Lypsyrobottien soluseurantalaitteiden toiminnan ja hankinnan kannattavuuden arviointi

TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville soluseurantalaitteiden toimivuus käytännössä. Soluseurantalaitteet ovat uusia laitteita automaattilypsyssä eikä niiden käytöstä ole aikaisempaa kokemusta. Työn tavoitteena oli saada selville kannattaako soluseurantalaitteiden hankinta ja auttavatko ne utareterveyden parantamisessa. Teoriaosassa on pyritty selvittämään utareterveyden taustoja, miten utareterveyttä voidaan ylläpitää ja mitkä ovat utaretulehduksen aiheuttamat kustannukset tuottajalle sekä utareterveyden merkitys automaattilypsyssä. Teoriassa on käsitelty myös maidon laadun merkitystä tuottajalle sekä millaisia erilaisia menetelmiä on utareterveyden seuraamiseen. Selvitys tehtiin kyselynä, joka lähetettiin kaikille soluseurantalaitetta käyttäville tiloille. Tiloilta tulleet vastaukset käsiteltiin kysymyskohtaisesti ja osa kysymyksistä jaoteltiin laitevalmistajien mukaan. Kyselyyn vastanneet tuottajat olivat pääosin tyytyväisiä soluseurantalaitteeseen. Heidän mielestään se helpottaa utareterveyden seurantaa automaattilypsyssä, mutta yksinomaan soluseurantalaitteen tuloksiin ei kannata luottaa. On myös hyvä käyttää avuksi muita lypsyrobotin tietoja. Johtopäätöksinä voi todeta soluseurantalaitteen helpottaneen ja nopeuttaneen utareterveyden seurantaa, mutta edelleenkään ei saa unohtaa hoitajan tekemää lehmän tarkkailua. Utareterveyden seurannassa on tärkeää huomioida myös muut robotin antamat tiedot kuin pelkästään maidon solupitoisuus. Asiasanat: soluseurantalaite, utareterveys, automaattilypsyABSTRACT The purpose of the thesis was to find out information about the functionality of the cell count indicator in the real world. Cell count indicator is a new device and there isn’t any previous knowledge about using that device. The goal of the thesis was to find out whether the purchase of a cell count indicator is profitable and does it help in improving udder health. The first part of the thesis considers the background of udder health, how you can uphold it, what the expenses are for the producer from mastitis and what is the meaning of udder health in the automatic milking. The first part of the thesis also considers the meaning of milk quality to a producer and what kind of different methods there are for monitoring udder health. The research was made as an inquiry that was sent to all the farms which are using a cell count indicator. The answers were processed and some of the questions were divided by device producer. The producers who answered the inquiry were mainly satisfied with the cell count indicator. In their opinion it helps controlling udder health in automatic milking but you can’t trust entirely the results of the cell count indicator. It is good to use other information from the automatic milking system for help. For conclusion you can state that cell count indicator has helped and accelerated udder health controlling, but you still cannot forget the importance of monitoring the cows. When controlling udder health it is important to pay attention to other information from the automatic milking system besides purely milk cell count. Keywords: cell count indicator, udder health, automatic milking syste

Tilitoimiston asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko mahdollista tuotteistaa tilitoimiston asiantuntijapalveluita. Lisäksi tutkittiin, onko tilitoimistolle ja sen asiakkaille hyötyä siitä, että tilitoimisto tuotteistaa palvelunsa. Tutkimuskysymyksenä oli myös, mitä tuotteistaminen vaatii tilitoimistolta. Lopuksi haluttiin myös selvittää, miten konkreettinen tuotekehitys voidaan tilitoimistossa aloittaa. Koska tuotteistamisen perusteena on aina asiakkaan tarve, oli myös tälle opinnäytetyölle määriteltävä ensin kohdeasiakas. Kohdeasiakkaaksi valittiin pienyritys, koska pienyrityksiä on paljon tilitoimistojen asiakkaana ja tuotteistaminen on helpompi aloittaa pienyrityksen palvelutuotteesta. Tämä opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen työ ja tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön aineistonkeruun menetelminä käytettiin perehtymistä alan kirjallisuuteen ja kohdeasiakkaille suunnattua kyselytutkimusta. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että tuotteistaminen tuo useita hyötyjä tilitoimistolle, sen työntekijöille ja asiakkaille. Tärkeimpiä hyötyjä tilitoimistolle ovat työnteon tehokkuuden ja kustannustehokkuuden paraneminen, päällekkäisen tekemisen väheneminen, henkilökunnan ammattitaidon parempi hyödyntäminen ja työn henkilösidonnaisuuden poistuminen. Henkilökunnan hyödyt tuotteistamisesta ovat ajankäytön paraneminen, työnteon helpottuminen, oman ammattitaidon parempi hyödyntäminen ja parempi mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen. Asiakas hyötyy palvelun tasalaatuisuudesta ja hinnoittelun kustannustehokkuudesta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että tilitoimiston palvelut on mahdollista tuotteistaa ja tuotteistaminen tuo useita hyötyjä tilitoimistolle ja sen asiakkaille, joten tuotteistaminen olisi tilitoimistolle hyödyllistä ja suositeltavaa.The objective of the present thesis was to explore if it is possible to productize the professional services of an accounting company. Moreover, the thesis aimed at examining if the productization would profit the company and its clients. The thesis also aimed at identifying what the productization demands from a company. Finally, the aim was to find out the process of actual productization in the accounting company. The productization must always be based on the needs of the clients. Therefore, it was urgent to define a target client for the present thesis. The target client was a small business, because small businesses are substantial clients of accounting companies. Moreover the productization was easier to start with small businesses. This thesis was a research project. The theoretical background was based on professional literature related to productizing and special characteristics of the professional services of an accounting company. A qualitative research method was applied in the study by executing a survey for the target clients. The results of the present thesis showed that the productization would actually benefit the accounting company, the employees of the company and also the clientele of the company. The highly significant benefits for the accounting company were the improvement in cost-efficiency and work-efficiency. Other important benefits were the reduction of overlapping work and more effective utilization of the professional skills of the employees. The reduction in the dependence of an employee to serve a client was also a considerable benefit. The employees would get a definite advantage in their time management, the facilitation of work, improved opportunity to work at the level of their skills and improved opportunity to study more. The benefit to a client was a homogeneous service and improved pricing. The final result of this thesis was that it was clearly possible to productize the professional services on an accounting company. Moreover, as the productization caused several important benefits to the company itself, the company’s employees and to the clientele, it became clear that the productization was even beneficial and advisable

Länsi-Uudenmaan joukkoliikenneselvitys : Palvelutasomäärittely ja kehittämisohjelma 2017–2020

I detta arbete har fastställts mål för servicenivån för den regionala kollektivtrafiken i Västra Nyland och för kollektivtrafiken mot huvudstadsregionen för 2017–2020. NTM-centralen i Nyland och kommunerna i regionen har tillsammans fastställt som mål att kollektivtrafiktjänsterna ska bevaras på samma nivå som i nuläget och i huvudsak grunda sig på marknadsvillkor. I utredningen av kollektivtrafiken tillämpas Trafikverkets nya anvisning för fastställande av kollektivtrafikens servicenivå 31/2015. I utredningen har man även beaktat utvecklingen av digitaliseringen i trafiken och de möjligheter som nya mobilitetstjänster medför när det gäller att förbättra kundnärheten och servicenivån inom kollektivtrafiken. Vid årsskiftet 2015–2016 skedde många förändringar i kollektivtrafiken i utredningsområdet. Transportörerna har stegvis minskat turutbudet inom busstrafiken på marknadsvillkor som är baserad på fri konkurrens. I synnerhet veckoslutsturer har helt och hållet lagts ner på grund av ringa efterfrågan. För att trygga serviceutbudet för skolelever, studerande och pendlare har kommunerna och NTM-centralen varit tvungna att öka avtalstrafikens andel. Denna utveckling kommer med stor sannolikhet att fortsätta under hela planeringsperioden. Det har skett betydande förändringar även i regionens fjärr- och närtågstrafik, och man har endast delvis kunnat ersätta det minskade utbudet av närtågsturer som följt av detta med busstrafik. Utöver att fastställa mål för servicenivån är ett centralt mål för arbetet även att utarbeta ett utvecklingsprogram för kollektiv- och persontrafiken för de närmaste åren. Programmet styr det gemensamma utvecklingsarbetet för kommunerna i regionen och NTM-centralen. Målet med utvecklingsåtgärderna är att genomföra målen för servicenivån bland annat genom att utveckla biljettsamarbetet och biljettsystemen, förbättra informationen om trafiktjänster och utveckla knutpunkterna i kollektivtrafiken. Som utvecklingsåtgärder föreslås även att man ska effektivisera kommunernas persontransporter genom att på regional nivå utreda möjligheterna att ta i bruk funktioner för förmedling och samordning av resor samt genom att öppna persontrafiken till så kallade öppna transporttjänster som kan utnyttjas av alla invånare i regionen. För att säkerställa att målen för servicenivån nås har man dessutom bland utvecklingsåtgärderna föreslagit att beslutsfattandet kring och genomförandet av planerings- och upphandlingsstrategin för kollektiv- och persontrafiken ska göras 2017–2019 samt att det ska fastställas ett måltillstånd för tågtrafiken i syfte att säkerställa ett fungerande trafiksystem i regionen.Tässä työssä on asetettu Länsi-Uudenmaan alueen seudullisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2017-2020. Uudenmaan ELY-keskus ja alueen kunnat ovat yhdessä asettaneet tavoitteeksi joukkoliikennepalvelujen säilymisen nykytasolla pääosin markkinaehtoiseen liikenteeseen perustuen. Joukkoliikenneselvityksessä on sovellettu Liikenneviraston uutta joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta 31/2015. Selvityksessä on myös huomioitu liikenteen digitalisaation kehityksen ja uusien liikkumispalvelujen mahdollisuudet joukkoliikenteen asiakaslähtöisyyden ja palvelutason parantamisessa. Selvitysalueen joukkoliikenteessä on tapahtunut vuodenvaihteen 2015–2016 aikana paljon muutoksia. Markkinaehtoista, vapaaseen kilpailuun perustuvaa linja-autoliikenteen vuorotarjontaa on liikenteenharjoittajien toimesta asteittain supistettu. Erityisesti viikonloppuvuoroja on kokonaan lakannut vähäisen kysynnän vuoksi. Koululaisten, opiskelijoiden ja työmatkaliikenteen palvelutarjonnan turvaamiseksi kunnat ja ELY-keskus ovat joutuneet lisäämään alueella sopimusliikenteen osuutta. Tämä kehitys tulee jatkumaan suurella todennäköisyydellä koko suunnittelujakson ajan. Myös alueen kauko- ja lähijunaliikenteessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena supistunutta lähijunaliikennetarjontaa on pystytty korvaamaan vain osittain linja-autoliikenteellä. Palvelutasotavoitteiden asettamisen lisäksi työn keskeinen tavoite on laatia joukko- ja henkilöliikenteen lähivuosien kehittämisohjelma, joka ohjaa alueen kuntien ja ELY-keskuksen yhteistä kehitystyötä. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteina on palvelutasotavoitteiden toteutuminen muun muassa lippuyhteistyön ja lippujärjestelmien kehittämisen, liikennepalveluiden informaation ja tiedon parantamisen ja joukkoliikenteen solmupisteiden kehittämisen avulla. Lisäksi kehittämistoimenpiteissä ehdotetaan kuntien henkilökuljetusten tehostamista selvittämällä alueellisesti mahdollisuuksia matkojen välitys- ja yhdistelytoiminnan käyttöönottoon sekä avaamalla henkilöliikennekuljetuksia niin kutsutuiksi avoimiksi kuljetuspalveluiksi, jotka ovat kaikkien alueen asukkaiden hyödynnettävissä. Palvelutasotavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi kehittämistoimenpiteissä on lisäksi esitetty joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelu- ja hankintastrategian päättämisestä ja toteuttamisesta vuosille 2017-2019 sekä junaliikenteen tavoitetilan asettamisesta, jotta varmistetaan seudun liikennejärjestelmän toimivuus

Utredning av kollektivtrafiken i Västra Nyland : Fastställande av servicenivån och utvecklingsprogram 2017-2020

Tässä työssä on asetettu Länsi-Uudenmaan alueen seudullisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2017-2020. Uudenmaan ELY-keskus ja alueen kunnat ovat yhdessä asettaneet tavoitteeksi joukkoliikennepalvelujen säilymisen nykytasolla pääosin markkinaehtoiseen liikenteeseen perustuen. Joukkoliikenneselvityksessä on sovellettu Liikenneviraston uutta joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta 31/2015. Selvityksessä on myös huomioitu liikenteen digitalisaation kehityksen ja uusien liikkumispalvelujen mahdollisuudet joukkoliikenteen asiakaslähtöisyyden ja palvelutason parantamisessa. Selvitysalueen joukkoliikenteessä on tapahtunut vuodenvaihteen 2015–2016 aikana paljon muutoksia. Markkinaehtoista, vapaaseen kilpailuun perustuvaa linja-autoliikenteen vuorotarjontaa on liikenteenharjoittajien toimesta asteittain supistettu. Erityisesti viikonloppuvuoroja on kokonaan lakannut vähäisen kysynnän vuoksi. Koululaisten, opiskelijoiden ja työmatkaliikenteen palvelutarjonnan turvaamiseksi kunnat ja ELY-keskus ovat joutuneet lisäämään alueella sopimusliikenteen osuutta. Tämä kehitys tulee jatkumaan suurella todennäköisyydellä koko suunnittelujakson ajan. Myös alueen kauko- ja lähijunaliikenteessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena supistunutta lähijunaliikennetarjontaa on pystytty korvaamaan vain osittain linja-autoliikenteellä. Palvelutasotavoitteiden asettamisen lisäksi työn keskeinen tavoite on laatia joukko- ja henkilöliikenteen lähivuosien kehittämisohjelma, joka ohjaa alueen kuntien ja ELY-keskuksen yhteistä kehitystyötä. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteina on palvelutasotavoitteiden toteutuminen muun muassa lippuyhteistyön ja lippujärjestelmien kehittämisen, liikennepalveluiden informaation ja tiedon parantamisen ja joukkoliikenteen solmupisteiden kehittämisen avulla. Lisäksi kehittämistoimenpiteissä ehdotetaan kuntien henkilökuljetusten tehostamista selvittämällä alueellisesti mahdollisuuksia matkojen välitys- ja yhdistelytoiminnan käyttöönottoon sekä avaamalla henkilöliikennekuljetuksia niin kutsutuiksi avoimiksi kuljetuspalveluiksi, jotka ovat kaikkien alueen asukkaiden hyödynnettävissä. Palvelutasotavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi kehittämistoimenpiteissä on lisäksi esitetty joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelu- ja hankintastrategian päättämisestä ja toteuttamisesta vuosille 2017-2019 sekä junaliikenteen tavoitetilan asettamisesta, jotta varmistetaan seudun liikennejärjestelmän toimivuus.I detta arbete har fastställts mål för servicenivån för den regionala kollektivtrafiken i Västra Nyland och för kollektivtrafiken mot huvudstadsregionen för 2017–2020. NTM-centralen i Nyland och kommunerna i regionen har tillsammans fastställt som mål att kollektivtrafiktjänsterna ska bevaras på samma nivå som i nuläget och i huvudsak grunda sig på marknadsvillkor. I utredningen av kollektivtrafiken tillämpas Trafikverkets nya anvisning för fastställande av kollektivtrafikens servicenivå 31/2015. I utredningen har man även beaktat utvecklingen av digitaliseringen i trafiken och de möjligheter som nya mobilitetstjänster medför när det gäller att förbättra kundnärheten och servicenivån inom kollektivtrafiken. Vid årsskiftet 2015–2016 skedde många förändringar i kollektivtrafiken i utredningsområdet. Transportörerna har stegvis minskat turutbudet inom busstrafiken på marknadsvillkor som är baserad på fri konkurrens. I synnerhet veckoslutsturer har helt och hållet lagts ner på grund av ringa efterfrågan. För att trygga serviceutbudet för skolelever, studerande och pendlare har kommunerna och NTM-centralen varit tvungna att öka avtalstrafikens andel. Denna utveckling kommer med stor sannolikhet att fortsätta under hela planeringsperioden. Det har skett betydande förändringar även i regionens fjärr- och närtågstrafik, och man har endast delvis kunnat ersätta det minskade utbudet av närtågsturer som följt av detta med busstrafik. Utöver att fastställa mål för servicenivån är ett centralt mål för arbetet även att utarbeta ett utvecklingsprogram för kollektiv- och persontrafiken för de närmaste åren. Programmet styr det gemensamma utvecklingsarbetet för kommunerna i regionen och NTM-centralen. Målet med utvecklingsåtgärderna är att genomföra målen för servicenivån bland annat genom att utveckla biljettsamarbetet och biljettsystemen, förbättra informationen om trafiktjänster och utveckla knutpunkterna i kollektivtrafiken. Som utvecklingsåtgärder föreslås även att man ska effektivisera kommunernas persontransporter genom att på regional nivå utreda möjligheterna att ta i bruk funktioner för förmedling och samordning av resor samt genom att öppna persontrafiken till så kallade öppna transporttjänster som kan utnyttjas av alla invånare i regionen. För att säkerställa att målen för servicenivån nås har man dessutom bland utvecklingsåtgärderna föreslagit att beslutsfattandet kring och genomförandet av planerings- och upphandlingsstrategin för kollektiv- och persontrafiken ska göras 2017–2019 samt att det ska fastställas ett måltillstånd för tågtrafiken i syfte att säkerställa ett fungerande trafiksystem i regionen

Creating a basic tool for Disaster Recovery Planning

In this Master’s Thesis a basic tool for Disaster Recovery Planning (DRP) was created. The goal was to create a tool which is easy to use and as self-explaining as possible so that administrators feel it convenient to use in their daily work. First the basic concepts of contingency, continuity planning and disaster recovery are explained. Also their effect on the subject and their interactions, similarities and differences are explained in the theory section. For meeting the goal of this thesis, it is vital that the administrators’ point of view was taken into account. Their suggestions on how the tool should be created and what it should contain were considered. This was done by creating an administrator questionnaire that gave an insight on how they feel about the subject. In the second phase the tool was implemented using the selected software and features. After implementation the tool was tested with administrators. Test results and suggestions for future improvement that the test provided are included in the testing section. The testing situation proved that there is a need for this kind of guiding tool with pre fixed fields where administrator can fill in the data without thinking all the possibilities. Administrators that the tool was tested with were also contended with the features that were selected in the tool, and with the fact that they were given a chance to have an effect on the outcome of the tool in the planning phase and in the testing phase. Although this tool for creating DRP was created for Finnish Meteorological Institute, the tool itself can be used in other organizations and companies as well as in any data center environment

Kuntonyrkkeilyllä virtaa! - Kuntonyrkkeilijöiden yläraajan lihasvoiman, niskakivun ja kehonkoostumuksen arviointia

Niskakivut ovat yleisiä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia Suomessa, erityisesti näyttöpäätteellä paljon työskentelevillä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuntonyrkkeilyn mahdollisia vaikutuksia kehonkoostumukseen, yläraajan lihasvoimaan sekä niskakipuihin. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi nyrkkeily- ja kuntonyrkkeilyseura Joutsenon Boxing Club. Tutkimukseen osallistui eri-ikäisiä sekä eritasoisia kuntonyrkkeilijöitä (n=19). Koehenkilöillä oli harjoituksia kaksi kertaa viikossa seuravalmentajien johdolla. Harjoitukset koostuivat erilaisista nyrkkeily- ja tekniikkaharjoitteista, esimerkiksi varjonyrkkeilystä. Harjoittelujakson kesto oli yhteensä 12 viikkoa. Tutkimuksen alku- ja loppumittauksissa käytettiin kyselylomaketta, niskakivunhaittaindeksiä (NDI-FI), kehonkoostumusmittausta sekä maksimaalista isometristä puristusvoimamittaria. Aineisto kerättiin syksyllä vuoden 2013 aikana. Harjoitteluprosentti oli alhainen osalla koehenkilöistä ja osa oli tehnyt elämäntapamuutoksia intervention aikana, joten analysoitavaksi ei voitu hyväksyä kaikkien koehenkilöiden tuloksia. Lopulliseen otokseen hyväksyttiin kuusi henkilöä (n=6). Tulosten analysointi suoritettiin SPSS 21.0-tilastointiohjelmalla ja tilastollisen merkitsevyyden rajaksi määriteltiin p<0,05. Jakson aikana saavutetuista tuloksista tilastollisesti merkitsevä oli koehenkilöiden keskivartalon rasvamassassa tapahtunut 0,6 kg:n vähentyminen (p<0,05). Pienen otoskoon ja kadon vuoksi saavutetuista tuloksista ei voida laatia yleistäviä johtopäätöksiä. Jatkotutkimusta tarvitaan lisää etenkin vartalon ja alaraajojen lihasvoimasta kuntonyrkkeilijöillä. Jatkossa olisi hyvä, jos tutkimusasetelma olisi kontrolloidumpi. Niskakivun ja kuntonyrkkeilyn välisestä suhteesta ei myöskään saatu tuloksia tässä opinnäytetyössä, joten sitä pitäisi tutkia lisää.The purpose of this thesis was to determine effects of fitness boxing on neck pain. The study was commissioned by the Joutseno Boxing Club. The trial group consisted of fitness boxers of varying ages and skills (n=19). The subjects practiced independently two times a week with club’s fitness boxing coaches. The exercises consisted a variety of boxing and technique drills. The practice period lasted for twelve weeks. Pre and post tests included the following parameters: the neck disability index questionnaire (NDI-FI), isometric grip strength, and bodycomposition measurements. The study data was collected in autumn of 2013. Training rate was low and small proportion of the subjects had made lifestyle changes so the final sample consisted of six people (n=6). Statistical analysis was performed using SPSS 21.0 analysis software. Statistical significance was set to p<0.05. Twelve weeks of fitness boxing training showed improvements in abdominal fat mass which was lowered by 0.6 kg (p<0.05). The results of this study cannot be generalized due to small sample size and considerable loss of study participants. More studies are needed to create scientific evidence concerning fitness boxing’s effectiveness on neck pain

Tietovarastoraportoinnin laatu käyttäjänäkökulmasta : Case: Intrade Partners Oy

Siirretty Doriast

Cortical Sequence of Word Perception in Beginning Readers

Efficient analysis of written words in normal reading is likely to reflect use of neural circuits formed by experience during childhood rather than an innate process. We investigated the cortical sequence of word perception in first-graders (7–8 years old), with special emphasis on occipitotemporal cortex in which, in adults, letter-string-sensitive responses are detected at 150 ms after stimulus. To identify neural activation that is sensitive to either the amount of basic visual features or specifically to letter strings, we recorded whole-head magnetoencephalography responses to words embedded in three different levels of noise and to symbol strings. As was shown previously in adults, activation reflecting stimulus nonspecific visual feature analysis was localized to occipital cortex in children. It was followed by letter-string-sensitive activation in the left occipitotemporal cortex and, subsequently, in the temporal cortex. These processing stages were correlated in timing and activation strength. Compared with adults, however, the timing of activation was clearly delayed in children, and the delay was progressively increased from occipital to occipitotemporal and further to temporal areas. This finding is likely to reflect increasing immaturity of the underlying neural generators when advancing from low-level visual analysis to higher-order areas involved in written word perception. When a salient occipitotemporal letter-string-sensitive activation was detected (10 of 18 children), its strength was correlated with phonological skills, in line with the known relevance of phonological awareness in reading acquisition.Peer reviewe

The effectiveness of the HIPPA intervention in the sociocultural environment of ECEC physical activity

Studies have shown that, on average, children’s physical activity (PA) levels in early childhood education and care (ECEC) environments are low, thus opening up the possibility of interventions. We examined the effect of the teacher-implemented one-year long ‘home-and-childcare-based intervention to promote physical activity’ (HIPPA) study on children’s PA in ECEC settings in Finland. Participating four-year-old children (N = 128) were cluster-randomised into two groups, intervention (seven childcare centres) and control (seven childcare centres), in autumn 2011. The children were observed directly during their ECEC times. Multilevel linear analysis was used to test the PA differences between the intervention conditions. Post-intervention results showed that the HIPPA intervention increased the children’s PA. To enhance the real-life effectiveness of the present multicomponent intervention, we examined methods based on the intervention’s success and found areas of development for future studies. Overall, promoting active play by ECEC personnel offers an effective way to enhance children’s PA. Furthermore, to ensure the sustainability of the intervention effects, specific changes in practice have been identified that should be transferred into the policies intended for ECEC settings