Mielekkyys, ymmärrettävyys ja hallittavuus koherenssin tunteen rakennusaineina:terveystiedon oppikirjan sisällönanalyysi A. Antonovskyn salutogeneesin teorian ohjaamana
Tämä pro gradu -tutkielma on teorialähtöinen ja tarkastelee A. Antonovskyn elämänhallintaan ja voimavaroihin keskittynyttä salutogeneesin teoriaa, sekä teorian esiintymistä suomalaisessa terveystiedon oppimateriaalissa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat salutogeneesin teorian lisäksi yleiset hyvinvointikäsitykset, valtakunnallinen opetussuunnitelma (2004), sekä terveystieto-oppiaine. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää salutogeneesin teorian elementtejä ja havainnollistaa niitä terveystiedon VIRE-oppikirjan avulla. Oppikirjasta valikoituu kaksi kokonaisuutta, joita tarkastellaan salutogeneesin teorian valossa. Lisäksi pohditaan yleisellä tasolla, miten oppikirja pyrkii nuorten koherenssin tunteen kehittämiseen. Näihin tavoitteisiin pyritään kirjallisuuden, sekä aineiston sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissä on käytetty tutkielman tekijän luomaa taulukkoa, joka perustuu Antonovskyn teorian mielekkyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueisiin.
Kirjallisuudessa käy ilmi, että koherenssin tunne tarkoittaa yksilön tapaa tarkkailla elämää ja sen suuntaamista johonkin päin. Henkilö, jonka koherenssin tunne on vahva kokee maailman jäsentyneenä, käsiteltävissä olevana ja tarkoituksenmukaisena. Hän pystyy myös käsittelemään elämässä kohdattuja vastoinkäymisiä käyttäen apunaan henkilökohtaisia voimavaroja, joiden tunnistaminen ja hallitseminen ovat teoriassa avainasemassa. Aineiston analyysissä selviää, että Antonovskyn teorian mukaiset elementit ovat oppikirjassa edustettuina paikoitellen. Ne ovat kuitenkin selkeästi havaittavissa ja mahdollistavat teorian havainnollistamisen oppikirjan esimerkeillä. Hallittavuus painottuu oppikirjassa vahvimmin, mielekkyyden ja ymmärrettävyyden jääden hieman vähemmälle painotukselle. Teorian havainnollistaminen oppikirjan avulla tuo esille erilaisia keinoja, joilla voidaan pyrkiä nuoren koherenssin tunteen kehittämiseen. Kritiikkinä tulee kuitenkin esille konkreettisen ohjeistuksen puute. Oppikirjan suhteen ei voida tehdä laajoja yleistyksiä aineiston pienestä koosta johtuen, mutta teorian havainnollistaminen mahdollistaa sen tarkastelun yksityiskohtaisesti konkreettisella tasolla.
Lapsuus ja nuoruus ovat suuressa roolissa koherenssin tunteen kehittymisessä, mikä korostaa sen huomioimisen tärkeyttä koulumaailmassa. Kirjallisuudesta selviää, että salutogeneesin teoria voisi tarjota erinomaisen pohjan lasten ja nuorten elämänhallinnan taitojen kehittämiseen pyrkivälle toiminnalle, joka vastaa heidän tämän päivän haasteisiin ja tarpeisiin
