A potential mechanism for targeting aggregates with proteasomes and disaggregases in liquid droplets

Insoluble protein deposits are hallmarks of neurodegenerative disorders and common forms of dementia. The aberrant aggregation of misfolded proteins involves a complex cascade of events that occur over time, from the cellular to the clinical phase of neurodegeneration. Declining neuronal health through increased cell stress and loss of protein homeostasis (proteostasis) functions correlate with the accumulation of aggregates. On the cellular level, increasing evidence supports that misfolded proteins may undergo liquid-liquid phase separation (LLPS), which is emerging as an important process to drive protein aggregation. Studying the reverse process of aggregate disassembly and degradation has only recently gained momentum, following reports of enzymes with distinct aggregate-disassembly activities. In this review, we will discuss how the ubiquitin-proteasome system and disaggregation machineries such as VCP/p97 and HSP70 system may disassemble and/or degrade protein aggregates. In addition to their canonically associated functions, these enzymes appear to share a common feature: reversibly assembling into liquid droplets in an LLPS-driven manner. We review the role of LLPS in enhancing the disassembly of aggregates through locally increasing the concentration of these enzymes and their co-proteins together within droplet structures. We propose that such activity may be achieved through the concerted actions of disaggregase machineries, the ubiquitin-proteasome system and their co-proteins, all of which are condensed within transient aggregate-associated droplets (TAADs), ultimately resulting in aggregate clearance. We further speculate that sustained engagement of these enzymatic activities within TAADs will be detrimental to normal cellular functions, where these activities are required. The possibility of facilitating endogenous disaggregation and degradation activities within TAADs potentially represents a novel target for therapeutic intervention to restore protein homeostasis at the early stages of neurodegeneration

Lastentarhanopettajien omien tunteiden säätelykeinot lasten kanssa päiväkodissa työskennellessä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella lastentarhanopettajien käyttämiä positiivisten ja negatiivisten tunteiden säätelykeinoja heidän työskennellessä lasten kanssa päiväkodissa. Lisäksi tutkittiin, millaisia tekijöitä lastentarhanopettajat liittävät tunteiden ilmaisuun. Tutkimuksia, jotka keskittyvät lastentarhanopettajien tunteiden säätelykeinoihin, ei ole Suomessa aiemmin tehty pro gradu tutkielmaa laajempia. Tunteiden säätelyyn liittyvästä tutkimuksesta suomalaisessa kasvatuskontekstissa on kaiken kaikkiaan vähän. Kansainvälisesti tunteiden säätelykeinoja on tutkittu koulukontekstissa. Aiheen tutkimiselle on täten selvä tarve. Teoriassa hyödynsin Grossin (1998a) tunteiden säätelyn prosessimallia. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin keväällä 2017. Tutkimuksen aineiston tuottivat kahdeksan lastentarhanopettaja, jotka työskentelivät päiväkodeissa Pirkanmaalla. Tutkimusaineisto koostui lastentarhanopettajien yhden työviikon ajan pitämästä tunnepäiväkirjasta sekä sen jälkeen suoritetuista yksilöhaastatteluista. Sekä päiväkirja-aineisto että haastattelut analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysillä luokittelemalla. Lastentarhanopettajien tunteiden säätelykeinot jakautuivat positiivisten ja negatiivisten tunteiden säätelykeinojen luokkiin. Positiivisia tunteita ylläpidettiin ja vahvistettiin reaktiosidonnaisin keinoin. Negatiivisia tunteita säädeltiin ennaltaehkäisevästi ennakoimalla tunnetta ja reaktiosidonnaisin keinoin, jolloin tunteeseen reagoimista muutettiin. Ennakoivat ja reaktiosidonnaiset säätelykeinot luokiteltiin kolmeen luokkaan, joita olivat toiminnan säätelykeinot, pedagogiset säätelykeinot sekä kognitiiviset säätelykeinot. Tunnekuohun vallassa ilmaistuja tunteita ei pidetty lastentarhanopettajan ammatilliseen käytökseen kuuluvina, vaan säätelyn kohteena. Lastentarhanopettajien kertomista tunteiden säätelyn tavoitteista muodostettiin ihanteelliseen tunteiden ilmaisuun liitettyjen tekijöiden kuvaus. Ihanteellisesti tunteitaan ilmaisevaan lastentarhanopettajakuvaan liitettiin tunteiden säätely tietoisesti ja tilanteeseen sopivasti lapselle esimerkkinä toimien. Ihanteeseen liitettiin kulttuurissa vaikuttavat tunnesäännöt, jotka luovat käsityksen siitä, mitä tunteita on sallittu ilmaista ja mitä ei. Tutkimustuloksiin perustuen voidaan sanoa lastentarhanopettajien kohtaavan useita eri tunteiden säätelyä vaativia tilanteita päivän aikana. Näiden tunteita herättävin tilanteiden ennakointi ja tunteita herättävässä tilanteessa ammatillisesti reagoiminen ovat työssäjaksamisen kannalta keskeistä. Työyhteisössä käytävä avoin keskustelu tunteiden ilmaisusta edistää työhyvinvointia, joten tutkimuksen perusteella voidaankin esittää avoimen tunteiden ilmaisuun liittyvän keskustelutarpeen tiedostamista. Tähän pohjautuen voidaan ehdottaa päiväkodinjohtajille tunteiden ilmaisuun liittyvän keskustelun avaamista omissa yksiköissä

Rahapeliongelman merkitykset pelaajan läheisille

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen rahapeliongelman merkityksiä pelaajan läheisille. Keskityin tutkimuksessa erityisesti tarkastelemaan rahapeliongelman merkityksiä läheisten talouteen, tunne-elämään, ihmissuhteisiin ja yleiseen terveyteen. Rahapeliongelmalla tarkoitetaan tutkielmassa sekä rahapeliriippuvuutta että ongelmapelaamista. Läheisillä puolestaan tarkoitetaan henkilöitä, joiden elämään pelaajan rahapeliongelmalla on ollut vaikutusta. Tutkimukseni tarkoituksena on samalla antaa ääni rahapeliongelmaisten pelaajien läheisille sekä heidän kokemusten ja näkökulman esiin nostaminen. Tutkimus on menetelmäsuuntaukseltaan laadullinen tutkimus. Tutkimukseni aineistona käytin kahdeksaa rahapeliongelmaisen pelaajan läheisen kirjoittamaa tarinaa, jotka on julkaistu pelirajaton.fi sivustolla. Tarinoista viisi oli pelaajan puolisoiden, kaksi lasten ja yksi vanhemman kirjoittama tarina. Tarkastelin läheisten rahapeliongelmalle antamia merkityksiä narratiivisen lähestymistavan kautta. Tarinoiden analyysimenetelmä käytin narratiivista analyysiä etsimällä niistä narratiiveja, jotka liittyivät läheisten talouteen, tunne-elämään, ihmissuhteisiin ja yleiseen terveyteen. Jokaisesta merkitysulottuvuudesta kirjoitin oman kertomuksensa rahapeliongelman merkityksistä läheisille. Tutkimuksen analyysin tuloksena syntyneistä neljästä kertomuksesta on havaittavissa, että rahapeliongelman merkitykset läheisille ovat laajoja ja monipuolisia. Taloudellisten vaikeuksien tarina on kaikille läheisille tyypillinen rahapelaamisen luonteen vuoksi. Myös emotionaaliset tarinatyypit korostuvat, sillä rahapeliongelma herättää läheisissä yleensä koko tunteidenkirjon. Lisäksi rahapeliongelma yleensä muuttaa läheisen kokemia ihmissuhdemerkityksiä vaikuttamalla läheisen ja pelaajan väliseen suhteeseen, läheisen suhteeseen muihin ihmisiin sekä läheisen kokemaan yksinäisyyteen. Terveysmerkitykset tuovat esille rahapeliongelman merkityksen läheisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Nämä eri merkitysulottuvuudet ovat usein yhteydessä toisiinsa, mutta kaikille läheisille rahapeliongelma ei välttämättä merkitse samoja asioita kuin toisille. Tutkimuksen tulokset korostavat läheisten huomioisen tärkeyttä pelaajan hoidon ohella

Kauppamerenkulkua Portugalissa : Elintarvikkeiden tuonti- ja vientikauppa Portosta käsin vuosina 1756-1763

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Itsevaltaisin ottein hallinnut pääministeri Marques de Pombal yritti saada maan talouden kuntoon 1700-luvun jälkimerkantilistisessa Portugalissa. Valtion taloudellinen tilanne oli heikentynyt kauppataseen alijäämäisyydestä Englannin kanssa aikana, jolloin oli Lissabonin suuri maanjäristys, Brasiliasta tuotu kulta ehtyi ja portviinin tuotannossa sekä viennissä oli ongelmia. Tilannetta ei yhtään helpottanut muun muassa Ranskan ja Englannin merillä käymä seitsenvuotinen sota. Tässä tutkimuksessa perehdytään aikakauden kaupankäyntiin ja tutkimuskysymys kuuluu: millaista oli Portossa käyty elintarvikkeiden tuonti- ja vientikauppa vuosina 1756-1763? Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja pyrkimyksenä on ymmärtää sekä selittää kaupankäyntiä kyseisenä ajanjaksona Portossa. Myös kvantitatiivista aineistoa käytetään selittämisen apuna. Työssä käytetyt tärkeimmät lähteet ovat Portugalissa, Vila Nova de Gaiassa sijaitsevan Ferreira -yhtiön yksityisarkiston kokoelmat sekä Lontoossa sijaitsevan Public Record Officen arkisto sekundaarilähteiden lisäksi. Kauppamerenkulku oli vilkasta Porton sekä ennen kaikkea Englannin satamien välillä, mutta kauppaa käytiin myös muun muassa Espanjan, Amerikan siirtomaiden, Hollannin ja Ranskan kanssa. Portoon tuotiin ennen kaikkea viljatuotteita, kalaa, voita ja juustoa. Kaupungin merkittävin vientiartikkeli oli puolestaan portviini, mutta myös hedelmiä, ruokaöljyä, etikkaa ja suolaa laivattiin ulkomaille. Kaupungissa toimi kymmenien englantilaisten kauppiaiden etuoikeutettu yhteisö, joka oli erityisen kiinnostunut jatkamaan vuosikymmeniä vanhaa portviinin viennin perinnettä. Tämä oli uhattuna vuonna 1756 perustetun portviinimonopolin myötä. Englantilaisten kauppatoiminta kuitenkin jatkui yhtiön perustamisen jälkeenkin, vaikka eräitä oikeuksia poistettiin. Tuonti- ja vientikauppiailla oli laaja yhteistyökauppiaiden muodostama kontaktiverkosto, jonka kanssa kauppaa käytiin. Tarvittavia elintarvikkeita tuotiin ja vietiin, myyntitulot siirrettiin tileille ja rahat siirrettiin useiden kuukausien maksuajan jälkeen. Rahan lisäksi erityyppisillä kauppalaivoilla kuljetettiin kauppatavaroiden sekä kirjeitä etenkin välillä myöhästelevien, aseistettujen laivojen muodostamien saattueiden suojissa. Saattueista huolimatta kaapparilaivat saivat vuosina 1756-1763 käydyn seitsenvuotisen sodan aikana saaliikseen useita kauppa-aluksia, joiden kapteenit joutuivat hengenvaaraan. Lisäksi ongelmana oli usein sattuva kauppatavaroiden pilaantuminen, jota ei pystytty estämään aikakauden kuljetus- ja säilytysteknologialla suhteellisen kehittyneestä kaupankäynnistä huolimatta

Quantitative super-resolution imaging of pathological aggregates reveals distinct toxicity profiles in different synucleinopathies.

Protein aggregation is a hallmark of major neurodegenerative disorders. Increasing data suggest that smaller aggregates cause higher toxic response than filamentous aggregates (fibrils). However, the size of small aggregates has challenged their detection within biologically relevant environments. Here, we report approaches to quantitatively super-resolve aggregates in live cells and ex vivo brain tissues. We show that Amytracker 630 (AT630), a commercial aggregate-activated fluorophore, has outstanding photophysical properties that enable super-resolution imaging of α-synuclein, tau, and amyloid-β aggregates, achieving ∼4 nm precision. Applying AT630 to AppNL-G-F mouse brain tissues or aggregates extracted from a Parkinson's disease donor, we demonstrate excellent agreement with antibodies specific for amyloid-β or α-synuclein, respectively, confirming the specificity of AT630. Subsequently, we use AT630 to reveal a linear relationship between α-synuclein aggregate size and cellular toxicity and discovered that aggregates smaller than 450 ± 60 nm (aggregate450nm) readily penetrated the plasma membrane. We determine aggregate450nm concentrations in six Parkinson's disease and dementia with Lewy bodies donor samples and show that aggregates in different synucleinopathies demonstrate distinct potency in toxicity. We further show that cell-penetrating aggregates are surrounded by proteasomes, which assemble into foci to gradually process aggregates. Our results suggest that the plasma membrane effectively filters out fibrils but is vulnerable to penetration by aggregates of 450 ± 60 nm. Together, our findings present an exciting strategy to determine specificity of aggregate toxicity within heterogeneous samples. Our approach to quantitatively measure these toxic aggregates in biological environments opens possibilities to molecular examinations of disease mechanisms under physiological conditions

"I walked away" : Perspectives of work and change of operational culture of early childhood education teachers who have left the profession

Huoli ammatinvaihtajien määrästä opetus- ja kasvatusalalla on yleistynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ammatista poistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien (n = 164) kokemuksia ammatinvaihtoon johtaneista tekijöistä sekä ammatinvaihdon asemoitumista työuran eri vaiheisiin. Monimenetelmällisen tutkimuksen analyysitapoina olivat laadullinen sisällönanalyysi sekä tilastollinen vertailu. Paikansimme ammatinvaihtoon johtaneita tekijöitä neljälle tasolle: yhteiskunnalliselle, organisaation, relationaaliselle sekä yksilölliselle tasolle. Tuloksemme osoittavat ammatinvaihtopäätöksen muodostuvan useista eri tekijöistä, emmekä voineet paikantaa yksittäistä ammatinvaihtoon johtanutta syytä työuran tiettyyn vaiheeseen. Ammatinvaihtopäätös näyttäytyy prosessina, jossa ammatin pitovoima jatkuvien kuormitustekijöiden vuoksi vähitellen katoaa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen opettajien ammatinvaihto kytkeytyy laajemminkin työelämässä tunnistettuun intensifikaatioon ja prekarisaatioon. Ammatinvaihdon taustalta voidaan tunnistaa myös naistyöhön liittyviä piirteitä.Peer reviewe