Women’s Career Strategy Choices and Fertility in Finland

To better understand the correlation between fertility, female employment, and family policy, this paper employs Finnish register data on women born in 1969 to study the association between women’s labour market careers and fertility. The investigation is based on a theoretical argument which holds that women make different kinds of strategic choices about their careers as influenced by their own preferences, family policies, and household resources. Women are divided into three different groups based on their activity in the labour market from the month they reach age 18 until the month before they turn 35. The level and timing of fertility, the central characteristics of the women belonging to the different groups, and the entry into motherhood are examined with descriptive statistics and event history techniques. Results show that Finnish women’s choices concerning employment and fertility are relatively heterogeneous: At one end of the scale a considerable number of women stay outside the labour market for longer periods of time, enter motherhood at a relatively early age, and have large families, whereas at the other end we find women with long periods of continuous education and employment, high age of entry into motherhood, and small family sizes

Determinants of Childbearing: A Review of the Literature

Dieser Artikel gibt einen breiten Überblick über die Determinanten von Geburtenraten und legt dabei den Schwerpunkt auf Deutschland. Auf der Grundlage von vier Theoriesträngen (Wertewandel, Familienpolitik, ökomische Fertilitätstheorie, Präferenz-Theorie) werden die folgenden Phänomene untersucht: Geburtenrückgang, länderspezifische Unterschiede und die Diskrepanz zwischen angestrebter und tatsächlicher Geburtenanzahl. Alle vier verwendeten Theorien bieten eine Teilerklärung für das Phänomen niedriger Geburtenzahlen, jedoch ist keine der Theorien in der Lage, eine alleinige Explikation zu liefern. Der Aufsatz schließt mit der Aufforderung, mehr Aufmerksamkeit auf die tatsächliche Größe der unterschiedlichen Variablen, die Präferenz der Frauen und interdisziplinäre Forschung zu legen.This paper presents a broad review of the determinants of childbearing with a special focus on Germany. Fertility decline, cross-country differences, and the gap between desired and realized fertility are addressed by discussing the evidence related to four theoretical arguments: change in values, family policy, economic theory on fertility, and preference theory. Each of the theories reviewed provides a partial explanation of the low fertility puzzle, but none of the theories alone is able to fully explain low fertility. The paper closes with the argument that more attention needs to be paid to the effect size of the different variables, women’s preferences, and interdisciplinary research

Eturauhassyövän geneettiset syntymekanismit - tie geneettisestä epidemiologiasta geenifunktioon

Perinnölliset tekijät ovat suurin eturauhassyövän yksittäinen riskitekijä iän lisäksi. Eturauhassyövän hoidossa on edelleen monia haasteita, mitkä voivat johtaa ylidiagnostiikkaan ja -hoitoon. Siksi uusien ennusteellisten biomarkkerien tarve on suuri. Geneettisten syntymekanismien tunteminen voi auttaa paitsi riskiyksilöiden tunnistamisessa, myös seulonnassa, diagnostiikassa, potilaan ennusteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa sekä mahdollisten (täsmä)lääkekohteiden löytämisessä. Eturauhassyövän genetiikkaa on tutkittu jo 1990-luvulta alkaen, mutta vasta viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet ymmärrystä taudin hyvin heterogeenisesta geneettisestä taustasta. Tutkimustiedon karttuessa geenitietoutta on mahdollista sisällyttää myös eturauhassyövän hoitokäytäntöihin.</p

Yksilötason liiketoimintaosaamisen määrittelyä ja liiketalouden opiskelijoiden oppimisen taustalla vaikuttavista tekijöistä ammattikorkeakoulutuksessa

Tämän pro gradu –työn tavoitteena on tarkentaa liiketoimintaosaamisen käsitteen tulkintaa ja sisältöä. Tämän määrittelyn avulla pyritään kaventamaan korkeakoulujen ja työelämän välistä osaamiskuilua sekä tuottamaan liiketalouden oppimisympäristöissä tarvittavaa tietoa ja ymmärrystä. Erityisesti työssä tarkastellaan yksilötason liiketoimintaosaamista sekä liiketalouden opiskelijoiden oppi-mista määrittäviä tekijöitä, kuten arvoja ja itsesäätelytaitoja. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään liiketoimintaosaamista kompetensseina ja taitoina sekä kuvataan niiden oppimiseen liittyviä prosesseja. Koska yksilötason liiketoimintaosaaminen koostuu henkilökohtaisista valmiuksista, on ilmeistä, että niiden syntyminen pohjautuu omakohtaiselle oppimiselle perinteisen tiedon siirtämisen sijaan. Omakohtaisessa oppimisessa oppijan omat arvot, tavoitteet ja oppimista edistävät itsesäätelytaidot ovat keskeisiä. Näitä prosesseja ja niiden keskinäisiä suhteita ei liiketalouden alalla ole juurikaan tutkittu. Laajemmin tutkimuksen teema liittyy korkeakoulujen ja työelämän välisen osaamisvajeen (Skills mismatch) tunnistamiseen ja poistamiseen. Yksilötason liiketoimintaosaamisen käsitteellistä tulkintaa selvitettiin kartoittamalla narratiivisella kirjallisuuskatsauksella elinkeinoelämän, viranomaisten ja korkeakoulujen sekä työelämään sijoittuneiden tradenomien käsityksiä liiketoimintaosaamisen kompetensseista ja näissä mahdollisesti koetuista vajeista. Lähes kaikki tahot korostivat työelämälähtöisen osaamisen tärkeyttä. Merkittävää oli, että taitojen ja kompetenssien osalta liiketoimintaosaamisen henkilökohtaisia valmiuksia pidettiin merkittävämpinä kuin ammattispesifiä osaamista. Tärkeimpinä valmiuksina pidettiin vuorovaikutus-taitoja, muutoksiin sopeutumista ja kykyä kehittää itseään sekä kykyä luoda uutta liiketoimintaa. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tällaisia taitoja ei jostain syystä ole ammattikorkeakoulujen opetus-suunnitelmissa korostettu riittävästi. Tutkimuksen perusteella työelämälähtöisyyttä ja henkilökohtaisten valmiuksien sisällyttämistä liikealan ammattikorkeakoulujen osaamistavoitteisiin voi pitää vält-tämättömänä osaamiskuilun kaventamiseksi. Tutkimuksen toisessa osiossa tutkittiin kyselytutkimuksena liiketoimintaosaamisen oppimisen taus-talla vaikuttavia omakohtaisen oppimisen tekijöitä kuten arvoja, itsesäätelytaitoja ja minäpystyvyys- ja kontrolliuskomuksia. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijoita kolmesta alkavasta ryhmästä Turun, Salon ja Loimaan yksiköissä (N=130). Opiskelijoiden tärkeimmiksi arvoiksi nousivat yhteisöllisyys, suoriutuminen ja virikkeisyys. Tulos poikkeaa aiemmista liikealan arvotutkimuksista, mutta mukailee uusimpia nuorten arvotutkimusten tuloksia. Minäpystyvyysuskomuksissa näkyi ryhmäkohtaisia eroja, minkä voi tulkita selittyvän aiemmalla opiskelumenestyksellä. Kontrolliuskomuksissa miesopiskelijoiden keskiarvo ylitti hieman naisopiskelijoiden keskiarvon, mikä oli jossain määrin yllättävää

Women's Career Strategy Choices and Fertility in Different Welfare Regime Contexts

The comprehensive aim of this study is to increase the understanding of the cross-country differences in low fertility. In particular, the study discusses the interaction between women´s preferences, family policy, female labor force participation and fertility. The central argument of the thesis is that women, driven by their preferences but constrained by family policies and household’s resources, choose between three different types of strategies concerning work and family. In the empirical part of the thesis longitudinal data is employed to study women´s career strategy choices in Germany, the UK, and Finland. In all three countries a substantially large share of the women has remained outside the labor market for longer periods and has high average fertility (“homemaking career”). The largest share of the women have combined work and children with shorter absences from the labor market (“combination strategy”). Finally, a considerable share of the women have been working/studying continuously and have low fertility (“career strategy”). All in all, the study adds to the literature on women´s heterogeneous work-family decisions and suggests that future research on fertility should concentrate more on the heterogeneity in women´s preferences and choices

Fertility, Family Policy and Welfare Regimes

Dieser Beitrag wurde durch die zahlreichen Übereinstimmungen zwischen der genderspezifischen Wohlfahrtsstaatsforschung und der Bevölkerungsforschung im Bezug auf die Determinanten der Fertilität angeregt. Der erste Teil dieses Beitrages befasst sich mit einer Reihe von Reproduktionstheorien vor dem Hintergrund der These des genderspezifischen Wohlfahrtsstaates. Eine zentrale Parallele zwischen diesen beiden Theorien ist die Tatsache, dass bei der Analyse von Work-Life-Choices schwerpunktmäßig eine Politik untersucht wird, die eine Vereinbarkeit von Beruf und Familie ermöglicht. Folglich nimmt man an, dass sich die informelle Betreuung nachteilig auf die Vereinbarkeit von Familie und Beruf auswirkt, ebenso wie man von homogenen Präferenzen seitens der Frauen ausgeht, also voraussetzt, dass alle Frauen Beruf und Familie miteinander verbinden wollen. Dieser Ansatz trägt jedoch der informellen Betreuung sowie der Heterogenität der Frauen nicht genügend Rechnung, weder im Hinblick auf ihre Präferenzen noch in Bezug auf ihr Verhalten. Um diese Lücken zu schließen, wird im zweiten Teil dieses Beitrages ein neuer Rahmen zur Analyse der Work-Life-Choices von Frauen ausgearbeitet. Der vorgestellte Analyserahmen legt ein besonderes Augenmerk auf die Art und Weise der Förderung oder Durchsetzung formeller sowie informeller Betreuungsformen in verschiedenen Wohlfahrtsstaaten, ebenso wie auf die Auswirkungen einer solchen Förderung auf die Entscheidungen der Frauen. Ein weiterer Schwerpunkt liegt außerdem auf der Heterogenität der Frauen, sowohl im Hinblick auf ihre Präferenzen als auch in Bezug auf ihr Verhalten. Das Hauptargument besagt, dass sich die heterogenen Präferenzen von Frauen in verschiedenen Wohlfahrtsstaatstypen auf unterschiedliche Weise zu unterschiedlichen Lebensverlaufsstrategien (in puncto Beruf und Familie) hinentwickeln, da die jeweiligen Lebensstilstrategien durch die Familienpolitik in unterschiedlichem Maß gefördert oder verhindert werden. Infolgedessen differieren die Zahlen der Frauen, die sich für eine bestimmte Strategie entscheiden, ebenso wie die Fertilitätsniveaus zwischen den Wohlfahrtsstaaten. Außerdem wird angenommen, dass sich die Haushaltsressourcen auf die Entscheidungen auswirken. Die vorgebrachte These wird anhand aktueller Daten zur Familienpolitik, zu Beschäftigungsmustern sowie zur Fertilität von Frauen in den sozialdemokratischen (Dänemark, Finnland, Norwegen, Schweden), konservativen (Österreich, Belgien, Frankreich, Deutschland, Griechenland, Italien, die Niederlande, Portugal, Spanien) sowie den liberalen Wohlfahrtsstaaten (Australien, Kanada, Irland, GB und die USA) aufgezeigt. Darüber hinaus beinhaltet dieser Beitrag eine Neuinterpretation der Ergebnisse in Bezug auf die Zusammenhänge zwischen der Familienpolitik und der Erwerbstätigkeit sowie Fertilität von Frauen vor dem Hintergrund des hierin vorgestellten Rahmens.This paper is inspired by the many similarities between gendered welfare state research and demographic research on the determinants of fertility. The first part of the paper discusses some of the theories on childbearing in the light of the gendered welfare state theory. One important similarity between these two genres is that when work-life choices are studied, the emphasis is on policies which enable women to reconcile employment and family. Support for informal care is accordingly treated as having a negative influence on work-life compatibility, and women are moreover assumed to have homogeneous preferences, i.e., they are supposed to want to combine work and family. However, such an approach does not pay sufficient attention to informal care and to heterogeneity among women, either when it comes to preferences or to behaviour. To address these gaps, in the second part of the paper a new framework to analyse women’s work-life choices is developed. The suggested framework gives considerable attention to the way in which formal as well as informal care is supported or enforced in different welfare states and the consequences such support has on women’s decision making. Moreover, heterogeneity among women is emphasised, both in preferences and when it comes to behaviour. The central argument is that women’s heterogeneous preferences transform differently to different lifestyle career strategies (with regard to employment and childbearing) in different welfare state settings, as each lifestyle strategy is encouraged or discouraged by family policy to differing degrees. Hence, the number of women who choose a particular strategy, as well as the level of fertility, varies between the welfare states. In addition, household resources are assumed to influence the choices that are being made. The argument that is put forward is illustrated with recent data on family policy, women’s employment patterns and fertility in the social-democratic (Denmark, Finland, Norway, Sweden), conservative (Austria, Belgium, France, Germany, Greece, Italy, the Netherlands, Portugal, Spain) and liberal welfare states (Australia, Canada, Ireland, the UK, the USA). Moreover, a reinterpretation of the findings on the relationship between family policy, female employment and fertility is provided in the light of the framework outlined

Soft Skills and European Labour Market: Interviews with Finnish and Italian Managers

Recent reports have suggested that many employees in the labour market today lack essential soft skills. Yet, the specific relevance of these skills for particular job occupations is still to explore. We investigated perceptions of skill requirements and their development potential reflected against cultural impacts, using close interviews of 64 managers at firms in different fields of industries in Italy and Finland. Managers reported that, due to heightened competitive pressure, specific soft skills, particularly Work in team and flexibility to develop, are becoming increasingly important. The study indicates that the perceived significance of soft skills seems to vary according to the working environment and occupation. Furthermore, some soft skills seem to have a higher potential for development and thus suggested to be implemented in the university curricula. The paper concludes that a country characterized by working  environments conducive to the development of soft skills, must however promote research for the identification and relevance of the skills themselves

A Reinvented Education in Business and Accounting using a GBL Approach for soft skills

[EN] The vulnerable, dynamic and digitalizing working environments of the 2020s obviously propose new types of `newcomer¿ skills. The character of these `soft skills¿ is inherent, whereby their learning forms a challenge for educators. Researchers around the world are on the same question: how to make the learning tools and rebuilt the classroom (virtual and face-to-face) in order to cope with this digital generation? This change needs to incorporate new Skills; these skills, called Core Skills, are changing the way to teach and to learn. Motivation is the essential key to have in mind. Creating mind-sets under a strong cognitive engagement is education for the future of professionals. Gamification, Game-Based Learning (GBL), Simulations, Virtual classrooms, digital platforms with contents and many other methods are in use all around the world to change, with motivation, the perspective of students towards their own learning path. The VUCA (volatility, uncertainty, complexity and ambiguity) world brought Higher Education Institutions the discussion of the future for an education of excellence. This article intends to present a case study as a solution to combine Simulation and GBL to promote the Core Skills that students and teachers need to achieve success on the process of teaching and learning. The solution is innovative due to the main scope: the perfect connection of humanity and empathy through the use of Simulation-GBL in higher educational institutions.Part of this work was supported by the Erasmus+ program of the European Commission under Grant 2017-1-ES01-KA203- 038589 in the frame of the project CoSki21- Core Skills for 21th-century professionals. The authors would like to thank the people who have collaborated with the research answering the questionnaires.Bastos, S.; Silva, M.; Poza-Lujan, J.; Schleutker, K. (2020). A Reinvented Education in Business and Accounting using a GBL Approach for soft skills. Academic Conferences International Limited Reading, UK. 55-66. https://doi.org/10.34190/GBL.20.047S556

Clinical features and spectrum of NOTCH3 variants in Finnish patients with cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leukoencephalopathy (CADASIL)

Objectives Cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leukoencephalopathy (CADASIL) is a cerebral small vessel disease caused by pathogenic variants in the NOTCH3 gene. In Finland, the majority of CADASIL patients carry the pathogenic founder variant c.397C>T, (p.Arg133Cys), but the spectrum of other NOTCH3 variants has not been investigated previously. The aim of the study was to investigate the spectrum and prevalence of NOTCH3 variants Finnish CADASIL patients and to examine the clinical features associated with them. Materials and Methods The spectrum of NOTCH3 variants and the clinical features associated with them were retrospectively examined in 294 Finnish CADASIL patients tested during January 1996 to October 2021 in the Medical Genetics laboratory of Department of Genomics of Turku University Hospital, where practically all samples of patients with suspected CADASIL in Finland are investigated. Results The most common NOTCH3 variants in the study cohort were c.397C>T, (p.Arg133Cys) (68%) and c.3206A>G p.(Tyr1069Cys) (18%), but other less common NOTCH3 variants were detected in as many as 14% of the patients. Eight of the detected NOTCH3 variants were novel: c.520T>A,p.(Cys174Ser), c.836A>G,p.(Gln279Arg), c.1369T>G,p.(Cys457Gly), c.1338C>G,p.(Cys446Trp), c.1564T>G,p.(Cys522Gly), c.2848T>G,p.(Cys950Gly), c.6102dup,p.(Gly2035Argfs*60), and c.2410+6C>G. Other NOTCH3 variants than p.Arg133Cys and p.Tyr1069Cys were more often associated with more severe clinical features. Conclusion This study revealed the genetic and clinical spectrum of CADASIL in the Finnish population. Sequencing of the whole NOTCH3 gene performing a gene-panel or exome sequencing is recommended when suspecting CADASIL.Peer reviewe