Balanced Scorecard strategisena johtamisjärjestelmänä kasvuyrityksessä – Case: PHZ Full Stack Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Balanced Scorecardin käyttöä organisaation elinkaaren kasvuvaiheessa. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä etenkin siitä, mitkä tekijät vaikuttavat Balanced Scorecardin käyttöönottopäätökseen jo yrityksen kasvuvaiheessa sekä siitä, millaisia tarpeita Balanced Scorecard palvelee kasvuyrityksessä. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että muodollisempien järjestelmien tarve organisaatiossa kasvaa jo yrityksen ollessa kasvuvaiheessa. Tämän johdosta kasvuyritykset keskittyvätkin monesti lisäämään järjestelmiensä muodollisuutta ja saattavat alkaa hyödyntämään esimerkiksi Balanced Scorecardin kaltaista kattavaa johdon ohjausjärjestelmää strategisessa ohjauksessaan. Usein kasvuyritykset kuitenkin korostavat Balanced Scorecardiin valitsemissaan mittareissa erilaisia tavoitteita kuin esimerkiksi kypsyysvaiheessa olevat yritykset, joiden on havaittu keskittyvän enemmän kannattavuuteen liittyviin tavoitteisiin. Kasvuyritykset puolestaan saattavat korostaa mittaristossaan kannattavuuden sijaan esimerkiksi nopeaa kasvua. Tutkielmassa pyritään kvalitatiivisen case-tutkimuksen avulla tuottamaan lisää empiiristä tietoa valittuun aihepiiriin liittyen. Tutkielman kohdeyritykseksi valittu kasvuyritys on suomalainen ohjelmistoyritys PHZ Full Stack Oy, jonka voidaan katsoa hyödyntävän Balanced Scorecardia yritystoiminnassaan kattavana strategisena johtamisjärjestelmänä. Case-analyysin pohjalta voidaan todeta yhtiön hyödyntävän Balanced Scorecardia etenkin strategian selkeyttämisessä sekä kommunikoinnissa. Käyttöönottopäätökseen ovat vaikuttaneet merkittävästi kohdeyrityksen perustajan ja emoyhtiön toimitusjohtajan kokemus ja uskomukset, jotka ovat myös aiemmassa tutkimuksessa liitetty johdon ohjausjärjestelmien käyttöönottohalukkuuteen kasvuyrityksissä

Selvitys henkisen väkivallan rangaistavuudesta ja vainoamisen oikeuskäytännöstä Suomessa

Selvitys henkisen väkivallan rangaistavuudesta ja vainoamisen oikeuskäytännöstä SuomessaSelvityksen tavoitteena oli kuvata henkisen väkivallan rangaistavuuden nykytila pahoinpitelyrikoksia ja mahdollisesti muita rikoksia koskevien rangaistussäännösten perusteella sekä sitä koskeva oikeuskäytäntö Suomessa. Lisäksi tarkasteltiin, miten henkinen väkivalta on kriminalisoitu joissakin muissa Euroopan maissa ja selvitettiin näiden maiden oikeuskäytäntöä. Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten vainoamista koskevaa tunnusmerkistöä on sovellettu. Lisäksi arvioitiin tarvetta kriminalisoida psyykkinen väkivalta. Vainoamisen soveltamiskäytäntöä selvitettiin 1.1.2020–31.3.2022 annetuista käräjäoikeuksien ratkaisuista. Henkisen väkivallan rangaistavuuden nykytilan selvittämistä varten pyydettiin Syyttäjälaitokselta lista 1.1.2017–31.3.2022 tehdyistä syyttämättäjättämispäätöksistä ja nostetuista syytteistä, jotka koskevat pahoinpitelyjä, joissa tekotapa ei sisällä ruumiillista väkivaltaa. Psyykkisen väkivallan rangaistavuutta analysoitiin muissa Pohjoismassa ja Englannissa. Psyykkinen väkivalta tulee Suomessa pahoinpitelynä rangaistavaksi harvoin. Vainoamisen tunnusmerkistö kattaa hyvin tapaukset, joissa tekijä ja asianomistaja eivät asu yhdessä. Mikään rikostunnusmerkistö ei kata sellaisenaan pakottavaa kontrollia, joka voi ilmetä asianomistajan toimintavapauden moninaisena rajoittamisena. Selvityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin säädetään uusi rikostunnusmerkistö: pakottava kontrolli

Väliaikaisen edunvalvojan määrääminen esitutkinnassa

Appointment of a temporary guardian during a criminal investigationThe article examines the appointment of a temporary guardian for a child during a criminal investigation when the child’s parent or their spouse is suspected of committing a sexual or violent offence against the child. To secure the investigationand the child’s interrogation, the impartial guardian should be appointed for the child from the first interrogation onwards. This prevents the child’s parent from attempting to influence the child’s testimony. The Criminal InvestigationAct contains a provision on the disqualification of a custodian and obligates the authorities to provide an impartial guardian for the child. The guardian is appointed in accordance with the provisions of the Guardianship Service Act,which allows, in exceptional circumstances, for the appointment of a temporary guardian without consulting the custodian. However, there have been instances where the child’s guardian was not appointed, the guardian appointmentwas delayed compared to the needs of the criminal investigation, or the child’s custodian was notified of the temporary appointment before the child was first questioned. We consider impartial guardianship to be a right of the child andbelieve that limiting the biased custodians’ right to exercise the child’s right of action can ensure the child’s right to participate in the criminal process and secure the child’s right to a non-violent life. In European regulations, a child’sright to an impartial representative is seen as part of protecting child victims during criminal proceedings. The unclear situation is due to the inconsistency between the provisions of the Criminal Investigation Act and the GuardianshipService Act. Secondly, the preconditions for appointing a guardian under the Criminal Investigation Act are not specific enough, and the law does not specify the urgency of the matter. We propose a legislative amendment that would givethe head investigator the right to appoint a temporary guardian for the child. We conclude that to protect the best interests of the child and to advance the investigation of the offence, it should be possible to appoint a temporary guardian for the child during the criminal investigation without hearing the custodian when the custodian or their spouse is suspected of having committed a sexual or violent offence against a child

Is special treatment of a minor offender against the best interests of the minor victim?

AbstractThe UN Convention on the Rights of the Child, as well as EU regulations, demand that in all actions concerning children, the best interest of the child shall be the primary consideration. This principle also applies to criminal proceedings. Juvenile delinquency is often committed against other juveniles. In Finnish criminal policy and legislation, juvenile offenders are treated more leniently than adults, and the starting point in intervention is education and guidance. In cases where the suspect and the victim are minors, the best interests of the children should be balanced between them. In such cases, the rights of the child should apply equally to both parties. As a result, we found that the best interests of the child in criminal proceedings should be understood as a procedural obligation. FN:s konvention om barnets rättigheter och EU:s förordningar kräver att barnets bästa ska komma i främsta rummet vid åtgärder som rör barn. Detta gäller även vid straffrättsliga förfaranden. Ungdomsbrottslighet begås ofta mot andra ungdomar. I Finlands kriminalpolitik och lagstiftning behandlas unga lagöverträdare mildare än vuxna och utgångspunkten för ingripanden är utbildning och vägledning. I fall där den misstänkte och offret är minderåriga ska barnets bästa vägas samman mellan dem. I detta fall bör barnets rättigheter gälla lika mycket för båda. Som ett resultat av detta konstaterade vi att barnets bästa i straffrättsliga förfaranden bör betraktas som en processuell skyldighet

Effect of a simulation-based workshop on multidisplinary teamwork of newborn emergencies : An intervention study Medical Education

Peer reviewe

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) uudistuksen vaikutukset : Selvityshenkilöiden raportti

Oikeusministeriön teettämän selvityksen tarkoituksena on ollut arvioida 1.1.2016 voimaan tulleen tuomioistuinmaksulakiuudistuksen vaikutuksia. Selvitys koskee yleisiä tuomioistuimia, hallintotuomioistuimia sekä erityistuomioistuimista markkinaoikeutta ja vakuutusoikeutta. Tuomioistuinmaksulakiuudistusta koskeva selvitystehtävä on jaettu neljään eri osa-alueeseen. Ensinnäkin selvitetään, onko muutos vaikuttanut kielteisesti oikeuden saatavuuteen. Toiseksi arvioidaan, miten uudistukselle hallituksen esityksessä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Kolmanneksi selvitetään tuomioistuinmaksulain voimassaolon aikana esiin nousseita erityiskysymyksiä. Lopuksi selvityksessä esitetään suosituksia lainsäädännön kehittämiseksi. Selvityksessä katsotaan, etteivät käytössä olevat oikeudenkäyntimaksut ole sellaisia, että ne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella muodostaisivat esteen oikeuden saatavuudelle. Tästä huolimatta maksujen taso on vireillepanijan näkökulmasta paikoin epätarkoituksenmukaisen korkea. Lisäksi maksujen nykyinen taso aiheuttaa tuomioistuimissa ns. juttuvinoumaa, jolloin ne eivät saa yhteiskunnallisen tehtävänsä toteuttamiseksi riittävästi kaiken tyyppisiä asioita. Johtopäätöksenä katsotaan, että oikeudenkäyntimaksuja tulisi tietyiltä osin alentaa. Lisäksi raportissa esitetään myös joitain muita suosituksia

Lääkebarometri 2017 : Aineistonkeruu ja tutkimusseloste

Fimea toteutti syksyllä 2017 järjestyksessään toisen kyselytutkimusaineistoihin perustuvan Lääkebarometrin. Kyseessä on kyselytutkimus, jonka aineisto on kerätty sekä postikyselynä että verkkokyselynä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia lääkkeiden hyödyistä ja haitoista sekä halukkuudesta osallistua päätöksentekoon hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin ajantasaisen lääkityslistan käyttöön sekä lääkkeiden hankintaan liittyviä asioita. Postikyselyn otos (n= 8 000) poimittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla 18–79-vuotiaista suomalaisista. Verkkokyselyn otos (n= 8 987) muodostui Taloustutkimus Oy:n verkkopaneeliin kuuluvista 18–79-vuotiaista suomalaisista. Molemmat otannat oli stratifioitu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Verkkokyselyn tavoitteena oli saada 2 000 vastausta. Postikyselyyn vastasi 3 622 henkilöä (45,3 %) ja verkkokyselyyn 2 149 henkilöä (23,9 %). Aineistot on kerätty identtisillä kyselylomakkeilla. Aineistoja voidaan käyttää tutkimuksessa erillisinä tai yhdistettynä. Aineistojen edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla aineistojen jakaumia vuoden 2016–2017 väestöjakaumiin. Tarkastelun kohteena olivat sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema (koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulot), siviilisääty ja asuinalue. Selkein ero suhteessa väestöön havaittiin ikäjakaumassa. Aineistot ovat yliedustettuja vanhemmissa ikäryhmissä ja aliedustettuja nuorten osalta. Naiset olivat hieman yliedustettuna molemmissa kyselyissä suhteessa väestön. Eläkeläiset olivat yliedustettuja, kun taas työssäkäyvät ja työttömät olivat aliedustettuja molemmissa aineistoissa. Verkkokyselyssä matalasti koulututet olivat aliedustettu ja korkeasti koulutetut yliedustettu, kun taas postikyselyn koulutustaso vastasi varsin hyvin väestön koulutustasoa. Kaupungissa asuvat olivat aliedustettu postikyselyssä ja yliedustettu verkkokyselyssä, kun taas haja-asutusalueilla asuvat olivat yliedustettu postikyselyssä ja aliedustettu verkkokyselyssä. Vaikka aineistojen edustavuutta koskevan analyysin perusteella postikyselyyn ja verkko-paneeliin vastanneet eroavat toisistaan jossain määrin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden osalta, on kyselyyn vastanneissa myös samankaltaisuuksia. Suorien jakaumien perusteella aineistot tuottavat suhteellisen samankaltaisia tuloksia tarkasteltaessa lääkkeisiin tai lääkehoitoihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä. Myöskään terveydentilaa kuvaavien muuttujien suhteen posti- ja verkkokyselyihin vastanneet eivät juuri eronneet toisistaan. Erot posti- ja verkkokyselyyn vastanneiden taustoissa tulee kuitenkin tiedostaa tutkimuksia suunnitellessa ja tehtäessä kyseisillä aineistoilla.Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniks

Mapping peat soil moisture under oil palm plantation and tropical forest in Sarawak

Water table conditions in drained peatlands affect peat decomposition, fluvial carbon and greenhouse gas emissions, and plant growth in oil palm plantations. This study illustrates the spatial heterogeneity of soil moisture profiles in cultivated tropical peat under oil palm plantation and uncultivated secondary forest, using maps. At a study plot under each land use the geographical coordinates of sampling points, tree locations and other features were recorded. Peat soil samples were taken at depths of 0–50 cm, 50–100 cm, 100–150 cm and 150–200 cm, and their moisture contents were determined. Overall, soil moisture content was higher in secondary forest than in oil palm plantation due to land management activities such as drainage and peat compaction in the latter. Significant differences were observed between the topsoil (0–50 cm) and deeper soil layers under both land uses. Soil moisture maps of the study plots interpolated using geographical information system (GIS) software were used to visualise the spatial distributions of moisture content in soil layers at different depths (0–50 cm, 50–100 cm, 100–150 cm, 150–200 cm). Moisture content in the 0–50 cm soil layer appeared to be inversely related to elevation, but the correlation was not statistically significant. On the other hand, there was a significant positive correlation between soil moisture content and the diameters of oil palm trunks. Palm trees with negative growth of trunk diameter were mostly located in subplots which were relatively dry and/or located near drains. The results of this study indicate that soil moisture mapping using GIS could be a useful tool in improving the management of peatland to promote oil palm growth.Peer reviewe