Tilannekuvan muodostaminen seuraavan sukupolven hävittäjässä

Tutkielmassa on tarkasteltu tilannekuvan muodostamista 5. sukupolven hävittäjässä. Tarkastelu on tehty kirjallisuusselvityksenä, jota on tuettu analysoimalla ja laskemalla suorituskykyarvoja muutamissa esimerkkitilanteissa. Tarkastelussa on keskitytty radiotaajuisten sensoreiden ja lentokoneiden keskinäisen verkottamisen suomien mahdollisuuksien arviointiin. Käytettävissä oleva sensoritekniikka tulee parantumaan huomattavasti nykyisiin 4. sukupolven hävittäjiin verrattuna. Aktiivisen, elektronisesti keilaavan tutkan ohella koneissa tullee olemaan tutkavaroittimen rinnalla ESM-järjestelmä, joka on liki välttämätön modernien uhkasignaalien havaitsemiseksi riittävän etäältä. Verkottamalla hävittäjien ESM-järjestelmät keskenään, voidaan saavuttaa paikannustarkkuus, joka riittää ilmataisteluohjusten ja ilmasta/maahan-ohjusten laukaisuun. Tehokkaan verkottamisen mahdollistaa suurikapasiteettinen datalinkki, jonka havainnointi on äärimmäisen vaikeaa eikä se näin paljasta hävittäjää signaalillaan. Vaikka 5. sukupolven hävittäjästä puhuttaessa huomiota kiinnitetään ensisijaisesti sen häiveominaisuuksiin, tapahtuu myös tilannekuvaan vaikuttavissa järjestelmissä sellaista kehitystä, joka mahdollistaa täysin uusia toimintoja. Näin tulevaisuuden hävittäjäryhmä kykenee tarvittaessa tuottamaan tilannekuvan yksin, kun siihen aiemmin vaadittiin koko ilmapuolustusjärjestelmän tuki

TEPA-TERVEYSPAJA : Toiminnallinen projekti Mäntykankaan alakoulun 6-luokkalaisille

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina Mäntykankaan alakoulun kanssa. Projektin tarkoituksena oli järjestää terveyteen liittyviä oppitunteja Mäntykankaan alakoulun 6-luokkalaisille oppilaille yhdessä koulun kanssa koulun toiveiden mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää lasten tietämystä ja taitoja terveydestä ja ensiavusta toiminnallisten työpajojen avulla. Lisäksi tavoitteena oli tekijöiden ammatillinen kasvu, uusien taitojen oppiminen ja koulussa opittujen käytännön taitojen hyödyntäminen. Projektiin kuului terveyspajojen ja niihin liittyvien materiaalien suunnittelu, käytännön toteutus ja loppuarviointi. Terveyspajat koostuivat kolmesta eri teemasta: ravitsemuksesta, internetin käytöstä ja internet-kiusaamisesta sekä tapaturmien ennaltaehkäisystä ja ensiavusta. Teemat nousivat Mäntykankaan koulun terveydenhoitajan ja 6-luokan opettajien kokemasta tarpeesta. Näiden teemojen pohjalta syntyi kolme 90 minuutin mittaista terveyspajaa, joista jokainen järjestettiin kaksi kertaa. Kuudennen luokan oppilaat jaettiin kahteen ryhmään, jotta jokainen pystyi osallistumaan terveyspajoihin. Pajojen laatua arvioitiin oppilailta kirjallisesti kerätyllä palautteella, joka oli merkittävin arviointitekijä projektissa. Palautteista kävi ilmi, että mielekkäintä työpajoissa oli käytännön osuudet ja itse tekeminen. Palautetta saatiin myös suullisesti luokkien opettajilta. Opettajien antamasta palautteesta nousi esille pajojen aiheiden ajankohtaisuus ja tärkeys, sekä oppilaiden innostaminen käytännön harjoitteiden kautta. Palautteiden pohjalta voitiin tehdä tulkinta, että pajat olivat hyödyllisiä ja opettavaisia, ja projektille asetetut tavoitteet saavutettiin

”The work we do, it spreads really wide, as it is life of youth…” : Observing Municipal Youth Work as a discursive practice

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista toimijuutta kunnallinen nuorisotyö tarjoaa nuorisotyöntekijöilleen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten nuoret asemoituvat nuorisotyöntekijöiden näkemyksissä nuorisotyöstä. Tutkimuksen lähtökohtana on jälkistrukturalistinen feministinen tutkimus ja tarkastelen kunnallista nuorisotyötä diskursii-visena käytäntönä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet terapeuttisen eetoksen levinneen koskemaan nuorten tukijärjestelmiä ja poliittista ohjausta niin Suomessa kuin muissa länsi-maissa. Terapeuttista eetosta on tutkittu laajasti hallinnan näkökulmista, mutta vielä tois-taiseksi vähemmälle huomiolle ovat jääneet tutkimukset siitä, miten ihmiset ottavat osaa sen käytäntöihin. Tutkimukseni aineistona oli viisi fokusryhmäkeskustelua ja kaksi työpajaa, jotka ovat toteu-tettu osana Helsingin kaupungin nuorisopalvelukokonaisuuden Nuorisotyön opetussuunni-telma –hanketta. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynsin diskursiivista lukutapaa. Tutkimukseni tulokset valottavat sitä, miten terapeuttinen eetos sekä mahdollistaa että rajaa nuorisotyöntekijöiden toimijuutta. Nuorisotyöntekijöiden toimijuus asettuu ristiriitaiseen positi-oon, jossa samanaikaisesti mahdollistetaan nuorten omaehtoinen toiminta, mutta toisaalta pyritään ohjaamaan heitä kehittämään itseään ja erityisesti tunnetaitojaan. Tunnetaitojen kul-tivoinnilla nuoria opetetaan kohtaamaan nyky-yhteiskunnan vaatimukset, jotka edellyttävät ihmisiltä hyvää itsetuntoa, tunnetaitoja sekä ymmärrystä etsiä ratkaisuja itsestään. Nuoria asemoitiin nuorisotyöntekijöiden näkemyksissä nuorisotyöstä erilaisiin haavoittuvuuden ja it-sevastuullistettuihin positioihin, joissa nuoren tulee ottaa vastuu valinnoistaan sekä tunnustaa omat heikkoutensa.The aim of this study was to explore what kind of agency municipality youth work offers to the youth workers. The study also considers how young people are positioned in the views of youth workers on youth work. The starting point for this study is post-structuralist feminist research and I look at municipality youth work as a discursive practice. Previous research has shown that the therapeutic ethos has spread to support systems and political guidance for young people both in Finland and in other Western countries. Therapeutic ethos has been broadly studied from the perspectives of governmentality, but so far has less attention been paid to research on how people engage its practices. The data consist of five focus group discussions and two workshops, which have been carried out as part of the Youth Work Curriculum project of the City of Helsinki Youth Service. I analysed the data using discursive reading. The results of my research showed how the therapeutic ethos both makes youth workers agency possible and restricts it. The agency of youth workers takes on a contradictory position, at the same time it makes young people’s voluntary action possible, but on the other hand, it aims to guide young people to develop themselves and their emotional skills. By cultivating emotional skills, young people have to operate to meet the current social demands that are demanding people to have good self-esteem, emotional skills and find solutions of themselves. In their views of youth work the youth workers positioned young people in various positions of vulnerability and self-responsibility, where young people have to take responsibility of their choices and confess their own weaknesses

Kestävä rakentaminen 2010-luvun Arkkitehti-lehdissä

Tässä työssä tarkastellaan, miten juuri Arkkitehti-lehdessä on keskusteltu kestävästä rakentamisesta 2010-luvulla. Työn tavoitteena on valottaa kestävän rakentamisen lähihistoriaa aineiston analyysin kautta ja ymmärtää sen avulla nykypäivän arkkitehtien ammattikentällä käytävää keskustelua. 2010-luvulla myös rakennusalan on täytynyt ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla rakentamiselle on asetettu normeja, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen. Arkkitehtien täytyy perustella suunnittelun lähtökohtia ja sen vaikutuksia yhä enemmän myös kestävyyden ja ekologisuuden näkökulmasta. Suomessa kestävää rakentamista ohjaavat sekä kansainväliset normit että kansallinen lainsäädäntö. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan usein kestävän kehityksen tavoitteet täyttävää rakentamistapaa. Arkkitehtuurin kohdalla voidaan laajentaa keskustelua kestävästä rakentamisesta siihen, mikä on arkkitehdin vastuu ja rooli – kuinka paljon suunnittelijan pitäisi ottaa kantaa rakennusalan toimintaan kestävän kehityksen edistämiseksi? Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan rakennus- ja maankäyttölain uudistusta, ja tavoitteena on tuoda rakentamisen hiilijalanjälki merkittäväksi tekijäksi rakennussäädöksiin vuoteen 2020 mennessä. Ministeriö kannustaa vähähiiliseen rakentamiseen elinkaariajattelun kautta. Kansainväliset mallit tähtäävät toistaiseksi nykymallin tehostamiseen, vaikka se itsessään on kestämätön. Tärkeää olisi pohtia, miten nykyistä ajatusmallia voidaan muuttaa niin, että lähtökohtana kaikelle rakentamiselle olisi pitkäikäisyys ja luonnon kiertokulun turvaaminen. Tutkielmassa käydään läpi Arkkitehti-lehdessä vuosina 2010–2018 julkaistut artikkelit, jotka käsittelevät kestävää rakentamista. Artikkelien kautta analysoidaan aineiston pohjalta esiin nousseita teemoja sekä tapoja, jolla niistä kirjoitetaan. Aineiston avulla tarkastellaan, miten asenteet kestävää rakentamista kohtaan ovat arkkitehtien ammattikentällä mahdollisesti muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Arkkitehtuurin suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun on alan julkisen luonteen takia vahva. Teema Nykyhetken ilmiöitä kautta käsittelee artikkeleita, joissa pohditaan arkkitehtuurikeskustelun suhdetta yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävästä kehityksestä. Keskeistä tarkasteltavissa artikkeleissa oli tutkielman kannalta kestävän rakentamisen tunnistaminen ajankohtaiseksi ilmiöksi. Aine ja henki -teeman avulla tutkitaan, millä tavoin kestävän arkkitehtuurin arvoista puhutaan, ja mikä on arkkitehdin rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Muutos kohti kestävämpää rakentamista ajaa pohtimaan arkkitehtuurin perusarvoja. Kestävyys on laskettu perusarvojen joukkoon jo antiikissa ja siihen on viitattu läpi arkkitehtuurin historian. Kestävä kehitys edellyttää monen kirjoittajan mielestä myös kokonaisvaltaisempaa suhtautumista rakentamiseen. Ensimmäiseen lukuun kootut artikkelit pohtivat kestävän rakentamisen välttämättömyyttä sekä ilmastonmuutoksen vaikutusta arkkitehtuurin arvoihin. Toinen luku käsittelee kauneuden ja kestävyyden välistä suhdetta. Kolmannessa luvussa tutkitaan arkkitehdin vastuuta ja roolia kestävämmän maailman rakentamisessa. Lopuksi Tulevaisuuksia-teeman alla tarkastellaan kirjoituksia nykyarkkitehtuurin tilasta ja tulevaisuudesta sekä käytännön rakentamisesta. Rakennusalalla arvojen muutos voi vaikuttaa nopeasti myös materiaalien käyttöön ja rakentamistapoihin. Rakennusmääräyksiä, jotka ohjaavat energiatehokkuutta tiukentamalla kestävään rakentamiseen kommentoidaan aineistossa lähinnä kriittiseen sävyyn. Korkea rakentaminen on tullut 2010-luvulla ajankohtaiseksi myös Suomessa uusien hankkeiden myötä ja se herättää paljon keskustelua. Asumiseen liittyvään ekologiseen keskusteluun yhdistyy vahvasti asunnon muuntojoustavuus, asumisen sosiaaliset ja kulttuuriset puolet sekä kaupunkisuunnittelun näkökulmat. Asumiseen voidaan yhdistää koko arkkitehtuurikeskustelu kestävästä rakentamisesta aina rakenteiden aiheuttamista sisäilmaongelmista kaupunkien rakennemuutokseen asti. Myös asumismuodon vaikutuksesta kestävään elämäntapaan on kirjoitettu Arkkitehti-lehdessä paljon. Arkkitehti-lehdessä kirjoitetaan paljon myös kansainvälisistä projekteista ja ulkomaisten arkkitehtien haastatteluilla on lehdessä suuri painoarvo. Maininnanarvoista on kilpailujen ja palkintojen esittely, sekä esimerkiksi Venetsian arkkitehtuuribiennaalin kansainvälisesti ajankohtaisista teemoista keskusteleminen. Aineistosta löydettyjen teemojen välillä on paljon liukumavaraa ja päällekkäisyyksiä, mikä kuvastaa yhteiskunnallisten ilmiöiden luonnetta. Tutkielman kautta voi ymmärtää, että yhteiskunnalliset ilmiöt eivät ole toisistaan erillisiä, vaikka niitä on helpompi käsitellä erilaisten teemojen avulla. Historialliset ilmiöt tapahtuvat rinnakkain ja muuttuvassa tahdissa. Aineiston perusteella hahmottuu mielikuva 2010-luvusta muutoksen vuosikymmenenä, joka poikkeaa aiemmista vuosikymmenistä. Kestävään rakentamiseen liittyvä keskustelu nivoutuu yleisiin ajankohtaisiin trendeihin, kuten ekologisuuteen, kaupungistumiseen, käyttäjälähtöisyyteen, yhteisöllisyyteen ja digitalisaatioon. Arkkitehtuuri etsii 2010-luvulla suuntaa, miten vastata näihin nykypäivän haasteisiin. Kestävän rakentamisen tutkiminen on yksi ratkaisu

Sähköisen ostolaskuprosessin tehostaminen Dieta Oy:ssä

Opinnäyte on toteutettu toimeksiantona Dieta Oy:lle. Tutkimuksen tavoitteena oli sel-vittää, miten yrityksen sähköistä ostolaskuprosessia voidaan tehostaa. Tutkimuksessa kartoitettiin sähköisen ostolaskujen käsittelyn ongelmakohdat vertailemalla sitä paperi-seen ostolaskuprosessiin. Ongelmakohtien löydyttyä annettiin kehittämisehdotuksia sähköisen ostolaskuprosessin automatisoinnin mahdollistamiseksi. Tutkimus on rajattu käsittelemään Festumin käyttäjien kokemuksia ohjelman toimivuudesta. Tutkimus tehtiin käyttäen kvalitatiivista menetelmää. Ostolaskuprosessin tehostumista sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn siirtymisen jälkeen ja siinä esiintyviä ongelmakohtia selvitettiin kahden teemahaastattelun ja Webropol-kyselyn avulla. Teemahaastattelut ja Webropol-kysely toteutettiin marraskuussa 2013. Tutkimuksen perusteella ostolaskuprosessi on tehostunut yrityksessä, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. Tärkeimpänä kehityskohteena on saada ostotilausnumero las-kuille, jotta Festum pystyy täsmäyttämään laskut ostotilaukselle. Sähköisen ostolaskujen käsittelyn parantamiseksi Festumin ja Lemonsoftin välistä tiedonsiirtoa tulee kehittää, jotta tieto siirtyy samanlaisena ohjelmasta toiseen. Skannauspalvelussa tapahtuvat vir-heet heikentävät sähköistä ostolaskuprosessia, koska puuttuvat laskun tiedot joudutaan lisäämään Festumiin manuaalisesti. Sähköisen ostolaskujen käsittelyn yleistyminen yrityksissä tehostaa sähköistä ostolasku-prosessia. Verkkolaskujen lähettäminen vähentää skannauspalvelussa esiintyviä virheitä. Mitä enemmän yritykset sähköistävät taloushallintoaan, sitä tehokkaampaa sähköinen ostolaskujen käsittely on.The study was made as an assignment for Dieta Ltd. The objective of the thesis was to clarify how Dieta Ltd’s electronic invoice process can be made more efficient. The survey charts the electronic invoice process problem areas by comparing it to the paper invoice process. When the problem areas have been found, the proposals for development of the electronic invoice process are given to make the automation possible. The thesis is limited to Festum users’ perspective on the program’s effectiveness. The study was carried out by using qualitative methods. Two theme interviews and a Webropol-survey were conducted to study the purchase invoice process efficiency after the transition to electronic process and occurring problems of the program. The theme interviews and the Webropol-survey were carried out in November 2013. Based on the research process of the purchase invoice, the electronic invoice process has become more efficient, but there is still a lot of room for improvement. The most important development target is to get a purchase order number added to the invoices. The data transfer between Festum and Lemonsoft needs to be developed in order to increase the reliability of the automation. Scanning errors in the Service weaken the e-invoice process, when the missing invoice information has to be added by hand. When the electronic invoice process becomes more popular, it will enhance the process. Errors in the Scanning Service will reduce when companies send more e-invoices. The more companies start using electronic accounting, the more efficient the electronic invoice process will be

Etäläsnäolorobotin suun ja pään liikkeet videoanalyysin perusteella

Tiivistelmä. Etäläsnäolon ja etätapaamisen hyödyntämisen kasvaessa tarve erilaisille etäläsnäolotekniikoille kasvaa. Yksi tapa luoda etäläsnäolosta läsnäolevampaa on käyttää etäläsnäolorobottia, joka mallintaa muualla sijaitsevan ihmisen liikkeitä. Tämä kandidaatintyö tehtiin osana isompaa ryhmää, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia ominaisuuksia robottipään etäläsnäolon ominaisuuksien parantamiseksi käyttämällä robottien käyttöjärjestelmää (ROS) ja InMoov-robotti-alustaa. Tämä tutkielma keskittyy kuvailemaan metodeja ihmisen suun ja pään liikkeiden seuraamiseen puheen aikana ja mallintamaan liikkeet etäläsnäolorobottiin luomalla näin mahdollisimman luonnollisen kanssakäymisen robotin ja ihmisen välille etätapaamisen aikana. Työssä toteutetun etäläsnäoloratkaisun ihmisenkaltaisuuden onnistumista pohdittiin kvantitatiivisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tehtiin kysely, jonka avulla selvitettiin ihmisten tuntemuksia robottia katsellessa verrattuna oikeaan ihmiseen. Kyselyssä haluttiin selvittää myös robottipään aiheuttamia mahdollisia Outo laakso -ilmiön aiheuttamia tuntemuksia ihmisissä eli mahdollisia epämukavuuden tunteita, jotka robotti aiheuttaa ulkonäöllään ja liikkeillään. Kyselyyn vastanneiden mukaan pään liike muistutti hieman kuvatun ihmisen liikettä, mutta suun liike ei onnistunut vastaamaan ihmisen suun liikkeitä kovinkaan hyvin suurimman osan kyselyyn vastanneiden mielestä. Lisäksi suurin osa kyselyyn vastanneista koki robottipään häiritsevänä kommunikaation kannalta.The mouth and head movements of a telepresence robot based on video analysis. Abstract. As the amount of telepresence and telepresence meetings are increasing, there is a growing demand for different and more developed telepresence technologies. One way to make telepresence more present is to use a telepresence robot, which mirrors the movements of the human located elsewhere. This bachelor’s thesis was made as a part of a bigger group studying and developing new features to enhance telepresence capabilities of a robot head, using Robot Operating System (ROS) and InMoov -robot platform. The thesis focuses on describing methods to capture user mouth and head movement while speaking and duplicating it on the telepresence robot creating more natural interaction between a robot and a human. The level of success of the project was considered using a quantitative research method. A questionnaire was used to determine the feelings and emotions the participants encountered while watching videos of the robot and human next to each other. One of the questionnaire’s aims was also to find out, whether the participants experience the uncomfort related to Uncanny valley -phenomenon, that the robot causes with its looks and movements. According to most of the participants in the questionnaire, the movement of the robot head was rather accurate compared to the human movement. However, the mouth movement did not work too well. In addition, most of the respondents felt the robot head was at least fairly disturbing

Structure of ^112In nucleus

The γ-ray spectra of the ^112Cd(p,nγ)^112In and ^109Ag(α,nγ)^112In reactions were measured with Ge(Li) spectrometers for bombarding energies of 4.8 MeV protons and 17.1 MeV α particles. The energies and relative intensities of 79 ^112In γ-ray transitions have been determined. The electron spectra were measured with combined magnet plus Si(Li) as well as superconducting magnetic lens plus Si(Li) spectrometers. Internal conversion coefficients of 40 ^112In transitions have been determined, and the level scheme of ^112In, γ-ray branching ratios and transition multipolarities have been deduced. Computed Hauser-Feshbach (p,n) cross sections were compared with experimental ones, obtained from γ-ray measurements. On the basis of the internal conversion coefficients and Hauser-Feshbach analysis, level spins and parities have been determined. The energies of several ^112In proton-neutron multiplets were calculated on the basis of the parabolic rule derived from the cluster-vibration model. The level energy spectrum and electromagnetic properties were calculated on the basis of the interacting boson-fermion-fermion/odd-odd truncated quadrupole phonon model and satisfactory agreement was obtained between the experimental and theoretical results. More than 20 p-n multiplet states have been identified in ^112In