Journal bearing lubrication status identication with acoustic emission measurements and data clustering

Les techniques de Machine Learning at de Data Analytics permettent une reconnaissance demandant de ressources informatiques peu co^uteuse en temps de calcul. Dans cette etude, c'est la methode "mean-shift clustering" qui a ete applique. L'algorithme ne necessite pas de specier le nombre de clusters a l'avance car celui-la est determine par l'algorithme en fonction des donnees. Les donnees utilisees pour l'extraction des caracteristiques ont ete mesurees a l'aide d'un systeme d'emission acoustique (AE) a large bande. Les autres parametres contr^oles ont ete le frottement, les temperatures, la charge, la vitesse de glissement et la pression de l'huile. Les materiaux utilises etaient de l'acier cemente 18CrNiMo7-6 et de l'acier nitrure 42CrMo7. Le lubriant utilise etait de l'huile synthetique EP pour engrenages. La temperature du palier a ete maintenue constante. La pression et la vitesse de glissement ont ete variees pendant les tests, ce qui a permis d'obtenir des resultats pour une large gamme en termes de nombre de Hersey. La puissance et la frequence des signaux d'emission acoustique ont ete analysees et les caracteristiques essentielles ont ete extraites pour le traitement des donnees. Le kurtosis, le RMS et le coecient de variation des signaux AE ont ete representes en fonction du nombre de Hersey. Le kurtosis a montre la plus grande sensibilite pour la detection des anomalies. Une sensibilite elevee necessite un ltrage des donnees pour eliminer les pics errones. Des observations ont egalement ete faites sur le niveau de frequence de l'AE en fonction des dierents regimes de lubrication

Effectiveness and cost-effectiveness of a people-centred care model for community-living older people versus usual care ─ A randomised controlled trial

Background There is a need for effective and cost-effective interprofessional care models that support older people to maintain their quality of life (QoL) and physical performance to live longer independently in their own homes. Objectives The objectives were to evaluate effectiveness, QoL and physical performance, and cost-utility of a people-centred care model (PCCM), including the contribution of clinically trained pharmacists, compared with that of usual care in primary care. Methods A randomised controlled trial (RCT) with a two-year follow-up was conducted. The participants were multimorbid community-living older people, aged ≥75 years. The intervention comprised an at-home patient interview, health review, pharmacist-led clinical medication review, an interprofessional team meeting, and nurse-led care coordination and health support. At the baseline and at the 1-year and 2-year follow-ups, QoL (SF-36, 36-Item Short-Form Health Survey) and physical performance (SPPB, Short Performance Physical Battery) were measured. Additionally, a physical dimension component summary in the SF-36 was calculated. The SF-36 data were transformed into SF-6D scores to calculate quality-adjusted life-years (QALYs). Healthcare resource use were collected and transformed into costs. A healthcare payer perspective was adopted. Incremental cost-effectiveness ratio (ICER) was calculated, and one-way sensitivity analysis was performed. Results No statistically or clinically significant differences were observed between the usual care (n = 126) and intervention group (n = 151) patients in their QoL; at the 2-year follow-up the mean difference was −0.02, (95 % CI -0.07; 0.04,p = 0.56). While the mean difference between the groups in physical performance at the 2-year follow-up was −1.02, (−1.94;-0.10,p = 0.03), between the physical component summary scores it was −7.3, (−15.2; 0.6,p = 0.07). The ICER was −73 638€/QALY, hence, the developed PCCM dominated usual care, since it was more effective and less costly. Conclusions The cost-utility analysis showed that the PCCM including pharmacist-led medication review dominated usual care. However, it had no effect on QoL and the effect towards physical performance remained unclear.Peer reviewe

Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta

Maatalouskoneiden käsittelyssä tapahtuvat tapaturmat ovat hyvin yleisiä. Keskimäärin joka neljäs maatalouden tapaturma Suomessa on ollut koneiden aiheuttama. Koneet aiheuttavat yli puolet maa-talouden kuolemaan johtaneista työtapaturmista ja kolmanneksen maatalousyrittäjille tapahtuneista yli 30 päivän työkyvyttömyysjaksoista. Vaikka maatalouden tapaturmat kokonaisuutena ovat vähentyneet tilojen vähentyessä, niin konetapaturmien määrä on säilynyt lähes ennallaan. Konetapaturmien osuus kaikista maatalouden tapaturmista on siten kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Hankkeessa kartoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmatilastoista eri maatalous-koneryhmien tapaturmia ja niiden kustannuksia. Maatalouskoneiden käyttäjille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla selvitettiin koneiden käytön turvallisuusriskejä ja torjuntakeinoja, joita koneiden käyttäjät voivat soveltaa maataloustyössä. Tämä opas palvelee myös konevalmistajia, jotka tarvitsevat tietoa koneiden turvallisuusriskeistä ja käytettävyydestä. On tärkeää, että koneiden käytettävyys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tässä oppaassa esitetään menetelmiä koneturvallisuuden kehittämiseksi maatiloilla. Tapaturmien ja vaaratilanteiden analysointi tehtiin Melan tilastoaineistosta (10528 konetapaturmaa) koneryhmittäin. Lukumääräisesti eniten maatalouskoneisiin liittyviä tapaturmia sattuu peltotöissä, ja siksi tässä oppaassa keskitytään peltotyökoneisiin. Traktorin käytössä sattuu edelleen eniten tapaturmia (n. 200–250 tapaturmaa vuodessa), mutta traktorilla on myös eniten käyttötunteja verrattuna muihin koneisiin. Moottoriajoneuvojen ja autojen aiheuttamat maataloustyöhön liittyvät tapaturmat olivat kustannuksiltaan korkeimpia. Peltotyökoneista suurimmat tapaturmakustannukset aiheutui perunan- ja juurikkaannostokoneiden, kuormainten ja lietelanta-, lannoitus- ja kylvökoneiden käytössä. Työvaiheista eniten konetapaturmia tapahtui koneiden huoltotöissä (32 prosenttia). Viljelijöiden koneturvallisuuskyselyyn vastasi 204 maatalouskoneiden käyttäjää. Käyttäjien mu-kaan koneturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa maataloudessa koneen ostajalle tehtävällä käyt-töönotto-opastuksella, ja siksi sitä tulisi kehittää. Koneturvallisuutta parantaa myös koneiden huollon helpottaminen ja maatiloilla koneiden käyttöopastuksen antaminen kaikille koneiden käyttäjille. Turvallisuusvalistusta pidettiin myös tärkeänä. Maatalouskoneissa on yhä enemmän automaatiolla toimivia järjestelmiä. Kyselyn automaatioon liittyvistä vaaratilanteista (22 % kaikista vaaratilanteista) neljännes oli johtanut käyttäjän loukkaantumiseen. Automaatio nähdään usein turvallisuutta parantavana tekijänä, mutta automaatiojärjestelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta tulisi edelleen kehittää. Lisäksi oppaaseen työstettiin koneiden vaaranpaikkojen tarkistuslistoja riskienhallintaa varten.201

Suomalaisten rahapelaaminen 2011

Nimiösivulla myös: Tilastoraportti, Pelihaita

Genomic and epidemiological report of the recombinant XJ lineage SARS-CoV-2 variant, detected in northern Finland, January 2022

Recombinant sequences of the SARS-CoV-2 Omicron variant were detected in surveillance samples collected in north-western Finland in January 2022. We detected 191 samples with an identical genome arrangement in weeks 3 to 11, indicating sustained community transmission. The recombinant lineage has a 5'-end of BA.1, a recombination breakpoint between orf1a and orf1b (nucleotide position 13,296-15,240) and a 3'-end of BA.2 including the S gene. We describe the available genomic and epidemiological data about this currently circulating recombinant XJ lineage.Peer reviewe

Genomic and epidemiological report of the recombinant XJ lineage SARS-CoV-2 variant, detected in northern Finland, January 2022

Recombinant sequences of the SARS-CoV-2 Omicron variant were detected in surveillance samples collected in north-western Finland in January 2022. We detected 191 samples with an identical genome arrangement in weeks 3 to 11, indicating sustained community transmission. The recombinant lineage has a 5'-end of BA.1, a recombination breakpoint between orf1a and orf1b (nucleotide position 13,296-15,240) and a 3'-end of BA.2 including the S gene. We describe the available genomic and epidemiological data about this currently circulating recombinant XJ lineage.Peer reviewe

Repeated out-of-Africa expansions of Helicobacter pylori driven by replacement of deleterious mutations

Erratum in: Nat Commun. 2023 Mar 20;14(1):1539. doi: 10.1038/s41467-023-37302-5.Helicobacter pylori lives in the human stomach and has a population structure resembling that of its host. However, H. pylori fromEurope and the Middle East trace substantially more ancestry from modern African populations than the humans that carry them. Here, we use a collection of Afro-Eurasian H. pylori genomes to show that this African ancestry is due to at least three distinct admixture events. H. pylori from East Asia, which have undergone little admixture, have accumulated many more non-synonymous mutations than African strains. European and Middle Eastern bacteria have elevated African ancestry at the sites of these mutations, implying selection to remove them during admixture. Simulations show that population fitness can be restored after bottlenecks bymigration and subsequent admixture of small numbers of bacteria from non-bottlenecked populations. We conclude that recent spread of African DNA has been driven by deleterious mutations accumulated during the original out-of-Africa bottleneck.This work was supported by Sequencing Grants-in-aid for Scientific Research from the Ministry of Education, Culture, Sports, Science, and Technology (MEXT) of Japan (221S0002, 18KK0266, 19H03473, 21H00346 and 22H02871) to Y.Y. F.F.V. is financed by FCT through Assistant Researcher grant CEECIND/03023/2017 and a project grant PTDC/BTM-TEC/3238/ 2020. I.K. studentship was funded by the National Strategic Reference Framework Operational Program “Competitiveness, Entrepreneurship and Innovation” (NSRF 2014-2020, project No. MIS5002486) and sequencing of strains was supported by the InfeNeutra Project (NSRF 2007-2013, project no. MIS450598) of the Ministry of Culture and Edu- cation, Greece. K.T. and the sequencing of KI isolates was supported by Erik Philip-Sörensen Foundation grant G2016-08, and Swedish Society for Medical research (SSMF). All primary bioinformatics and parts of the comparative genomics were performed on resources provided by Swedish National Infrastructure for Computing (SNIC) through Uppsala Multidisciplinary Center for Advanced Computational Science (UPPMAX) under projects snic2018-8-24 and uppstore2017270. Work by S.S. was supported by the German Research Foundation (DFG, project number 158 989 968–SFB 900/A1) and by the Bavarian Ministry of Sci- ence and the Arts in the framework of the Bavarian Research Network “New Strategies Against Multi-Resistant Pathogens by Means of Digital Networking—bayresq.net”. D.F. was supported by Shanghai Municipal Science and Technology Major Project No. 2019SHZDZX02.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Åtgärdsprogram för vattenvården för åren 2022–2027 i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten.

Det centrala syftet med vattenvården är att hindra att tillståndet i vattendragen, sjöarna och kustvattnen försämras och att sträva efter att alla vatten uppnår åtminstone god status. Tillståndet i vatten som bedömts ha hög eller god status får inte försämras. För att nå målet planerar och vidtar man åtgärder som förbättrar vattnens status samt följer upp effekterna. I vattenvården beaktar man också målen för havsvården, för hanteringen av översvämnings-risker och för naturskyddet. Vattenvården planeras enligt vattenförvaltningsområden, av vilka det finns sju i Fastlandsfinland. Ett vattenför-valtningsområde bildas av ett eller flera vattendragsområden. Planeringen av vattenvården framskrider i sexårspe-rioder. De första åtgärdsprogrammen som sträcker sig fram till 2015 utarbetades i ett brett samarbete under 2008–2009. Mer information om vattenvården och organiseringen av den inom vattenförvaltningsområdet finns på https://www.ymparisto.fi/sv-FI/Vatten/Vattenskydd/Vattenvardsplanering_och_samarbete/Vattenforvaltningsomraden/Kumo_alvSkargardshavetBottenhavet och i förvaltningsplanen för Kumo älvs-Skärgårdshavets-Bottenhavets vattenförvaltningsområde. I förvaltningsplanen för vattenvården beskrivs lagstiftningen och andra planer och strategier som rör vattenvården mer i detalj. Dessutom har man i vattenförvaltningsplanen gjort en granskning av alternativ för vattenvårdsåtgär-derna i hela vattenförvaltningsområdet

Biotalouden raaka-aineet ja materiaalivirrat hyötykäyttöön logistiikkaa tehostamalla : Synteesiraportti

Fossiilisten raaka-aineiden käyttö on merkittävin ilmastoa lämmittävä tekijä. Uusiutuvilla biomassoilla voidaan korvata osa fossiilisista raaka-aineista energian, polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien valmistuksessa. Kuitenkin biomassojen lisääntynyt käyttö ruuan ja rehun lisäksi myös muihin käyttökohteisiin kasvattaa biomassan tuotantoon tarvittavaa maapinta-alaa, joka puolestaan lisää luontokatoa. Biomassojen hyödyntämisessä tuleekin entistä tarkemmin käyttää myös kaikki sivuvirrat kaskadiperiaatetta noudattaen. Asetetut EU:n ja kansallisen tason säädökset ja ohjeet luovat puitteet yrityksille edistää kiertotaloutta sekä materiaalitehokkuutta. Myös raaka-aineiden hinnannousu sekä suoranaiset saatavuusongelmat ajavat yrityksiä siihen suuntaan, että materiaalien tehokkaampi hallinta tulee jatkossa entistä tärkeämmäksi. Biomassaraaka-aineiden tarkempaan hyödyntämiseen liittyy kuitenkin sekä logistiikka- että prosessointikustannuksia. Jotta koko arvoketjun tuotantokustannukset mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan, biomassalogistiikka vaatii monenlaista osaamista ja yhteispeliä ketjun kaikissa vaiheissa. Lähtökohtana kannattavalle biomassalogistiikalla on saatavuusdataan perustuva suunnittelu. Biomassa-atlas-palvelu tuo biomassat kartalle ja käyttäjä voi tarkastella valitsemiensa biomassatyyppien saatavuutta valitulla alueella. Palvelun taustadatana käytetään tilastotietoa. Jatkossa olisi entistä tärkeämpää saada laajemmin kerättyä ja jaettua myös yksityisten toimijoiden hallussa olevaa biomassadataa. Tuotteiden ja erien jäljitettävyys on oleellista sekä pää- että sivuvirtojen logistiikassa. Biokiertotalouden toimintaympäristö on hyvin hajautettu. Tässä ympäristössä on hyödynnettävä ratkaisuja, jotka ovat joustavia ja soveltuvat pienten ja hajautuneiden toimijoiden käyttöön. Jäljitettävyyden toteuttaminen vaatii, että erät tai tuotteet pystytään tunnistamaan ja yksilöimään ja että niihin voidaan liittää tietoa, jota pystytään jakamaan. Varastointi on usein välttämätön osa biomassojen logistiikkaketjua. Varastoinnin aikana tavoitteena voi olla laadun säilyttäminen, ja joissakin tapauksissa varastoinnilla pystytään myös parantamaan haluttua laatuominaisuutta. Eri biomassoilla varastoinnissa tapahtuu samankaltaisia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia reaktioita. Biomassojen luontaisten ominaisuuksien ja varastoinnin aikana tapahtuvien muutosten tunteminen mahdollistaa biomassan laadun optimoinnin jalostuksessa. Metsätaloudessa puuraaka-aineen toimitusketjut ovat kompleksisia ja toimintaympäristö on kaiken aikaa muuttuva. Lisäksi puunkorjuun kausittaisuus ja sen tasaaminen erilaisten kuljetus- ja varastoratkaisujen avulla vastaamaan käyttöpaikkojen tasaista puuntarvetta ympäri vuoden edellyttää toimivaa logistiikan ohjausta. Toimituslogistiikalle tehostamispainetta luovat tulevaisuudessa avohakkuiden pieneneminen ja väheneminen sekä harvennushakkuiden ja jatkuvan kasvatuksen yleistyminen. Uusia mahdollisuuksia metsäteollisuuden toimituslogistiikkaan luovat yritysten yhteistyön lisääntyminen logistiikan ohjaamisessa, uudet teknologiset ratkaisut, automaatio- ja robotisaatio sekä käyttöenergiamuotojen siirtyminen vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Maataloudessa tilan sisäinen logistiikka on suurta. Tilakoon kasvaessa tilakokonaisuus on pirstaloitunut ja polttoaine-energian käyttö on noussut, vaikka tuotannon määrä ei olekaan kasvanut. Tilanteen parantamiseksi tilusjärjestelyjä on edistettävä. Vaihtolavojen käytön kehittäminen voisi parantaa logistiikkaa, sillä pitemmillä matkoilla kuorma-auto on traktoria tehokkaampi kuljetusväline. Maatalouden logistiikkatutkimusta on kehitettävä yhdessä paikkatieto-osaamisen kanssa ja nykyaikaisia ohjelmistoja on otettava käyttöön. Silakka ja kilohaili ovat tärkein kalastusresurssimme. Hyödyntämätöntä sivuvirtaa siitä syntyy nykyisin hyvin vähän. Silakasta yli 80 prosenttia käytetään turkiseläinten ja kalarehujen raaka-aineena. Silakan käyttöä elintarvikkeeksi ja lisäarvotuotteisiin tulisi entisestään edistää. Suomen lohiteollisuudessa syntyy yli 10 miljoonaa kiloa sivuvirtaa, jota voidaan hyödyntää lisäarvotuotteiden valmistuksessa. Lohiteollisuuden sivuvirtoja on riittävästi kannattavaan tuotantoon. Arvoa ja kannattavuutta voidaan parantaa, jos Suomen markkinoille luodaan kotimaisia raaka-aineita hyödyntäviä arvoketjuja. Käynnistyvä Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR 2021-2027) vauhdittaa vajaasti hyödynnettyjen kalojen ja teollisuuden sivuvirtojen jalostusasteen nostamista. Politiikka ohjaa vahvasti metsä-, maa- ja kalatalouden sivuvirtojen käyttöä. Vaikkakin merkittävä määrä uudesta poliittisesta ohjauksesta syntyy EU tason prosesseissa, on biotalouden sivuvirtojen ohjauksessa myös kansallisia, Suomesta käsin määriteltyjä vivahteita, joissa energia, elinkeinoelämän kilpailukyky ja logistiikka osana sitä korostuvat. Biotalouden ympäristövaikutusten hallinnan painoarvo on kasvanut suomalaisessa politiikassa vähitellen, mutta nähtäväksi jää miten pitkäaikaiseksi Venäjän sotatoimien heijastevaikutukset suomalaisiin sivutuotemarkkinoihin ja niitä ohjaaviin politiikoihin osoittautuu

Power training and postmenopausal hormone therapy affect transcriptional control of specific co-regulated gene clusters in skeletal muscle

At the moment, there is no clear molecular explanation for the steeper decline in muscle performance after menopause or the mechanisms of counteractive treatments. The goal of this genome-wide study was to identify the genes and gene clusters through which power training (PT) comprising jumping activities or estrogen containing hormone replacement therapy (HRT) may affect skeletal muscle properties after menopause. We used musculus vastus lateralis samples from early stage postmenopausal (50–57 years old) women participating in a yearlong randomized double-blind placebo-controlled trial with PT and HRT interventions. Using microarray platform with over 24,000 probes, we identified 665 differentially expressed genes. The hierarchical clustering method was used to assort the genes. Additionally, enrichment analysis of gene ontology (GO) terms and Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG) pathways was carried out to clarify whether assorted gene clusters are enriched with particular functional categories. The analysis revealed transcriptional regulation of 49 GO/KEGG categories. PT upregulated transcription in “response to contraction”—category revealing novel candidate genes for contraction-related regulation of muscle function while HRT upregulated gene expression related to functionality of mitochondria. Moreover, several functional categories tightly related to muscle energy metabolism, development, and function were affected regardless of the treatment. Our results emphasize that during the early stages of the postmenopause, muscle properties are under transcriptional modulation, which both PT and HRT partially counteract leading to preservation of muscle power and potentially reducing the risk for aging-related muscle weakness. More specifically, PT and HRT may function through improving energy metabolism, response to contraction as well as by preserving functionality of the mitochondria