in Finland, which indicates that more research on the subject is justified. The thesis and its results also point out the importance of Sekasin Gaming Discord server and provide valuable information for possible future development of the server

Agenda 2030 in Finland: Key questions and indicators of sustainable development

The Agenda 2030 action plan for sustainable development by the United Nations came into effect on the 1 January 2016. The Agenda 2030 consists of 17 goals and 169 targets of sustainable development to be achieved by 2030. This report outlines the overall picture of the current situation, challenges and opportunities and identifies key topics of primary concern regarding the implementation of Agenda 2030 in Finland. The assessment is based on international indicator-based country comparisons, results from national participatory stakeholder process and expert evaluations. The report aims to support the formulation of national level action plan for sustainable development. Appendix 1 The development in Finland based on OECD indicators Appendix 2 Finland in the selected recent country comparisons Appendix 3 Participants of the stakeholder and expert workshops by the Avain2030-project Kieliversiot: Agenda 2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit (23.08.2016

Agenda 2030 i Finland - nyckelfrågorna och indikatorerna i hållbar utveckling

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 astui voimaan vuoden 2016 alussa. Toimintaohjelmaan sisältyy 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 alatavoitetta, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tässä raportissa hahmotetaan kokonaiskuva Suomen lähtötilanteesta, haasteista ja mahdollisuuksista Agenda2030:n toimeenpanossa ja tehdään ehdotus niistä aihealueista, joihin tulisi Suomessa kiinnittää huomiota kiireellisimmin. Esitetyt arviot perustuvat indikaattoripohjaisiin kansainvälisiin vertailuihin, osallistavan sidosryhmäprosessin tuloksiin ja asiantuntija-arvioihin. Tulokset tukevat kansallisen kestävän kehityksen toimintasuunnitelman valmistelu

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumustyökalu: kokonaisarvio ja kehittämismahdollisuudet

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen tavoitta-miseksi vuoteen 2050 mennessä. Sen toteuttamisen keskeinen väline ovat toimenpidesitoumukset, jotka ovat eri tahojen antamia julkisia lupauksia konkreettisista ja vapaaehtoisista toimista. Tässä rapor-tissa esitetään kokonaisarvio toimenpidesitoumusprosessin tähänastisesta toteutumisesta ja hahmote-taan suositukset jatkokehitystä varten. Esitetyt arviot perustuvat toimenpidesitoumusten antajien rapor-toimiin tietoihin, toimijoille tehtyyn verkkokyselyyn, kahteen yhteistoiminnalliseen työpajaan, media-analyysiin, toimenpidesitoumuksille asetettujen kriteereiden analyysiin sekä vertailutietoihin muista vastaavista vapaaehtoisuuteen perustuvista aloitteista ja järjestelmistä. Hankkeen tulokset auttavat luomaan edellytyksiä nykyistä huomattavasti laajemman toimijajoukon aktiiviselle ja vaikuttavalle osal-listumiselle kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuksee