Virittävyys venyy ja paukkuu

Virittävyyden ongelma Pertti Hemánus, Juha Partanen,Matti Virtane

Gata2 and Gata3 regulate the differentiation of serotonergic and glutamatergic neuron subtypes of the dorsal raphe

Peer reviewe

VR-simulaatiopeli suomalaiseen työelämään tähtäävien aikuisten kielenoppijoiden tukena

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden odotetaan työllistyvän Suomeen, mutta heille ei juuri ole tarjolla työllistymisen edellyttämää suomen kielen opetusta. Maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitaja-opiskelijoille kehitettiin VR-simulaatiopeli tukemaan suomenkielistä vuorovaikutusta potilaan kotiuttamistilanteessa ja anafylaktisen reaktion hoidossa

Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia?

Tutkimushankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja luoda toimintamalleja alkuperäisten kotieläinrotujeneli maatiaisrotujen säilyttämiseksi. Vastausta etsittiin kysymyksiin: millaisia merkityksiä maatiaisroduillaon ja mitä yhteiskunnallista hyötyä maatiaisrotujen kasvattaminen voi tuottaa?Suomenkarjan ja suomenlampaiden kasvattajiksi on valikoitunut ryhmä aktiiviviljelijöitä,monialayrittäjiä ja harrastajia. Yrittäjien osalta maatiaisrotuun päätyminen ei ole mikään sattuma, vaankasvattajat ovat perillä eläinten hyvistä ja huonoista ominaisuuksia ja tietoisesti valinneet rodunvähintäänkin monipuolistamaan karjaansa. Tärkeimpinä perusteluina maatiaisrotujen säilyttämisenpuolesta ovat julkisessa keskustelussa kotimaisuus, luonnonmukaisuus, jalostusmahdollisuudet japerinteisyys; maaseudun uusiin yrittäjyysmahdollisuuksiin maatiaiseläimiä ei juurikaan yhdistetä.Maatiaiseläinten tuotteet on onnistuttava myymään erikoistuotteina, jotta taloudellisuus nouseejärkevälle tasolle. Maatiaiskarjan kasvattajan taloudellinen ohjaus- ja kannustekeino on maataloudenympäristötuen erityistuki. Sen taso on länsisuomenkarjalla vuoden 2007 mukaan 270 euroa/eläinyksikkö,mikä lähes riittää kompensoimaan maatiaisrodun ja tehotuotantoon jalostetun rodun kannattavuuserontavanomaisessa maidontuotannossa. Sen sijaan itä- ja pohjoissuomenkarjalla vastaava tuki (500euroa/eläinyksikkö) ei riitä korvaamaan tulonmenetyksiä.Visioitaessa tulevaa maatiaislehmät ja -lampaat voidaan sijoittaa maaseudun toiminnallisessarakenteessa kolmeen eri rooliin: tavanomaisiksi maidon ja lihan tuottajiksi ekstensiiviseentuotantomuotoon; monialayrittäjyyden tuotannon erikoisrooleihin, kuten erikoisraaka-aineiden tuottajiksi,maisemanhoitoon, hoivapalveluihin tai matkailutoimintaan ja kolmanneksi harrasteviljelijöiden ja muunharrastustoiminnan piiriin. Eläinten ylläpito kaikissa kolmessa roolissa edellyttää ohjauskeinojenerilaistamista. Ekstensiivisen tuotannon ohjauskeino voitaisiin toteuttaa edelleen maataloudenympäristötukena. Monialayrittäjyydessä maatiaiseläinten säilymiseen liittyvä tuki tulisi kohdistaaerikoistuotteiden markkinoiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Harrastetoiminnan yhteydessämaatiaiseläinten säilymistä voitaisiin tukea lisäämällä suomalaisten tietoisuutta maatiaiseläimistä.Tieteellisessä keskustelussa maatiaiseläimet edustavat tuotantojärjestelmässä erikoisroolissa olevaatuotantoeläinryhmää (tuotantoekologinen niche) ja niiden tuotteet markkinoilla erikoistuotteita(nichetuotteet). Erikoistuotemarkkinat edustavat globalisoituvassa elintarviketaloudessa massatuotannonja kulutuskysynnän yksipuolistumisen vastavoimaa, jolla on ainakin teoreettisesti suuri merkityselintarvikehuollon tuoteinnovaatioiden, joustavuuden ja pitkän aikavälin ekologisen, taloudellisen,sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden turvaamisessa. Alkuperärotujen toiminnallinen hyödyntäminenonkin viime vuosina herättänyt kansainvälistä kiinnostusta

Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot

Talousmetsien luonnonhoito on yleisnimitys toimille, joilla toteutetaan yleensä samanaikaisesti puuntuotannolle rinnakkaisia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä met-sänkäsittelyssä. Talousmetsien luonnonhoidon keinovalikoima on laaja. Osa toimista on lähes maksuttomia metsänomistajalle mutta toiset merkittäviä kustannuksiltaan. Luonnonhoitoa metsien käsittelyn yhteydessä olisi mahdollista tehostaa nykyisestä. Kytkeytyneisyyden ja alueellisten ominaispiirteiden huomiointi luonnonhoidon toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa lisäisivät luonnonhoidon toimien vaikuttavuutta. Kaikkiaan tehostaminen edellyttää luonnonhoidon laaja-alaista huomioimista metsäalan koko toimintakentässä. Luonnonhoidon lainsäädännön, ohjeistuksen ja kannustimien tulisi tukea metsänomistajia ja metsäalan operatiivisia toimijoita heidän jokapäiväisessä työssään ja päätöksenteossa. Uusia toimintamalleja tulisi kehittää ja testata. Luonnonhoidon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus tehdään näkyväksi hyvin valituilla mittareilla ja seurannalla. Uutta tutkimustietoa luonnonhoidon vaikuttavuudesta saadaan ja tarvitaan meneillään olevista pitkäkestoisista tutkimussarjoista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

FinnGen provides genetic insights from a well-phenotyped isolated population

Population isolates such as those in Finland benefit genetic research because deleterious alleles are often concentrated on a small number of low-frequency variants (0.1% ≤ minor allele frequency < 5%). These variants survived the founding bottleneck rather than being distributed over a large number of ultrarare variants. Although this effect is well established in Mendelian genetics, its value in common disease genetics is less explored1,2. FinnGen aims to study the genome and national health register data of 500,000 Finnish individuals. Given the relatively high median age of participants (63 years) and the substantial fraction of hospital-based recruitment, FinnGen is enriched for disease end points. Here we analyse data from 224,737 participants from FinnGen and study 15 diseases that have previously been investigated in large genome-wide association studies (GWASs). We also include meta-analyses of biobank data from Estonia and the United Kingdom. We identified 30 new associations, primarily low-frequency variants, enriched in the Finnish population. A GWAS of 1,932 diseases also identified 2,733 genome-wide significant associations (893 phenome-wide significant (PWS), P < 2.6 × 10–11) at 2,496 (771 PWS) independent loci with 807 (247 PWS) end points. Among these, fine-mapping implicated 148 (73 PWS) coding variants associated with 83 (42 PWS) end points. Moreover, 91 (47 PWS) had an allele frequency of <5% in non-Finnish European individuals, of which 62 (32 PWS) were enriched by more than twofold in Finland. These findings demonstrate the power of bottlenecked populations to find entry points into the biology of common diseases through low-frequency, high impact variants.publishedVersionPeer reviewe