Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Luontoympäristöt ovat suomalaisille tärkeitä vapaa-ajanvieton ja harrastamisen paikkoja. Suomalaisten mielipaikat löytyvät metsistä ja järvien rannoilta. Luonto rauhoittaa, kannustaa liikkumaan ja voi olla paikka ihmisten välisille tapaamisille. Vapaa-ajan omaehtoinen toiminta luonnossa tukee terveyttä ja hyvinvointia, mikä on tärkeää kansanterveydellisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä luontokontaktien määrää voidaan lisätä esimerkiksi arki- ja virkistysympäristöjen suunnittelun keinoin. Luontoperustaisia toimintatapoja on mahdollista lisätä myös monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden kuntoutus- ja hoitosuunnitelmiin perustuen. Julkaisu esittelee tietoa ja käytännön vinkkejä luontokontaktien lisäämiseen ja ohjattuun luontoavusteiseen toimintaan ja palveluihin. Terveysmetsiä on perustettu eri puolilla maailmaa. Suomessakin erityisiä terveysmetsäalueita ja -reittejä on perustettu hiljattain sairaaloiden läheisyyteen. Julkaisu sisältää sekä koottua tutkimustietoa että Kainuun Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa opittua kokemuksellista tietoa terveysmetsätoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Julkaisussa esitellään Kajaanin Sairaalanrinteen terveysmetsä. Toisena esimerkkinä terveysmetsä-toimintaan soveltuvasta kohteesta kuvataan Metsähallituksen retkeilykohde Kuhmossa. Myös muualla Suomessa on toteutettu samaan aikaan terveysmetsäkonsepteja, joista tässä julkaisussa esitellään syyskuussa 2023 avattu Lahden terveysmetsä sekä lokakuussa 2023 avattu Kouvolan terveysmetsä. Terveysmetsät voivat lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta metsäluonnon terveysvaikutuksista. Julkaisu on tarkoitettu kaikille luontoperustaisista hyvinvointiratkaisuista kiinnostuneille. Sitä voivat hyödyntää esimerkiksi kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja -suunnittelijat, liikuntapalveluiden, nuorisotyön, kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijat. Hyvinvointialueilla julkaisun tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi perusterveydenhuollossa, terapiapalveluissa ja kuntoutuksessa, psykiatrian yksiköissä, perhetyössä ja sosiaalityössä. Soveltamismahdollisuuksia on myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuksessa, kehitysvammaisten ja ikäihmisten päivätoiminnassa, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tietoa voivat soveltaa myös esimerkiksi yksityiset tai julkiset luontoalan toimijat, työterveyshuollon ammattilaiset sekä järjestöjen ja yhdistysten työntekijät ja vapaaehtoiset

GUNS UNDER FIRE: Initial results of the 2005 firearms amnesty

On 1 January 2005 government launched the largest ever firearms amnesty. By 31 March 50,233 firearms had been surrendered. Due to public demand, the amnesty was extended to 30 June. This article assesses the impact of the first three months of the amnesty. Although media coverage focused on the illegal weapons handed in, the nearly 28,000 licensed guns surrendered represent just over one year’s supply of lost guns that will now not enter the illegal market. And considering the widespread use of handguns in violent crime, the removal of over 43,000 handguns from circulation represents a substantial victory

Nuoret seksuaalirikoksen kokijana : Alle 20-vuotiaiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden nuorten psykososiaalinen tuki ja sen kehittäminen

Nuoren riski altistua seksuaaliväkivallalle on muita ikäkausia suurempi, sillä suurin osa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta kohdistuu yli 13-vuotiaisiin. Nuoruusikäisten huomioiminen seksuaalirikoksen uhreille tarkoitetuissa palveluissa on tähän saakka ollut pirstaleista ja puutteellista. Nuorisosensitiivistä työtä on kehitetty Barnahus-hankkeessa vuodesta 2019 lähtien yhteistyössä yliopistosairaaloiden ja pääasiassa Seri-tukikeskusten kanssa. Nuorisosensitiiviset työntekijät, psykososiaalisen tuen koordinaattorit, ovat antaneet nuorille akuuttitukea seksuaaliväkivallan aiheuttamasta traumaattisesta kriisistä toipumiseen ja pyrkineet varmistamaan tarpeiden mukaiselle palvelupolulle. Kehittämistyön aikana on parannettu myös nuorten seksuaaliväkivallan uhrien hoidon saatavuutta ja hoitopolkuja sekä palveluita. Lisäksi on koulutettu nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Työmuoto on osoittautunut tarpeelliseksi. Sitä ei kuitenkaan voida jättää pelkästään hanketyön varaan. Työn juurruttamista ja kansallista yhtenäisyyttä tulee vahvistaa. Barnahus-hankkeen osalta työn tukeminen jatkuu osin vuoteen 2025 saakka

Kasvigeenivarakokoelmien hoito-ohjeet : Ohjeita varmuuskokoelmien perustamiseen ja hoitoon

Tähän opasjulkaisuun on koottu hoito-ohjeita viljelykasvien geenivarojen laadukasta ja turvallista säilytystä varten. Se on kirjoitettu erityisesti tukemaan viljelykasvien geenivarojen keskuskokoelmien ympärille rakennetun varmuussäilyttäjäverkoston toimijoita, mutta sitä voivat hyödyntää muutkin kasvien hoidosta ja kasvikantojen ylläpidosta kiinnostuneet tahot. Viljelykasvien geenivarojen suojelussa tavoitteena on varmistaa geneettisen monimuotoisuuden säilyminen nykyisiä ja tulevia käyttötarpeita varten. Pohjoismainen geenivarakeskus NordGen säilyttää viljelykasvien siemenet. Luonnonvarakeskus ylläpitää kasvullisesti lisättävien kasvien geenipankkia. Se sisältää pitkäaikaissäilytykseen valitut pelto- ja puutarhakasvien lajikkeiden ja kantojen (=alkuperäiskasvien) keskuskokoelmat. Alkuperäiskasvien varmuussäilytysverkostoa on lähdetty rakentamaan, jotta keskuskokoelmien kasvikantojen säilymistä voidaan varmistaa ja turvata. Laajan viherrakentamisen kasvien ryhmän osalta varmuuskokoelma voi olla osa keskuskokoelmaa ja ainoa säilytyspaikka. Luken säilyttämien kantojen kaksoiskokoelmien lisäksi varmuuskokoelmat voivat olla arvokkaita yksityiskokoelmia. Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmaverkoston rakentamisen on mahdollistanut maaseudun kehittämisrahaston kautta tuleva ympäristötuen muoto, jota hallinnoi Ruokavirasto maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Säilyttäjät voivat edustaa erilaisia Luken ulkopuolisia tahoja, kuten oppilaitoksia, yhdistyksiä, säätiöitä ja museopuutarhoja ja kaupunkeja, ja joissakin tapauksissa säilyttäjä voi olla myös yksityinen henkilö.202

Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta

201

Terpene emissions from boreal wetlands can initiate stronger atmospheric new particle formation than boreal forests

Aerosols and their interaction with clouds constitute the largest uncertainty in estimating the radiative forcing affecting the climate system. Secondary aerosol formation is responsible for a large fraction of the cloud condensation nuclei in the global atmosphere. Wetlands are important to the budgets of methane and carbon dioxide, but the potential role of wetlands in aerosol formation has not been investigated. Here we use direct atmospheric sampling at the Siikaneva wetland in Finland to investigate the emission of methane and volatile organic compounds, and subsequently formed atmospheric clusters and aerosols. We find that terpenes initiate stronger atmospheric new particle formation than is typically observed over boreal forests and that, in addition to large emissions of methane which cause a warming effect, wetlands also have a cooling effect through emissions of these terpenes. We suggest that new wetlands produced by melting permafrost need to be taken into consideration as sources of secondary aerosol particles when estimating the role of increasing wetland extent in future climate change. Boreal wetlands emit terpenes which initiate atmospheric new particle formation to an even greater degree than is usually seen over boreal forests, according to direct measurements of volatile organic compounds from a Finnish wetland.Peer reviewe

ORGANISAATION TOIMINNAN TEHOSTAMINEN : Case: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän säästötoimenpiteet vuonna 2013

Opinnäytetyö on tutkimus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän säästötoimenpiteiden vaikutuksista henkilöstöön vuonna 2013. Vuoden aikana monet eri sairaan-hoitopiirit uutisoivat yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta, ja talouden tuomat haasteet aiheuttivat irtisanomisia sekä lomautuksia eri sote-yhtymissä. Pohjois-Karjalassa pakkotoimiin, irtisanomisiin tai lomautuksiin ei kuitenkaan ollut tarvetta ryhtyä. Tutkimusaineisto on kerätty verkkokyselyllä koko kuntayhtymän henkilöstöltä vuoden 2014 alussa. Verkkokyselystä saadun aineiston analysoinnin tarkoituksena oli koota henkilöstön ko-kemukset yhteen. Opinnäytetyössä sovelletaan sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Säästötoimenpiteillä saatiin aikaan muutosta työyksiköiden toimintatapoihin. Vaikutukset työil-mapiiriin näkyi väsymisenä sekä osaltaan tyytymättömyytenä. Tutkimustulokset osoittavat kui-tenkin henkilöstön olevan mukautumiskykyisiä muutoksen tullessa. Tutkimustuloksista selvisi se, miltä osin säästötoimet vaikuttivat henkilöstön toimintatapoihin sekä työilmapiiriin. Säästötoimenpiteiden yhteydessä kuntayhtymässä kiinnitettiin huomiota myös prosessien kehittämiseen. Vastauksista kävi ilmi, että prosessien kehittäminen aiheutti enemmän muutoksia henkilöstön toimintatapoihin sekä ilmapiiriin kuin varsinaiset säästötoi-menpiteet. Prosessien kehittämisen sekä säästötoimenpiteiden myötä henkilöstöllä oli enemmän huolta tulevaisuudesta, ja lisäksi he kokivat itsensä väsyneemmiksi kuin aikaisemmin.The thesis is a study on the impacts of the cost-cuttings undertaken in 2013 on the personnel of North Karelia Central Hospital and Honkalampi Centre. During the year, many Finnish hospital districts informed that they were about to start employee co-operation negotiations. The econom-ic challenges caused terminations of employment contracts and lay-offs. In North Karelia there was no need for coercive measures, discharge of employment or lay-offs. The data were collected through an online survey from the entire staff of the organization in early 2014. The purpose of the online survey was to collect and analyze the experiences of the per-sonnel. This thesis combines both qualitative and quantitative research approaches. The cost savings generated procedural changes in the units. The effects on atmosphere were seen in tiredness and fatigue and to some extent in increased dissatisfaction among the personnel. The research results show, however, that the staff was adaptable to change. The results show the extent to which the cost-cutting measures contributed to the practices of the staff and to the working environment on the units. At the same time with cost cuttings, the hospital paid attention to the development of processes. The answers show that the processes development caused more changes in the working methods than the actual cost-cuttings. However, the development of processes and cost-cuttings created more concern for the future among the staff and many felt more tired than earlier

Palvelutalo Kotirannan laadunmittaamislomakkeen kehittäminen

Laatu on yksi yrityksen menestystekijöistä. Hyvällä tuotteen tai palvelun laadulla voidaan taata yrityksen selviäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa motivoitunut ja osallistuva henkilöstö, palveluiden kehittäminen ja nopea reagointikyky ympäristömuutoksiin. On hyvä muistaa, että asiakas on aina laadun lopullinen arvioija. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Palvelutalo Kotirannan olemassa olevaa asiakashaastattelua, jolla oli mitattu palvelun laatua. Tutkimuksessa analysoitiin ensin kahden edellisen vuoden haastattelujen tulokset. Tulosten pohjalta kehitettiin uusi laadunmittaamislomake, joka tulee palvelemaan paremmin palvelutalon tämänhetkisiä tarpeita. Opinnäytetyö noudattaa tapaustutkimuksen piirteitä ja tutkimuksella tuotetaan kehittämisehdotus tutkittavasta kohteesta. Tutkimuksessa on ideoitu sitä, kuinka laadun mittaamista voidaan kehittää vanhuspalveluissa. Lopullisessa kehittämisideassa on otettu huomioon, että haastatteluun vastaa iäkäs henkilö. Asiakastyytyväisyyskysely on tarkoitus toteuttaa kerran vuodessa ja sen avulla voidaan jatkossa kehittää Palvelutalo Kotirannan palveluita. Tutkimuksen perusteella johtamisella ja henkilöstön opastuksella oli suuri vaikutus asiakasodotuksiin sekä asiakkaan kokemaan palvelun laatuun.Quality is one of the company’s success factors. Good product or service quality can ensure the survival of a company in a changing business environment. Factors that affect quality are motivated and involved employees, service development and quick response to environmental changes. However, the customer is always the final evaluator of quality. The purpose of this thesis was to develop an existing customer interviews that are used to measure service quality nursing home Kotiranta. The study will first analyze the results of the previous two rounds of interviews and then develop a new quality measurement form that will better serve the current needs of the service provider. The thesis follows the features of a case study and aims at producing a development proposal on the research topic. The research provided ideas on how quality measurement can be developed in the services provided for elderly. The development proposal takes into account that the interviewee is an elderly person. The customer satisfaction interviews will be conducted once a year and the new form can be used to further develop the services of Kotiranta. According to the study, personnel management and leadership and the guidance given to the personnel have a major impact on customer expectations and on the quality of service experienced by the customer

Mielekkyys, ymmärrettävyys ja hallittavuus koherenssin tunteen rakennusaineina:terveystiedon oppikirjan sisällönanalyysi A. Antonovskyn salutogeneesin teorian ohjaamana

Tämä pro gradu -tutkielma on teorialähtöinen ja tarkastelee A. Antonovskyn elämänhallintaan ja voimavaroihin keskittynyttä salutogeneesin teoriaa, sekä teorian esiintymistä suomalaisessa terveystiedon oppimateriaalissa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat salutogeneesin teorian lisäksi yleiset hyvinvointikäsitykset, valtakunnallinen opetussuunnitelma (2004), sekä terveystieto-oppiaine. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää salutogeneesin teorian elementtejä ja havainnollistaa niitä terveystiedon VIRE-oppikirjan avulla. Oppikirjasta valikoituu kaksi kokonaisuutta, joita tarkastellaan salutogeneesin teorian valossa. Lisäksi pohditaan yleisellä tasolla, miten oppikirja pyrkii nuorten koherenssin tunteen kehittämiseen. Näihin tavoitteisiin pyritään kirjallisuuden, sekä aineiston sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissä on käytetty tutkielman tekijän luomaa taulukkoa, joka perustuu Antonovskyn teorian mielekkyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueisiin. Kirjallisuudessa käy ilmi, että koherenssin tunne tarkoittaa yksilön tapaa tarkkailla elämää ja sen suuntaamista johonkin päin. Henkilö, jonka koherenssin tunne on vahva kokee maailman jäsentyneenä, käsiteltävissä olevana ja tarkoituksenmukaisena. Hän pystyy myös käsittelemään elämässä kohdattuja vastoinkäymisiä käyttäen apunaan henkilökohtaisia voimavaroja, joiden tunnistaminen ja hallitseminen ovat teoriassa avainasemassa. Aineiston analyysissä selviää, että Antonovskyn teorian mukaiset elementit ovat oppikirjassa edustettuina paikoitellen. Ne ovat kuitenkin selkeästi havaittavissa ja mahdollistavat teorian havainnollistamisen oppikirjan esimerkeillä. Hallittavuus painottuu oppikirjassa vahvimmin, mielekkyyden ja ymmärrettävyyden jääden hieman vähemmälle painotukselle. Teorian havainnollistaminen oppikirjan avulla tuo esille erilaisia keinoja, joilla voidaan pyrkiä nuoren koherenssin tunteen kehittämiseen. Kritiikkinä tulee kuitenkin esille konkreettisen ohjeistuksen puute. Oppikirjan suhteen ei voida tehdä laajoja yleistyksiä aineiston pienestä koosta johtuen, mutta teorian havainnollistaminen mahdollistaa sen tarkastelun yksityiskohtaisesti konkreettisella tasolla. Lapsuus ja nuoruus ovat suuressa roolissa koherenssin tunteen kehittymisessä, mikä korostaa sen huomioimisen tärkeyttä koulumaailmassa. Kirjallisuudesta selviää, että salutogeneesin teoria voisi tarjota erinomaisen pohjan lasten ja nuorten elämänhallinnan taitojen kehittämiseen pyrkivälle toiminnalle, joka vastaa heidän tämän päivän haasteisiin ja tarpeisiin