Suomenlampaiden ja texel-rotuisten lampaiden hedelmällisyysominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli laskea perinnöllisiä tunnuslukuja suomenlampaan ja texelrotuisten lampaiden hedelmällisyysominaisuuksille. Ominaisuudet olivat syntymävuonuekoko, 2vkvuonuekoko, karitsointi-ikä ensimmäistä kertaa karitsoidessa sekä karitsointivälien pituudet. Lisäksi tutkittiin lampaiden sukusiitosasteen muutosta. Vuonuekoko ja 2vk-vuonuekoko olivat suomenlampailla keskimäärin 2,34 (±0,93) karitsaa ja 2,05 (±0,92) karitsaa sekä texel-rotuisilla 1,53 (±0,58) karitsaa ja 1,44 (±0,60) karitsaa. Keskimääräinen karitsointi-ikä oli suomenlammasensikoilla 670 (±438) päivää ja texel-ensikoilla 503 (±229) päivää. Keskimääräinen karitsointiväli oli suomenlampailla 392 (±172) päivää ja texel-uuhilla 371 (±91) päivää. Suomenlampailla sukusiitosaste oli keskimäärin 3,29 ja texel-lampailla 2,23. Syntymävuonuekoon periytymisasteen arvioksi saatiin suomenlampailla 0,08 ja texel-rotuisilla lampailla 0,11. 2vk-vuonuekoon periytymisasteen arviot olivat vastaavasti 0,05 ja 0,07. Uuhen ikä ensimmäistä kertaa karitsoidessa oli myös keskinkertaisesti periytyvä ominaisuus, sen periytymisasteiden arviot vaihtelivat välillä 0,27–0,53. Karitsointivälin periytymisasteiden arviot vaihtelivat välillä 0,00-0,21. Suomalaisten lampaiden sukusiitosasteet osoittautuivat alhaisiksi. Suomenlampailla keskimääräinen sukusiitosaste oli 1,13 ja texel-rotuisilla 0,93. Sukusiitettyjen eläinten keskimääräiset sukusiitosasteet eivät ole muuttuneet suuresti viimeisen 15 vuoden ajanjaksolla. Kaikkien eläinten sukusiitosasteiden lievä kohoaminen johtuu todennäköisesti kasvaneista eläinmääristä sukulaisuusaineistossa. Sukusiitettyjen eläinten (F>0) keskimääräiset sukusiitosasteet olivat välillä 2,66-3,01. Tämän tutkimuksen pohjalta voitiin todeta, että suomalaisesta aineistosta saadut tulokset vastasivat kohtalaisen hyvin aiemmin kirjallisuudessa esitettyjä tuloksia. Hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia, samoin niiden väliset korrelaatiot. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää jalostuksessa. Suomalaisten suomenlampaiden ja texel-lampaiden sukusiitosasteet olivat kohtuullisen alhaisia

Laskenta avusteinen tuotekonseptien generointi kenttälaitteille

This thesis aims to solve the problem of optimally selecting features for internet connected field device, the accompanying cloud service and client devices such that designer goals, feature properties and relationships with other features are considered. This information could be used during concepting of new products as a support to better handle possibly large number of features and relationships between them. This could also bring up new ideas that were not considered before. We solve the problem by formulating it as an Integer Linear Programming(ILP) problem, and utilize Monte-Carlo methods to find interesting solutions to the problem, and visualize them in a way that allows easy comparison of different solutions to the problem. The proposed model is very stable, as adjusting weights in the ILP objective function causes fairly linear and predictable change in the outcome. The model also produced feature sets that were fairly comparable to human generated ones. The model was also tested in a real project in real work environment. The model performed well in this environment, however forming the input was considered very laborious, time consuming and complicated in some parts. These issues can be dealt with by organizing training and workshops. With further adjustments the model could be used to generate interesting concepts for many kinds of products.Tämän työn tavoitteena on ratkaista kuinka valita toiminnot internettiin kytkettyyn kenttälaitteeseen optimaalisesti, sekä siihen kytkettyyn pilvipalveluun sekä asiakaslaittesiin siten, että suunnittelijan tavoitteet, toimintojen ominaisuudet sekä toimintojen väliset suhteet ovat huomioituna. Tätä tietoa voidaan käyttää uusien tuotteiden konseptoinnin tukena auttaen käsittelemään mahdollisesti suuria määriä toimintoja ja niiden välisiä suhteita. Tällä tavalla voidaan myös löytää uusia ideoita joita ei ole aiemmin tullut ilmi. Ratkaisemme ongelman mallintamalla sen Intereg Linear Programming(ILP) ongelmana, sekä hyödyntäen Monte-Carlo metodeja löytääksemme kiinnostavia ratkaisuja ongelmaan, sekä visualisoimme ratkaisut tavalla joka mahdollistaa eri ratkaisujen helpon vertailun. Esitetty malli on hyvin vakaa, sillä painoarvojen muuttaminen ILP tavoite funktiossa aihetuttaa melko lineaarisen sekä ennustettavan muutoksen lopputuloksessa. Malli myös tuotti toimintosettejä, jotka olivat melko vertailukelpoisia ihmisen tuottamiin. Mallia testattiin myös oikeassa projektissa oikeassa työympäristössä. Malli toimi hyvin tässä ympäristössä, mutta syöte datan tuottaminen koettiin hyvin työlääksi, aikaa vieväksi ja monimutkaiseksi joissain osissa. Nämä ongelmat voidaan kuitenkin selvittää järjestämällä koulutusta ja workshoppeja. Lisäominaisuuksien ja säätöjen avulla mallia voitaisiin käyttää monenlaisten tuotteiden konseptien kehittämiseen

Technical product portfolio:standardization by component commonality

Abstract. One key element when considering research and development (RnD) design decisions is the final cost of the product. A big part of the product cost comes from the component costs, also known as the bill of materials (BOM) costs. In industries, the focus on reducing the cost of every single component may lead to a situation, where almost identical solutions are implemented with different components. Furthermore, the increasing amount of product variety demanded by the markets increases the number of components that need to be managed even further. This research focuses on the aspect of using common components for different products. The research consists of a literature review and a case study. The aim of this study is to understand what the benefits and the limitations of using component commonality are, and how it can be used to a company’s benefit. The aim of the case study is to analyze the current state of the component commonality in the case company’s products. Furthermore, opportunities to improve the component commonality are identified, and the effects are estimated. According to the results, the solutions for how the component management should be improved in the case company are suggested. This research was conducted by reviewing the scientific literature around the concept of product and component management, and then more precisely, on the component commonality approach. The scientific literature provided insights into the benefits and limitations of component commonality could be. Based on this, the current state of the company’s component commonality was analyzed. The products were analyzed using a chosen commonality index found in the literature. Bill of material (BOM) data were used in the analyses. The analyses suggested that using common components is indeed possible for the products: higher commonality was observed among the products developed in a single RnD site in comparison to the commonality of the products of separate RnD sites. A development point was observed in improving the cooperation between different RnD sites, to be able to use common products throughout the company’s product portfolio. A technologically feasible development opportunity to improve this cross-site cooperation was found in connector components. The monetary gains of using common connectors were estimated using a heuristic approach and a notable reduction in the costs was observed. An organizational body to improve the co-operation was recognized, and the research findings were discussed with them.Tekninen tuoteportfolio : standardointi jaetuilla komponenteilla. Tiivistelmä. Lopputuotteen kustannus on yksi keskeinen asia, joka tulee huomioida tehtäessä tuotekehitykseen liittyviä päätöksiä. Iso osa lopputuotteen kustannuksista koostuu tuoterakenteen komponenttien yhteenlasketusta hinnasta, eli niin sanotusta ”BOM” -hinnasta (bill of materials). Fokusoituminen hinnan vähentämiseen komponenttitasolla voi johtaa tilanteeseen, jossa samanlaisia suunnitteluratkaisuja tehdään eri komponenteilla. Lisäksi vaihtelevan tuotevalikoiman kasvava kysyntä lisää tarvittavien komponenttien määrää vielä entisestään. Tämä tutkimus keskittyy siihen, kuinka yhteisiä komponentteja voidaan käyttää eri tuotteiden välillä. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä tapaustutkimuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää mitä hyötyjä ja haittoja yhteisten komponenttien käytöllä on, ja kuinka niitä voidaan käyttää yrityksen hyödyksi. Tapaustutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka laajasti yhteisiä komponentteja käytetään yrityksen tuotteissa. Lisäksi halutaan löytää mahdollisuuksia yhteisten komponenttien käytön lisäämiselle ja arvioida mitä hyötyjä tämä toisi. Yritykselle esitetään tutkimuksen tulosten mukaisesti rakennetut kehitysehdotukset. Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus -osiossa tarkasteltiin tuote- ja komponenttihallinnan tieteellistä kirjallisuutta, keskittyen yhteisten komponenttien käyttöä koskevaan kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsauksessa opitun pohjalta tehtiin tapaustutkimus, jossa case-yrityksen nykytila arvioitiin yhteisten komponenttien osalta. Analyyseissä käytettiin kirjallisuudessa löydettyä indeksiä, jonka käyttäminen vaati tuoterakennetiedon (BOM). Analyysien tulokset viittasivat siihen, että case-yrityksessä oli parantamisen varaa yhteisten komponenttien käytössä. Parempaa yhteisten komponenttien käyttöä havaittiin niiden tuotteiden välillä, jotka oli suunniteltu samassa tuotekehitysyksikössä. Yhteisten komponenttien käyttöä voitaisiin siis kehittää parantamalla tuotekehitysyksiköiden välistä yhteistyötä. Teknologisesti toteuttamiskelpoinen kehitysalue löydettiin liitinkomponenteissa. Liitinkomponenttien yhteiskäytön parantamisen tuomat kustannushyödyt arvioitiin heuristisella menetelmällä. Yhteisten liitinkomponenttien käytön lisäämisen todettiin tuovan mahdollisuuksia selviin kustannussäästöihin. Yrityksen sisällä löydettiin yksikkö, joka pystyy käytännössä toteuttamaan tässä työssä esiin tuodut kehitysehdotukset. Tutkimuksen tulokset käytiin läpi tämän yksikön kanssa

Moniosaajaa etsimässä : Kenttätyön oivalluksia ja ongelmia

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmani käsittelee journalistisia työkäytäntöjä digiajan kynnyksellä Yleisradion Turun yksikössä, jossa television ja radion uutistoimitukset yhdistettiin. Yhteistoimitus tuotti uutisia sekä televisioon että radioon ja nettiin. Kokeilu on ensimmäinen yritys Yleisradiolla yhdistää työtehtäviä niin, että sama toimittaja ja kuvaaja tekevät yhdeltä keikalta juttuja eri välineisiin. Lähden liikkeelle suomalaisen sähköisen mediakentän tapahtumista kevättalvella 2001, jolloin ulosmarssit pimensivät televisiot. Lähestyn työyhteisön toimintajärjestelmää kehittävän työntutkimuksen avulla. Tutkielmani on tapaustutkimus, jossa pyrin analysoimaan ja kuvaamaan teemahaastatteluiden, suoran ja osallistuvan havainnoinnin avulla sitä, kuinka työyhteisö koki yhteistoimituskokeilun. Selvennän myös miten työ muuttui, millaisia juttuja yhteistoimitus tuotti ja millainen on mediatyön moniosaaja. Kehittämishaasteina näen muun muassa tiedonkulun koulutuksen toimituksessa

Processing of morphologically complex words in early childhood : an MMN study

This study investigated the processing of morphologically complex words in early childhood. Words are morphologically complex if they consist of more than one morpheme, the minimal meaning-bearing units of language. Previous studies indicate that there are two distinct routes used in the processing of morphologically complex words. Some words are stored in memory holistically and processed through these full-form memory traces. Other words are decomposed into their constituent morphemes, with morphemes and rules guiding their use forming the basis of processing. Research with adults has indicated that derivations are processed through their full-form memory traces, while inflections are decomposed into their constituent morphemes. However, research on neural mechanisms of morphological processing in early childhood is still missing. This study aimed to investigate whether children process morphologically complex words in a similar fashion to adults. Twelve 3–4-year-old Finnish-speaking children with normal language development took part in the study. Event-related potentials were extracted from the 64-channel EEG data. The focus was on mismatch negativity (MMN), which is associated with, among other things, automatic processing of language. Activation of full-form memory traces and syntactic processing tend to elicit distinct patterns of MMN responses. Moreover, the MMN has recently been used to demonstrate differences between processing of derivations and inflections. Inflected pseudowords elicited stronger MMN responses than real inflected words. This pattern of MMN responses is typical of syntactic processing. Therefore, the results indicate that inflections were processed syntactically, via morphological decomposition. In contrast to previous studies with adults, no difference was observed between MMN responses to derivations and inflections. Overall, these results suggest that children process inflections but not derivations in an adult-like manner. This can be taken as evidence for early development of syntactic processing and slower, more experience-dependent development of full-form memory tracesTässä tutkimuksessa selvitettiin morfologisesti monimutkaisten eli useammasta morfeemista koostuvien sanojen prosessointia varhaislapsuudessa. Morfeemit ovat kielen pienimpiä merkitystä kantavia yksiköitä. Ne voivat olla itsessään merkityksellisiä sanoja tai jonkin kantasanan yhteydessä esiintyviä liitteitä, esimerkiksi taivutuspäätteitä. Aiempien tutkimusten perusteella morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessoinnissa on kaksi erillistä prosessointireittiä. Jotkin sanat ymmärretään niiden kokonaisvaltaisten muistiedustusten kautta. Joidenkin sanojen prosessointi taas etenee morfologisen jäsennyksen kautta. Morfologisessa jäsennyksessä sanan merkitys ymmärretään morfeemien ja niiden käyttöä ohjaavien sääntöjen kautta. Aikuisilla tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että johdokset prosessoidaan kokonaisvaltaisten muistiedustusten kautta ja taivutusmuodot morfologisen jäsennyksen kautta. Morfologisesta prosessoinnista varhaislapsuudessa on sen sijaan vain vähän tietoa. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, prosessoivatko lapset johdoksia ja taivutusmuotoja aikuisia vastaavalla tavalla. Tutkimukseen osallistui 12 3–4-vuotiasta, kielellisesti normaalisti kehittynyttä suomenkielistä lasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin mismatch negativity (MMN)-vastetta, tapahtumasidonnaista jännitevastetta, joka heijastaa sekä sanojen muistiedustusten aktivaatiota että syntaktista prosessointia. Nämä näkyvät vasteessa eri tavoin. Vastetta onkin aiemmin hyödynnetty johdosten ja taivutusmuotojen erilaisen prosessoinnin osoittamisessa aikuisilla. Taivutettuihin pseudosanoihin syntyi voimakkaampi MMN kuin oikeisiin taivutettuihin sanoihin. Aiemman tutkimustiedon perusteella tämä viittaa morfologiseen jäsennykseen taivutusmuotojen prosessoinnissa. Aiemmista aikuisilla saaduista tuloksista poiketen johdoksiin syntyneet vasteet eivät poikenneet taivutusmuotoihin syntyneistä vasteista. Tulokset viittaavat aikuisia vastaavaan prosessointiin taivutusmuotojen mutta eivät johdosten osalta. Tämä voidaan tulkita yleisemmin merkiksi siitä, että syntaktinen prosessointi kehittyy varhain, kun taas sanojen muistiedustusten vakiintuminen edellyttää kielellistä kokemusta ja tapahtuu näin ollen hitaammin

“No eihän kukaan halua yksin olla, että ihan kaikki lapset tarvii sen jonku kaverin koulusta” : luokanopettajien käsityksiä autismin kirjolla olevien oppilaiden ystävyyssuhteista alkuopetuksessa

Tutkimukseni sijoittuu kasvatustieteiden ja erityisesti erityispedagogiikan kentälle, ja on muodoltaan pro gradu -tutkielma. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää luokanopettajien käsityksiä autisminkirjolla olevien oppilaiden ystävyyssuhteista alkuopetuksessa. Uuden tautiluokituksen, ICD-11, mukaan ei ole enää olemassa erillisiä diagnooseja, kuten Aspergerin oireyhtymää, vaan ne on korvattu yhteisellä diagnoosinimikkeellä nimeltään autismikirjon häiriö. Autismikirjon häiriössä näkyvinä oireina ovat tyypillisesti haasteet sosiaalisissa suhteissa, joita lähdin tutkimaan. Rajasin tutkimuksen aiheen kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka olivat: 1. Miten koulussa voidaan tukea autismin kirjon oppilaiden ystävyyssuhteiden rakentumista? 2. Mitä haasteita ja vahvuuksia autismin kirjon oppilailla on ystävyyssuhteissa muiden vertaisten kanssa? 3. Miten ikätovereiden käsitys moninaisuudesta ja autismin kirjolla olevien oppilaiden erityispiirteistä vaikuttaa oppilaiden välisiin ystävyyssuhteisiin? Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenografia, sillä tutkimuksessa olen kiinnostunut nimenomaan opettajien käsityksistä. Keräsin aineiston teemahaastatteluiden avulla, ja haastattelin yhteensä seitsemää alkuopetuksessa toiminutta opettajaa. Suoritin haastattelut haastateltavien omissa luokissa, mikä mahdollisti myös haastateltavien elekielen havainnoimisen. Tekemieni haastattelujen pohjalta aineistosta nousi esille kuusi eri teemaa, jotka olivat ystävyyssuhteiden tukeminen luokassa, ympäristön merkitys, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä aikuisen rooli ystävyyssuhteiden tukemisessa, ystävyyssuhteiden haasteet ja vahvuudet, ystävyyssuhteiden merkitys ja ikätovereiden käsitys autismista. Autismin kirjon lasten ystävyyssuhteista ei löydy paljoa Suomessa tehtyä tutkimusta, mutta kansainvälistä tutkimusta aiheesta löytyy kiitettävästi. Koen, että tutkimukseni lukeminen hyödyttää niin luokan- kuin erityisopettajia, sillä autismia diagnosoidaan koulumaailmassa enemmän kuin ennen. Haastateltavien opettajien esille tuomat kokemukset ja käsitykset auttanevat myös muita opettajia haastavissa tilanteissa ja antavat vertaistukea

Klarspråk på myndigheternas webbsidor. En studie av myndighetstexter på arbets- och näringsbyråns och polisens webbsidor ur klarspråklig synvinkel

Pro gradu tutkielmani käsittelee selkeän virkakielen toteutumista kahden suomalaisen viranomaisen Internet-sivuilla. Valitsemani viranomaiset ovat työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi. Tutkimusaineistoni työ- ja elinkeinotoimiston sivuilla on tekstejä otsikon ”Jos jäät työttömäksi” alta ja poliisin sivuilla otsikon ”Rikokset” alta. Tutkin kuinka lukijaa ja tutkimiani viranomaisia puhutellaan teksteissä ja kuinka heistä puhutaan. Tutkin myös löytyykö teksteistä vaikeita sanoja ja lauserakenteita. Kolmas tutkimuksen aihe on kuinka tekstin jäsentely tukee tai estää tekstin ymmärtämistä. Tähän tutkimuskysymykseen liittyy kiinteästi myös tekstin päämäärä ja kuinka päämäärä ja jäsentely tukevat toisiaan. Tutkimukseni teoriapohjana ovat systeemisfunktionaalinen kielioppi sekä ohjeet tekstien kirjoittamiseen selkeällä virkakielellä. Teoriaosiossa käsittelen myös käyttötekstien ja kaunokirjallisten tekstien eroja sekä Internet-tekstien erityispiirteitä. Analyysiosassa keskityn tekstien kieleen, jäsentelyyn ja siihen kuinka lukija huomioidaan. Nämä asiat nousevat tärkeiksi selkeän virkakielen ohjeissa. Systeemisfunktionaalinen kielioppi on antanut analyysiosalle sen rakenteen. Tutkimukseni on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia osioita. Tutkimukseni osoittaa, että molempien viranomaisten teksteissä on selkeän virkakielen periaatteisiin liittyviä puutteita. Lukijan puhuttelu sinä-muodossa on harvinaista ja lukijasta puhutaan useimmiten kolmannessa persoonassa joko pronominilla tai substantiivilla. Teksteissä käytetään paljon ammattisanoja, mutta suuri osa niistä on kuitenkin selitetty. Molemmissa aineistoissa käytetään usein passiivia, mutta poliisin teksteissä sitä käytetään enemmän. Molemmissa aineistoissa on myös pitkiä lauseita, mutta keskimääräinen lausepituus on samaa tasoa muiden asiatekstien kanssa. Poliisin teksteissä keskimääräinen lausepituus on hieman suurempi kuin työ- ja elinkeinotoimiston teksteissä. Tekstien päämääränä on pääasiassa antaa tietoa, mutta joukossa on myös neuvovia tekstejä. Monissa teksteissä tärkein asia on tekstin alussa, mutta tekstien jäsentelyssä on myös puutteita. Loppupäätelmäni tutkimuksessa on, että mikään yksittäinen asia ei tee teksteistä vaikeaselkoisia vaan monet asiat yhdessä. Vaikuttaa myös siltä, että jotkin selkeän virkakielen ohjeet ovat helpompia toteuttaa yhdessä kuin toiset. Asiasanat: selkeä virkakieli, viranomaistekstit, Internet-tekstit, systeemisfunktionaalinen kieliopp

Tuloerot ja taloudellisen tuloksen vaihtelu kirjanpitotiloilla poikkileikkaus- ja aikasarja-analyysin valossa vuosina 1976—83

Yearly variations in the economic results and income differences among the Finnish family farms were analyzed in this study. The main purpose was to find out the income and profitability distribution of the farms and trends of them during the last decade. In addition, the stability of the economic results of the farms in the different years of the research period was analyzed. Analyses were based on statistics of the Finnish book-keeping farms in the years 1976—83. To eliminate the problems caused by the changes in the sample of book-keeping farms, the final analyses were based on a subsample of those farms, where the data was available for all the years. The total number of these farms was 617. Farm family income and the coefficient of profitability were the economic concepts analyzed in the study. The latter one expresses the imputed wage of farm family and the interest claim for total capital as a share of net income. Distribution of farm family income and profitability and the shape and location of the distribution in each year was analyzed by several statistical measures. The shape of income and profitability distributions was quite skewed which is typical for farm income distributions in all countries. Income differences and changes of income distribution during the research period were analyzed in more detail by using fractiles, quartiles and deciles. Also Lorenz-curves were calculated from the data. The main conclusion drawn from the analyses was, that the relative income differences have not increased during the research period. On the other hand, it is worth while to point out that absolute income differences have nevertheless increased. Analyses concerning the stability of the economic results of an individual farm over the research period indicate quite big variation between the years. Only a half of the farms of the lowest quartile remain in this category in all the years

Comparison of Simulated and Measured Flow Patterns: Solid and Gas Mixing in a 2D Turbulent Fluidized Bed

Results from experiments done in a 2D turbulent fluidized bed cold model are presented. Experiments were conducted to study flow patterns, particle mixing in the bed and spreading of gas blown from one side into the bed. 2D simulations of the experiments were carried out using the Eulerian multiphase models of the Fluent and MFIX CFD softwares

Erilliskoulujen 6. luokan opettajien näkemykset yläkoulusiirtymästä : Siirtymävaiheeseen liittyvät huolet ja positiiviset odotukset oppilailla

Oppilaat kokevat koulutuspolkunsa aikana useita siirtymävaiheita, joista yksi keskeisimmistä ja haastavimmista on siirtymä alakoulusta yläkouluun. Tämä kriittinen vaihe tapahtuu puberteetin aikana, nuorten kehittyessä fyysisesti ja psyykkisesti, mikä aiheuttaa hämmennystä sekä epävarmuutta (Pennington ym., 1999). Nämä tuntemukset voivat vaikuttaa nuorten kokemuksiin siirtymästä. Nuorten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että siirtymä onnistuu. Siirtymän epäonnistuessa nuori voi kokea ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä yksinäisyyttä. Sen on tutkittu olevan yhteydessä myös syrjäytymiseen. (Bagnall ym., 2019; Eskelä-Haapanen ym., 2020; Rautiainen ym., 2017.) Opettajilla on merkittävä rooli siirtymien tukemisessa. On tutkittu, että oppilaat, jotka kokevat saaneensa tukea opettajalta siirtymässä, voivat paremmin ja ovat motivoituneempia koulutyötä kohtaan (Hanewald, 2013). Siksi on tärkeää, että opettajat kokevat roolinsa siirtymien tukijoina merkityksellisiksi ja heidän ammatillinen valmiutensa tehtävään on riittävä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opettajien näkemyksiä oppilaiden yläkoulusiirtymästä sekä niissä esiintyviä odotuksia ja huolia. Myös opettajien siirtymänaikaisen roolin ja valmiuden kokemuksesta sekä käytetyistä tukitoimista oltiin kiinnostuneita. Tutkimuksessa tutkittiin kolmea Varsinais-Suomalaista erilliskoulujen 6. luokan opettajaa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, mikä tarjosi mahdollisuuden syventyä osallistujien näkemyksiin. Tulokset vahvistivat oletuksen siitä, että opettajat osaavat tunnistaa sekä huolia että odotuksia siirtymässä ja tukea vaihetta taholtaan osuvasti. Opettajien kokemus omasta roolista siirtymävaiheessa oli hyvä, mutta tarvetta ammatilliselle lisäkoulutukselle esiintyi. Tuloksia voidaan soveltaa koulusiirtymien suunnittelutyössä sekä luokanopettajakoulutuksen kehityksessä