Fimea toteutti syksyllä 2017 järjestyksessään toisen kyselytutkimusaineistoihin perustuvan Lääkebarometrin. Kyseessä on kyselytutkimus, jonka aineisto on kerätty sekä postikyselynä että verkkokyselynä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia lääkkeiden hyödyistä ja haitoista sekä halukkuudesta osallistua päätöksentekoon hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin ajantasaisen lääkityslistan käyttöön sekä lääkkeiden hankintaan liittyviä asioita.
Postikyselyn otos (n= 8 000) poimittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla 18–79-vuotiaista suomalaisista. Verkkokyselyn otos (n= 8 987) muodostui Taloustutkimus Oy:n verkkopaneeliin kuuluvista 18–79-vuotiaista suomalaisista. Molemmat otannat oli stratifioitu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Verkkokyselyn tavoitteena oli saada 2 000 vastausta. Postikyselyyn vastasi 3 622 henkilöä (45,3 %) ja verkkokyselyyn 2 149 henkilöä (23,9 %). Aineistot on kerätty identtisillä kyselylomakkeilla. Aineistoja voidaan käyttää tutkimuksessa erillisinä tai yhdistettynä.
Aineistojen edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla aineistojen jakaumia vuoden 2016–2017 väestöjakaumiin. Tarkastelun kohteena olivat sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema (koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulot), siviilisääty ja asuinalue. Selkein ero suhteessa väestöön havaittiin ikäjakaumassa. Aineistot ovat yliedustettuja vanhemmissa ikäryhmissä ja aliedustettuja nuorten osalta. Naiset olivat hieman yliedustettuna molemmissa kyselyissä suhteessa väestön. Eläkeläiset olivat yliedustettuja, kun taas työssäkäyvät ja työttömät olivat aliedustettuja molemmissa aineistoissa. Verkkokyselyssä matalasti koulututet olivat aliedustettu ja korkeasti koulutetut yliedustettu, kun taas postikyselyn koulutustaso vastasi varsin hyvin väestön koulutustasoa. Kaupungissa asuvat olivat aliedustettu postikyselyssä ja yliedustettu verkkokyselyssä, kun taas haja-asutusalueilla asuvat olivat yliedustettu postikyselyssä ja aliedustettu verkkokyselyssä.
Vaikka aineistojen edustavuutta koskevan analyysin perusteella postikyselyyn ja verkko-paneeliin vastanneet eroavat toisistaan jossain määrin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden osalta, on kyselyyn vastanneissa myös samankaltaisuuksia. Suorien jakaumien perusteella aineistot tuottavat suhteellisen samankaltaisia tuloksia tarkasteltaessa lääkkeisiin tai lääkehoitoihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä. Myöskään terveydentilaa kuvaavien muuttujien suhteen posti- ja verkkokyselyihin vastanneet eivät juuri eronneet toisistaan.
Erot posti- ja verkkokyselyyn vastanneiden taustoissa tulee kuitenkin tiedostaa tutkimuksia suunnitellessa ja tehtäessä kyseisillä aineistoilla.Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniks
