Reduced form models of bond portfolios

We derive simple return models for several classes of bond portfolios. With only one or two risk factors our models are able to explain most of the return variations in portfolios of fixed rate government bonds, inflation linked government bonds and investment grade corporate bonds. The underlying risk factors have natural interpretations which make the models well suited for risk management and portfolio design

New national and regional biological records for Finland 4. Additions to the knowledge of Finnish aphyllophoroid funga (Basidiomycota)

Byssocorticium efibulatum is reported as new to Finland. New records of following rare or little collected species are presented and notes of their substrates are given: Cristinia gallica, Helicogloea farinacea, Helicogloea lagerheimii, Phlebia femsioeensis, Sistotrema dennisii and Tomentella coerulea. We also list 33 aphyllophoroid fungi as new to some section of the boreal vegetation zone in Finland

Opettajankoulutuksen vetovoima

Selvityksessä kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Korkeakouluopintojaan suunnittelevien nuorten käsityksiä opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä tutkittiin haastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Lukiolaisia (n = 6310) pyydettiin arvioimaan opettajankoulutuksen houkuttelevuutta ja opettajan työtä mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Vertailuaineistona olivat opettajaksi opiskelevien (n = 981), opinto-ohjaajien (n = 64) ja opettajankouluttajien (n = 461) käsitykset opettajankoulutuksen vetovoimaisuudesta. Mielikuvat opettajankoulutuksesta ovat myönteisiä: koulutusta pidettiin laadukkaana ja hyviä valmiuksia antavana. Vetovoimaa vahvistavat käsitykset opettajan työn luonteesta ja merkityksestä yhteiskunnalle. Vetovoimaa vähentävät mielikuvat opettajien työoloista. Tehokkaimpia tapoja lisätä sitä on vahvistaa mielikuvaa työoloista. Työn edellytykset on tärkeää turvata sekä huolehtia ammatillisesta autonomiasta ja korkeasta koulutustasosta. Uusien opettajien tuen järjestämiselle on tarvetta. Valtakunnalliset opiskelijavalinnat ovat oikeansuuntaista kehitystä. Opinto-ohjausta tulee kehittää ja yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä tiivistää. Vetovoiman kehittymisen seurantaa tulee jatkaa ja yhdistää siihen opettajatarpeen ennakointi. Päätöksenteon ja hallinnon parantamiseksi opettajankoulutuksen tilastointia on hyvä yhdenmukaistaa

Genotypes exhibit no variation in precision foraging in mycorrhizal Norway spruce seedlings

Aims Fine roots, that comprise the adjustable part of the root system, are important in spatially heterogeneous boreal forest soils. We investigated the soil exploring patterns of Norway spruce (Picea abies) seedlings of equal height belonging to families representing two contrasting growth phenotypes that have shown fast and slow growth rates in long-term experiments. We hypothesised that seedlings of the fast-growing phenotype would show a more explorative root growth strategy, intense branching, and root proliferation in response to the nutrient patch, and that slow-growing phenotypes would be more tolerant to drought stress. Methods Seedlings were grown in flat Perspex microcosms with a clod of humus placed in the mid-bottom part of each microcosm for eight months. The order-based and functional classification, branching topology, and size of seedling root systems were studied with WinRHIZO (TM) image-analysis software and root exploration patterns with LIGNUM-model simulations. In addition, transpiration, stomatal conductance, net assimilation rate responses were measured. Results No differences were found in the early foraging of roots for the humus clod nor net assimilation rate and transpiration between the phenotype groups. Seedlings were favouring exploitation over exploration in the early phases of development regardless of growth phenotype group. However, in fast-growing phenotypes, the main roots were longer, and the lateral root pool favoured long and bifurcated laterals that formed larger absorptive root area. Conclusions Our results indicate that in nutrient-poor conditions, better growth of lateral roots precedes future differences in the aboveground growth rate of Norway spruce.Peer reviewe

Diversity and distribution of Finnish aphyllophoroid and heterobasidioid fungi (Basidiomycota) : An update

Biogeographical and ecological knowledge of aphyllophoroid fungi has increased substantially after the publication of the Finnish aphyllophoroid checklist. In this paper, we describe the occurrence and distributions of both aphyllophoroid and heterobasidioid fungi in Finland. We introduce 13 species new to Finland: Hyphoderma lapponicum, Mycostilla vermiformis, Proterochaete adusta, Pseudotomentella alobata, Pseudoxenasma verrucisporum, Sistotrema subtrigonospermum, Spiculogloea minuta, Tomentella botryoides, Tomentella neobourdotii, Tomentella subtestacea, Tomentella subpilosa, Tulasnella anguifera, and Tulasnella interrogans. Proterochaete and Pseudoxenasma are new genera to Finland. We also present the record of Caudicicola gracilis for only the second time globally. Furthermore, we present 115 new records (locations) of 53 rare or seldom collected species. In addition, we report 96 species considered new to a specific subzone of the boreal forest vegetation zone in Finland. The records contain notes on the substrata, and the ecology and distribution of nationally new species and are briefly discussed.Peer reviewe

Signaling pathways in human osteoclasts differentiation: ERK1/2 as a key player

Little is known about the signaling pathways involved in the differentiation of human osteoclasts. The present study evaluated the roles of the Ras/PI3K/Akt/mTOR, Ras/Raf/MEK1/2/ERK1/2, calcium-PKC, and p38 signaling pathways in human osteoclast differentiation. Mononuclear cells were isolated from the peripheral blood of control persons and patients with neurofibromatosis 1 (NF1), and the cells were differentiated into osteoclasts in the presence of signaling pathway inhibitors. Osteoclast differentiation was assessed using tartrate-resistant acid phosphatase 5B. Inhibition of most signaling pathways with chemical inhibitors decreased the number of human osteoclasts and disrupted F-actin ring formation, while the inhibition of p38 resulted in an increased number of osteoclasts, which is a finding contradictory to previous murine studies. However, the p38 inhibition did not increase the bone resorption capacity of the cells. Ras-inhibitor FTS increased osteoclastogenesis in samples from control persons, but an inhibitory effect was observed in NF1 samples. Inhibition of MEK, PI3K, and mTOR reduced markedly the number of NF1-deficient osteoclasts, but no effect was observed in control samples. Western blot analyses showed that the changes in the phosphorylation of ERK1/2 correlated with the number of osteoclasts. Our results highlight the fact that osteoclastogenesis is regulated by multiple interacting signaling pathways and emphasize that murine and human findings related to osteoclastogenesis are not necessarily equivalent.</p

Aphyllophoroid funga (Basidiomycota) of Finland : range extensions and records of nationally new and rare species

Knowledge of the Finnish aphyllophoroid funga has increased substantially in recent years. In this article, we present two species new to Finland: Spiculogloea subminuta Hauerslev and Typhula suecica I. Olariaga, G. Corriol, I. Salcedo & K. Hansen, and document Sistotrema luteoviride Kotir. & K.-H. Larss. for the third time globally. We also contribute 50 new records of 33 nationally rare species (with a maximum of ten previous records in Finland) and list 52 regionally new species, found for the first time in a certain subzone of the boreal vegetation zone in Finland. Each record is enclosed and contains notes on the substrate. Furthermore, the ecology of the nationally new species and the distribution of rare species are discussed

Tekonurmikenttiin liittyvät sisäilmaongelmat jalkapallohalleissa - TekoNurmi -projektin loppuraportti

Tutkimuksessa selvitettiin jalkapallohallien sisäilman laatua ja halleissa harjoittelevien juniorijalkapalloilijoiden oireita talvikaudella. Tulosten pohjalta raportissa annetaan suosituksia hallien omistajille ja ylläpitäjille siitä, miten havaittujen sisäilmaongelmien syntyä voidaan estää tai ainakin lieventää. Tärkein suositus on se, että autonrenkaista valmistettua SBR-kierrätyskumirouhetta ei tulisi käyttää jalkapallohallien tekonurmikenttien täyteaineena. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, liittyykö erityyppisissä suomalaisissa halleissa käytössä oleviin tekonurmimateriaaleihin sisäilmaongelmia, jotka voisivat lyhyt- tai pitkäaikaisen altistumisen yhteydessä aiheuttaa terveyshaittoja jalkapalloa harrastaville. Toisessa vaiheessa tehtiin lisätutkimuksia, joissa tarkasteltiin muun muassa tekonurmen rouhemateriaalin ominaisuuksien, hallin ilmanvaihdon tehon sekä hallivuorolla harjoittelevien jalkapalloilijoiden määrän yhteyksiä sisäilman haihtuvien hiilivetyjen ja karkean pölyn pitoisuuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisprojekti 'Tekonurmikenttiin liittyvät sisäilmaongelmat jalkapallohalleissa' toteutettiin vuosina 2012 2014

Työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskit rakennusten kosteusvaurioselvityksissä

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida moniammatillisesti kosteusvauriorakennuksia tutkivan ammattiryhmän terveydellisiä vaaratekijöitä sekä niiden suuruutta ja merkitystä. Lisäksi laadittiin riskinarvioinnin tarkistuslista, jonka avulla asiantuntijat ja viranomaiset voivat itsenäisesti arvioida työn vaaroja ja riskejä omissa työkohteissaan sekä huomioida vaaratekijät työn suunnittelussa, toteutuksessa ja työssä suojautumisessa. Tutkimuksessa kehitettyyn tarkistuslistaan on koottu keskeiset selvitystyöhön liittyvät riskit ja niihin liittyvät suojautumisohjeet. Tarkistuslistaa ja tutkimuksessa saatua tietoa työn sisällöstä voidaan hyödyntää riskien ja vaarojen arvioinnin lisäksi myös työterveyshuollossa terveystarkastusten sisällön suunnittelussa sekä tietojen antamisessa, neuvonnassa ja ohjauksessa. Tutkimuksessa annettiin suosituksia kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden terveydentilan seuraamiseksi ja terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi