Guanxi and international joint venture formation in China : A small and medium-sized enterprise perspective

This thesis examines Guanxi and international joint venture formation in China from an SME perspective. This study is a single-case study that focuses on Finetex EnE’s joint venture formation process into the Chinese market. Finetex EnE is a South Korean company that operates in the nanotechnology field. The company specializes in producing nano-scale fibers and structures through their patented electrospinning process. Finetex EnE is headquartered in Seoul, Korea. The company’s Canadian entity is currently in the process of forming a joint venture with a Chinese partner company in China. This study examines Guanxi from the foreign company’s perspective. The theoretical background of the study includes literature about SMEs and joint venture formation in China, as well as the role of Guanxi in China. The synthesis of international joint venture formation and Guanxi in China is presented in the end of the theory section. The methodology of this study is based on a qualitative case study, and the empirical data was collected through case company interviews and expert interviews. According to the main findings of this study, the role of Guanxi is very significant for SMEs that are forming an international joint venture in China. The SME must select an ideal partner company with connections to the Guanxi insiders. Foreigners can never access the core of the Guanxi inner circle, so it is vital for the partner company to have the optimal connections in China. It is also beneficial if the Chinese partner company has contacts to government officials, business-to-government Guanxi, since the legal system of China is weak. Once the SME has managed to cover all of the stages, the SME will have the pre-requisites to form an ideal joint venture in China. An important finding from the study is the changing nature of the Chinese business culture in entrepreneurship driven companies. Influences from the American business culture can be seen in the way that entrepreneurship driven companies do business in China. The empirical research reveals that the Chinese want to proceed very fast, which is very different from the Confucian type of old-style negotiation that used to exist in China. Further research could examine this phenomenon in more detail and also research the Chinese company’s viewpoint of Guanxi and business-to-government relations

Baltic herring for food : Shades of grey in how backcasting recommendations work across exploratory scenarios

Peer reviewe

Food security and safety in fisheries governance : A case study on Baltic herring

One of the objectives of the EU Common Fisheries Policy (CFP) is to increase the contribution of fisheries to fish food availability and self-sufficiency. Still, the use of catch is often a secondary concern in fisheries governance and management – or not a concern at all – while the focus is on harvesting. This paper examines how the use of forage fish for human consumption can be increased within the limits of sustainability, using Baltic herring as a case study. Baltic herring contains high levels of dioxins and the human consumption is very low: the catches are mostly used for industrial purposes. The paper uses a participatory backcasting exercise to define a desirable future vision for the use of Baltic herring catch and to develop pathways of actor-specific governance actions to increase the use of the fish as a safe-to-eat food. The results reveal that increasing the contribution of forage fish, such as Baltic herring, to food security entails a paradigm shift in fisheries governance that involves 1) inclusion of well-defined objectives for catch use in the EU CFP and the related regional multiannual plans, 2) broadening the scope of the MSY-driven governance and management to one that addresses catch use, and 3) proactive catch use governance.Peer reviewe

Lapsen perus- ja ihmisoikeus osallistua ja vaikuttaa lastensuojeluasiassa viranomaiskäsittelyssä

Pro gradun aiheena on tutkia, miten lapsen perus- ja ihmisoikeus osallistua ja vaikuttaa omassa asiassaan toteutuu lastensuojeluprosessissa. Lisäksi selvitetään, miten lapsen perus- ja ihmisoikeutta osallistua ja vaikuttaa voidaan näiltä osin parantaa. Tutkimus keskittyy hallintoprosessiin ja tutkii lapsen kuulemista ja mielipiteen selvittämistä, sekä niiden huomioonottamista päätöksenteossa. Lisäksi käsitellään puhevallankäyttöä. Tutkimusmenetelmät ovat de lege ferenda ja lainoppi. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty hallituksen esitystä lastensuojelulainsäädännöksi ja lapsen oikeuksien komitean lausuntoja. Kirjallisuuden osalta keskeisinä lähteinä ovat olleet Toivosen ”Lapsen oikeudet ja oikeusturva” sekä Aranevan ”Lapsen suojelu - Toteuttaminen ja päätöksenteko - Käsikirja lapsen asioista päättävälle”. Tutkielma esittää lapsen oikeuksien kannalta ongelmallisia näkökulmia esimerkiksi ikärajojen, prosessien aikuislähtöisyyden, asenneongelmien ja ammattitaidottomuuden osalta ja pyrkii esittämään parannusehdotuksia. Tutkielmassa ehdotetaan muun muassa, että lapselle tulee antaa kommentointioikeus hänen mielipiteistänsä tehtyihin tulkintoihin ja lapsen kykyä antaa mielipide tulee kehittää päivittäisessä työskentelyssä lapsen kanssa. Lisäksi tulisi tehdä ikärajojen poisto kuulemisen osalta

Ryhmän esittäminen virittäjien ja relaatioiden avulla

Tässä tutkielmassa näytetään, miten ryhmä voidaan elegantisti ja kompaktisti esittää virittäjien ja relaatioiden avulla. Sitä ennen kuitenkin kerrataan luvussa 2 teoriaa muun muassa ryhmän virittämisen osalta. Luvussa 3 tarkastellaan uusia käsitteitä sana ja vapaa ryhmä. Olkoon joukko S. Muodostetaan siitä erillinen joukko S siten, että jokaista joukon S alkiota a vastaa joukossa S täsmälleen yksi alkio a *. Merkitään näiden joukkojen yhdistettä T. Muodostetaan äärellisiä jonoja (a_1, ..., a_n), joissa jokainen alkio a_i kuuluu joukkoon T. Merkitään jonoa lyhyesti a_1...a_n ja kutsutaan sitä sanaksi joukon T yli. Mikäli lähtökohtana on ryhmä G ja sen osajoukko S, niin joukko S koostuu joukon S alkioiden a käänteisalkioista a^-1 ryhmässä G, jolloin voidaan merkitä a = a^-1 ja S = S^-1. Vapaalle ryhmälle on kaksi erilaista määritelmää: epäformaali ja formaali. Epäformaalin määritelmän mukaan ryhmä F on vapaa joukon S suhteen, jos ryhmä F koostuu sellaisista sanoista joukon T yli, että kaikki osasanat aa * ja a* a ovat supistettu pois. Tällaisia sanoja kutsutaan supistetuiksi. Formaalin määritelmän mukaan puolestaan ryhmä F on vapaa joukon S suhteen, mikäli mikä tahansa kuvaus joukolta S mielivaltaiselle ryhmälle G laajenee yksikäsitteisesti homomorfismiksi ryhmältä F ryhmälle G. Alaluvun 3.1 lopussa tutkitaan näiden kahden määritelmän yhteyttä toisiinsa. Alaluvussa 3.2 osoitetaan vielä Nilsenin–Shreierin lause, jonka mukaan jokaisen vapaan ryhmän aliryhmä on myös vapaa. Näiden myötä siirrytään käsittelemään ryhmän esitystä. Ryhmän G esitys koostuu kahdesta joukosta: virittäjäjoukosta S ja relaattorijoukosta R. Relaattorijoukon alkiot ovat supistettuja sanoja joukon T yli, eli relaattorijoukko on virittäjäjoukon S suhteen vapaan ryhmän F osajoukko. Ryhmä G saadaan siten, että vapaan ryhmän F alkioista supistetaan pois kaikki osasanat, jotka kuuluvat relaattorijoukon normaaliin sulkeumaan R. Luvussa 4 annetaan ryhmän esityksen määritelmä ja alaluvussa 4.2 annetaan esimerkkejä erilaisten ryhmien esityksistä. Relaattorijoukon olemassaolosta seuraa, että ryhmän G sanoilla ei välttämättä ole yksikäsitteinen esitys. Sen sijaan vapaassa ryhmässä, jossa ylimääräisiä relaatioita ei ole, kullakin sanalla on yksikäsitteinen esitys. Yleisessä tapauksessa vapaa ryhmä ei siis ole vaihdannainen eli Abelin ryhmä. Voidaan kuitenkin määritellä myös vapaan Abelin ryhmän käsite. Sen määritelmä esitetään alaluvussa 4.3. Luvussa 5 käsitellään niin kutsuttuja Cayley-verkkoja, joiden avulla ryhmä voidaan esittää virittäjien ja relaatioiden avulla myös graafisesti. Verkot voivat muun muassa auttaa löytämään uusia relaatioita, jotka pätevät esitetyssä ryhmässä. Vaikka ryhmän esittäminen virittäjien ja relaatioiden avulla on hyvin kompakti tapa, niin joskus esityksen avulla voi olla monimutkaista sanoa edes, ovatko kaksi ryhmän G sanaa w_1 ja w_2 oikeastaan sama sana. Lopuksi viimeisessä luvussa tutustutaankin Max Dehnin vuonna 1911 esittämiin ryhmän esitykseen liittyviin kolmeen avoimeen ongelmaan: sanaongelma, konjugaattiongelma ja isomorfismiongelma

“Rights for Life” scenario to reach biodiversity targets and social equity for indigenous peoples and local communities

Scenarios are a powerful way in which the scientific community can inform future policies for transformative change. Forthcoming scenario work holds promise for the Nature Futures Framework, which through the concept of relational values, seeks to recognize a multiplicity of value positions on human-environment relations, including those of Indigenous Peoples and Local Communities (IPLCs). The objective of this Perspective paper is to propose a novel scenario skeleton titled "Rights for Life", which holds promise to achieve ambitious biodi-versity targets in a socially-equitable ways by focusing on the Nature's and IPLCs' rights. We demonstrate, through the case of Arctic reindeer (Rangifer tarandus tarandus) herding, that the "Rights for Life" scenario seems to deliver better social equity outcomes than the recently proposed "Half Earth" and "Sharing the Planet" sce-narios that have been designed to achieve ambitious conservation and biodiversity targets. The "Rights for Life" scenario is particularly fit for sparsely-populated indigenous homelands and rural regions where local commu-nities depend on culturally important nature-based livelihoods for their well-being. We recommend that future scenarios targeting human-environment relations should not only consider non-western and relational value perspectives, but also recognize the importance of Nature's and IPLCs' rights for ensuring transformative change for equity and the environment. Clear recognition of such rights can function as a basis for new regulations, market-based governance instruments, policies, and participatory governance instruments ensuring that viola-tion of Nature's and IPLCs' rights by societal developments is recognized, avoided, minimized, or at least compensated for.Peer reviewe

Matching societal knowledge demand, research funding and scientific knowledge supply: trends and co-creation dynamics around reindeer management in Finland

Matching knowledge Demand, research Funding and knowledge Supply (DFS) is important in order to enhance societally and policy relevant research, target funding appropriately and enhance the connectivity between science, policy and society. The DFS field around reindeer management in Finland offers a fertile case study to examine interconnected and complex trends as well as the relations between herders’ and policymakers’ knowledge demand, ministerial funding and independent supply of knowledge by science. We identify matches and mismatches between the DFS in a case study of reindeer management in Finland across ten inductively identified themes and in time scales of 2000–2009 and 2010–2018. The main finding was that, during the latter period, the DFS matched significantly better than in the earlier period. In order to explain this, we identify and discuss five alternative and legitimate co-creation dynamics that explain how the DFS is organizing around the reindeer management in Finland. The five dynamics represent variations in the co-creation approach, fit to varying situations, which can inform of alternative ways to better match the DFS around reindeer management, and they are also applicable in other contexts