Effect of management of sulfonylurea resistant Stellaria media on barley yield

Peer reviewe

Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden koettuun työkykyyn liittyvät tekijät

Tässä artikkelissa selvitetään psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon potilaiden koettuun työkykyyn liittyviä tekijöitä heidän ensimmäisellä hoitokäynnillään. Tutkimuksen poikkileikkausaineiston muodostavat 295 iältään 20–65-vuotiasta Kuopion psykiatrian keskuksen potilasta. Koetulla työkyvyllä tutkimuksessa tarkoitetaan potilaan itsearvioimaa kokemusta työkyvystään kolmiportaisella asteikolla 1) Täysin työkykyinen, 2) Alentunut työkyky, 3) Työkyvytön. Tutkimusajankohdan masennusoireiden vakavuus ja toimintakyvyn taso olivat selkeässä yhteydessä alentuneeksi koettuun työkykyyn ja työkyvyttömyyteen. Korkeampi ikä ja useamman kuin kahden mielenterveyden häiriön sairastaminen edeltäneen vuoden aikana olivat koetun työkyvyttömyyden ennustetekijöitä. Toistuva masennus lähetediagnoosina oli yhteydessä alentuneeksi koettuun työkykyyn. Toistuvan masennuksen työkykyä alentava vaikutus ja psyykkisen sairastamisen kasautumisen yhteys työkyvyttömyyteen korostavat ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen merkittävyyttä. Abstract This article examines factors related to subjective work ability among psychiatric outpatients in their first appointment to psychiatric special health care. Quantitative cross-sectional sample consists of 295 patients of Kuopio Psychiatric Centre, aged 20–65 years. Subjective work ability was defined using tripartite assessment of work ability ranging from 1) Full work ability, 2) Lowered work ability, 3) Inability to work. Depressive symptoms and level of functioning at the time of research were strongly related to lowered subjective work ability and subjective inability to work. Age and history of two or more previous mental illnesses were significant predictive factors to subjective inability to work. Recurrent depression as diagnose was associated with lowered work ability. Effects of recurrent depression and psychiatric comorbidity on subjective work ability emphasise the importance of preventative interventions and rehabilitation

Huumeita suonensisäisesti käyttävien terveysneuvontapisteen asiakkaiden muutosvalmius ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan suonensisäisesti huumeita käyttävien muutosvalmiutta ja siihen liittyviä tekijöitä. Muutosvalmiudella tarkoitetaan itse ilmaistua halua ja valmiutta muuttaa huumeidenkäyttöä, toimia muutokseen eteen ja ottaa vastaan ammattiapua. Aineisto (N=99) on kerätty Kuopiossa sijaitsevassa huumeita suonensisäisesti käyttäville tarkoitetussa Terveysneuvontapiste Portissa. Muutosvalmiutta arvioitiin tätä tutkimusten varten laaditulla mittarilla, joka perustuu muutosmotivaatiota mittaavan DUDIT-E-mittarin muutosvalmiuden itsearviointiosioon. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vastaajien elämäntyytyväisyyttä, jota arvioitiin tutkimusta varten muodostetulla elämäntyytyväisyyden summamuuttujalla. Tutkimuksessa verrattiin matalan ja korkean muutosvalmiuden ryhmiä. Tutkimukseen osallistuneiden terveysneuvontapiste Portin asiakkaiden muutosvalmius on korkealla tasolla ja suurin osa vastaajista toivoi huumeiden käyttöönsä muutosta. Muutosvalmiutta ennustivat huumeiden käytön koettu haitallisuus, myönteinen suhtautuminen ammattiapuun sekä työssä käyminen, työkokeilu tai opiskelu. Uskonnollisten yhteisöjen toimintaan osallistuminen oli myös yhteydessä korkeampaan muutosvalmiuteen. Jos potilaan muutosvalmius ja muutosta edistävät tekijät ja niiden merkitys pystyttäisiin tunnistamaan paremmin, Portin tavoin toimivat matalan kynnyksen pisteet voisivat kohdentaa tarkemmin yksilöityä neuvontaa ja ohjausta huumeita suonensisäisesti käyttäville henkilöille

Multiple components of PKA and TGF-beta pathways are mutated in pseudomyxoma peritonei

Pseudomyxoma peritonei (PMP) is a subtype of mucinous adenocarcinoma mainly restricted to the peritoneal cavity and most commonly originating from the appendix. The genetic background of PMP is poorly understood and no targeted treatments are currently available for this fatal disease. While RAS signaling pathway is affected in most if not all PMP cases and over half of them also have a mutation in the GNAS gene, other genetic alterations and affected pathways are, to a large degree, poorly known. In this study, we sequenced whole coding genome of nine PMP tumors and paired normal tissues in order to identify additional, commonly mutated genes and signaling pathways affected in PMP. These exome sequencing results were validated with an ultra-deep amplicon sequencing method, leading to 14 validated variants. The validated results contain seven genes that contribute to the protein kinase A (PKA) pathway. PKA pathway, which also contains GNAS, is a major player of overproduction of mucin, which is the characteristic feature of PMP. In addition to PKA pathway, we identified mutations in six genes that belong to the transforming growth factor beta (TGF-beta) pathway, which is a key regulator of cell proliferation. Since either GNAS mutation or an alternative mutation in the PKA pathway was identified in 8/9 patients, inhibition of the PKA pathway might reduce mucin production in most of the PMP patients and potentially suppress disease progression.Peer reviewe

Concordance and discordance in how patients and therapists experience the psychotherapy process in the treatment of depression

Despite the extensive literature on the outcome and process of psychotherapy in the treatment of depression, little is known about how the underlying factors of depression and the therapy process are experienced by the patients and therapists. In particular, the recognition of themes that are discordantly experienced by patients and therapists may have practical significance for how the therapy process should be conducted. We have previously developed a process description questionnaire to explore the views of patients with major depression and their therapists during the psychodynamic therapy process. In this study, we used factor analysis on the data collected with the process description questionnaire to explore the perceptions of the patients and therapists at different stages of the therapy process. We derived 15 clusters of variables from the questionnaire, on which we conducted primary and secondary factor analysis. The formation of the factors was found to be largely consistent between the patients and therapists regarding the alliance and affectively neutral aspects of the treatment process, whereas the variables of the patients vs. therapists concerning symptoms of depression and their underlying factors dispersed to a greater extent into separate factors. Dispersion was found especially in the experience of processing affectively laden themes and the developmental background factors underlying depression. Our findings refer to a defective insight of the patients into the developmental, interactional and affective factors underlying their symptoms. These factors should be especially targeted in psychotherapy of depression

Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta

201

Suicide risk in schizophrenia: learning from the past to change the future

Suicide is a major cause of death among patients with schizophrenia. Research indicates that at least 5–13% of schizophrenic patients die by suicide, and it is likely that the higher end of range is the most accurate estimate. There is almost total agreement that the schizophrenic patient who is more likely to commit suicide is young, male, white and never married, with good premorbid function, post-psychotic depression and a history of substance abuse and suicide attempts. Hopelessness, social isolation, hospitalization, deteriorating health after a high level of premorbid functioning, recent loss or rejection, limited external support, and family stress or instability are risk factors for suicide in patients with schizophrenia. Suicidal schizophrenics usually fear further mental deterioration, and they experience either excessive treatment dependence or loss of faith in treatment. Awareness of illness has been reported as a major issue among suicidal schizophrenic patients, yet some researchers argue that insight into the illness does not increase suicide risk. Protective factors play also an important role in assessing suicide risk and should also be carefully evaluated. The neurobiological perspective offers a new approach for understanding self-destructive behavior among patients with schizophrenia and may improve the accuracy of screening schizophrenics for suicide. Although, there is general consensus on the risk factors, accurate knowledge as well as early recognition of patients at risk is still lacking in everyday clinical practice. Better knowledge may help clinicians and caretakers to implement preventive measures. This review paper is the results of a joint effort between researchers in the field of suicide in schizophrenia. Each expert provided a brief essay on one specific aspect of the problem. This is the first attempt to present a consensus report as well as the development of a set of guidelines for reducing suicide risk among schizophenia patients

Paahtoprofiilin ja kahvilaadun vaikutus kahvin akryyliamidipitoisuuteen

Tämä työ tehtiin Oy Gustav Paulig Ab:n toimeksiantona. Työssä tutkittiin, miten vaaleapaahtoisen kahvin paahtoparametrien muuttaminen vaikuttaa paahdetun kahvin akryyliamidipitoisuuteen sekä kahvin fysikaalisiin ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Akryyliamidipitoisuus pyrittiin saamaan EU:n vertailuarvon (400 μg/kg) alapuolelle, niin ettei kahvin aistinvaraisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin tulisi merkittäviä tuotantokahvista poikkeavia muutoksia. Työn tavoitteena oli validoida yrityksen aiemman tutkimuksen ennustemalli, jonka mukaan kahvin akryyliamidipitoisuuteen voidaan vaikuttaa paahtoprofiilia ja paahdon loppulämpötilaa muuttamalla. Työssä paahdettiin teollisuuskokoluokan paahtimella kuiva- ja märkäkäsiteltyjä Arabica-papuja kolmella eri paahtoprofiililla ja kolmeen eri loppulämpötilaan. Kaikista paahtoeristä mitattiin kosteus, tilavuus ja paahtoväri. Paahtoerien akryyliamidipitoisuudet analysoitiin ulkoisessa laboratoriossa. Tuloksille tehtiin tilastollinen analyysi yleisellä lineaarisella mallilla. Yrityksen laajennettu ammattilaisraati (N = 5–7) teki kolmitestit paahtoerien pavuista valmistetuille kahvijuomille. Kahvin akryyliamidipitoisuus riippui tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) raakakahvin laadusta, paahtoprofiilista, loppulämpötilan muutoksesta ja raakakahvin laadun sekä loppulämpötilan muutoksen yhteisvaikutuksesta. Kuivakäsitellyssä kahvissa muodostui vähemmän akryyliamidia kuin märkäkäsitellyssä, mikä poikkesi yrityksen aiemman tutkimuksen ennustemallista. Muokattaessa paahtoprofiilia pidemmäksi vaikuttamatta paahtoväriin saatiin akryyliamidipitoisuus pienenemään. Loppulämpötilan kasvattaminen eli paahtovärin tummentaminen pienensi myös akryyliamidin määrää. Koeajo paketoiduksi kahvijauheeksi asti tehtiin paahtoprofiililla, joka oli noin 20 % normaalia tuotantoprofiilia pidempi. Koe-erän kahvi oli noin yhden yksikön L*-asteikolla tummempaa kuin tuotantokahvi loppulämpötilan nostamisen vuoksi. Koekahvin akryyliamidipitoisuus oli EU:n vertailuarvon alapuolella, eikä sen flavorissa havaittu aistinvaraisesti eroa tuotantokahviin merkitsevyystasolla α = 0,05. Koska paketoitua kahvijauhetta tehtiin vain yksi koe-erä, pitkän aikavälin muutokset kahvin laadussa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa ovat ennalta arvaamattomia ja edellyttävät lisätutkimuksia.This thesis was made for Oy Gustav Paulig Ab. It was examined how changes in the roasting parameters of light roasted coffee affects the concentration of acrylamide in roasted coffee and the coffee’s physical and sensory quality. The concentration of acrylamide was aimed under the EU benchmark level (400 μg/kg) so that there would not be any significant differences in coffee´s physical and sensory quality compared to the production coffee. The aim of this thesis was to validate prediction pattern of the company’s previous study that says that changing the roasting profile and the final temperature of roasting has an effect on the acrylamide concentration of coffee. In this study dry and wet processed Arabica-beans were roasted with industrial size roasting machine using three different roasting profiles and to three different final temperature. Moisture content, volume and roasting color were measured from every batch and acrylamide concentration was analysed by an independent laboratory. The results were analysed statistically with a general linear model. The company’s extended professional jury (N = 5–7) performed triangle tests for the coffee drinks that were made of the roasted beans. This study shows statistically significant correlation (p < 0,05) between coffee’s acrylamide concentration and the quality of green coffee; the profile of roasting; the variety of final temperature; and the cooperative action of green coffee and the variety of temperature. In the dry processed coffee less acrylamide was formed compared to the wet processed coffee, and this result differed from the prediction pattern of the company’s previous study. The concentration of acrylamide was reduced when the roasting profile was longer, but the roasting color remained constant. The acrylamide concentration was also reduced when the final temperature of the roast was higher so that the roasting color would be darker. In the end, packed and grounded coffee was made with a 20 % longer roasting profile than the normal production coffee. Due to increasing the final temperature of the roast, the sample lot’s coffee was about one unit darker in L*-scale compared to the production coffee. The acrylamide concentration of the sample coffee was below the EU benchmark level and there was no difference in its flavor compared to the production coffee at a significance level of α = 0,05. Only one batch of packed and grounded coffee was made, and due to that reason long-term changes in coffee’s quality and physical properties are unpredictable and therefore requires more research