Entrepreneurial identity and farmers' protein crop cultivation choices

Protein crops are important in enhancing sustainable and self-contained agriculture and food security in Europe. Individual farmers are key players in protein crop production. The aim of this research is to understand how an entrepreneurial identity affects strategic cultivation decisions in the context of protein-rich crop farming. In this study, entrepreneurial identity consists of a farmer's personal and entrepreneurial orientations. Data on 308 Finnish farmers were gathered and statistically tested. Our findings clarify that entrepreneurial identity increases the probability of beginning protein-rich crop cultivation, especially if the farmer in question is innovative, a risk-taker and highly educated. This article contributes to the understanding of agricultural entrepreneurship and strategic cultivation decisions made by different kinds of farmers. We further claim that profitable but risky and demanding crops have tempted farmers with a high entrepreneurial identity for the most part, which would not suffice for protein crops to become mainstream.Peer reviewe

The impacts of dietary change in Finland : food system approach

This study examined what kind of policy instruments and actions are needed for sustainable dietary change and how a large-scale dietary change would impact the climate, thus analysing the economic impacts of transitioning from animal-based diets to alternative plant-based diets. The transition would require the support of horizontal measures that can be implemented throughout the food system. Shifting the emphasis toward the drivers of food demand and consumption will increase the role of new policy instruments and the actors involved in the food system. Collaborative research between environmental and nutritional sciences with economics and policy analysis is necessary to link nutritional health and environmental objectives with economic and social impacts. Less resource-demanding diets would reduce the impact from the food system and lower greenhouse gas (GHG) emissions. Drastic changes in diets and food consumption in Finland would have an impact on primary agricultural production, but the output from the food processing industry would only be slightly affected. However, a successful transition would involve considerable investments in the agricultural and food industry

Eläinlääkäripalveluiden kustannukset nyt ja neljässä päivystyksen muutosskenaariossa

Tässä selvityksessä tarkastellaan eläinlääkäripalveluiden kunnille aiheuttamia kustannuksia sekä kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien toiminnan laajuutta nyt ja neljässä julkisen päivystyspalvelun tarjonnan muutosta kuvaavassa skenaariossa. Eläinlääkäripalveluiden kustannus- ja hintatasoa arvioitiin koko maan tasolla sekä kullakin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Neljän eri järjestämisvaihtoehdon osalta selvitettiin yksityisen palvelun saatavuutta sekä julkisten palvelujen poistamisen vaikutusta asiakashintoihin, kunnille aiheutuviin kustannuksiin, kuntien eläinlääkärivirkojen lukumäärään, hyötyeläinten palvelujen järjestämiseen ja yksityisen palveluntarjonnan vaatimaan tukeen. Vaihtoehdoissa keskityttiin seura- ja harraste-eläinpäivystystä koskeviin muutoksiin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä yhteistoiminta-alueille ja yksityisille palveluntuottajille. Kyselyaineistot yhdistettiin Aluehallintoviraston VYHA-raportteihin (Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä), joista saatiin mm. eläinlääkärikäyntien lukumäärät. Aineistoja yhdistämällä voitiin arvioida eläinlääkäripalveluiden järjestämisen kustannukset käyntikertaa kohti ja arvioida kustannuksia koko maan tasolla. Kyselyaineistoon sovitettiin regressiomalli, joka selitti kustannuskertymää eläinlääkärikäyntiä kohti kyselyyn vastanneilla yhteistoiminta-alueilla. Eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä kunnille aiheutuviksi kokonaiskustannuksiksi arvioitiin yhteensä 42,7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tästä pieneläinkäyntien osuus oli arviolta 65 % ja muiden eläinkäyntien 35 %. Virka-aikana toteutuneiden käyntien osuus kokonaiskustannuksesta oli vuonna 2017 noin 84 % ja päivystyskäyntien noin 16 %. Selvityksessä käytetyn mallin perusteella eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä aiheutuva kustannus oli keskimäärin noin 8,5 € asukasta kohti. Tämä luku huomioi yhteistoiminta-alueiden väliset erot eläinlääkäripalveluiden kulutuksessa. Palveluiden hintataso vaikutti olevan Suomessa alempi kuin Ruotsissa tai Tanskassa, mutta korkeampi kuin Virossa. Tehdyt simulaatiot kunnallisten eläinlääkäripalveluiden järjestämisvaihtoehdoista viittaavat siihen, että kuntien osalta taloudellisesti paras vaihtoehto oli skenaario, jossa kunta ei tukenut palveluiden siirtymistä yksityisille palveluntarjoajille ja taloudellisesti toiseksi paras vaihtoehto oli nykyisen mukainen päivystystoiminta. Kunnaneläinlääkäreiden osalta tulojen näkökulmasta paras vaihtoehto oli nykymallin mukainen toiminta ja taloudellisesti toiseksi paras vaihtoehto oli skenaario, jossa päivystystoiminta annettiin kokonaan yksityisten toimijoiden järjestettäväksi niillä alueilla, joilla on saatavilla yksityistä eläinlääkäripalvelua seura- ja harraste-eläimille. Eläinten omistajien näkökulmasta taloudellisesti parhaita vaihtoehtoja olivat nykyinen päivystysmalli ja skenaario, jossa päivystyspalvelutarjontaa tuettiin julkisista varoista. Yksityisten palveluntarjoajien näkökulmasta eniten liikevaihtoa tuotti skenaario, jossa yksityisten toimijoiden vastuu päivystyspalveluiden järjestämisestä oli laajin. Kyselyn ja simulaatioiden tulokset viittaavat siihen, että mikäli eläinlääkäripalvelujen toimintamallia muutetaan tukemalla yksityisiä toimijoita, kompensaation tulisi olla riittävän suuri, mikäli yksityistä palvelutarjontaa halutaan syntyvän laajasti.201

Valkuaiskasveista Voimaa. Tuota Valkuaista -hankkeen loppujulkaisu

Tässä julkaisussa esitellään Tuota Valkuaista hankkeen tuloksia, sekä hankkeessa tuotettuja viljelyohjeita erinäisten valkuaiskasvien viljelyyn. Hankkeen päärahoittajana toimi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY keskuksien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hanketta rahoittivat niin ikään mm. Marjatta ja Eino Kollin säätiö, Niemi säätiö, Boreal kasvinjalostus sekä Oiva Kuusiston säätiö. Tuota Valkuaista (TUOVA) hankkeen tavoitteena oli saada hankealueen (Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat) valkuaiskasvimarkkinoista toimivampia, selvittää mm. perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämismahdollisuuksia ja parantaa hankealueen valkuaisomavaraisuutta kasvinviljleyssä tiedotuksella uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Hanke toteutettiin vuosina 2016 - 2018 yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Perunantutkimuslaitoksen sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Luonnonvarakeskus koordinoi tätä hankekokonaisuutta. Hanke sisälsi niin viljelijöiden kuin valkuaiskasvien sisäänostajien haastetteluja, kenttäkoetutkimuksia valkuaiskasvien ja perunan osalta, kyselytutkimuksen valkuaiskasvien viljelystä, tiedottamista mm. pellonpiennarpäivien muodossa sekä opintomatkoja joiden kaikkien paras anti on pyritty kokoamaan tähän käsissäsi olevaan julkaisuun yksiin kansiin. Suurimmaksi haasteeksi valkuaiskasvimarkkinoilla todettiin tiedon saanti. Valkuaiskasvien viljelytekniset tiedot sekä puolueeton, oleellinen ja paikalliset olosuhteet huomioiva tieto koettiin puutteelliseksi, ja myös tuotteiden jatkojalostajat tiedostivat viljelijöiden tiedonpuutteen merkittäväksi haasteeksi. Hankkeessa tunnistettiin useita sekä palkokasvien että öljykasvien viljelyyn vaikuttavia tekijöitä. Valkuaiskasveja viljellään todennäköisimmin tiloilla, jotka ovat kooltaan suuria. Niillä on myös potentiaalia lisätä valkuaiskasvien viljelyä. Valkuaiskasvien viljelyssä olisi kuitenkin lisäämisen mahdollisuuksia pienillä tiloilla. Perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämistä ajatellen hankkeessa saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että tällä hetkellä tärkkelysteollisuuden ei ole tarvetta huomioida perunan proteiinipitoisuutta tai proteiinin määrää ostamansa perunan hinnoittelussa. Tärkkelyksen määrään perustuva hinnoittelu on riittävä kannustin viljelijälle tuottaa mahdollisimman korkean kuiva-ainepitoisuuden perunaa, joka tarkoittaa usein myös korkeaa proteiinipitoisuutta. Viljelijän näkökulmasta ei ole riittävää kannustinta vaihtaa lajiketta tai tarkentaa perunan lannoitusta pelkästään proteiinipitoisuuden nostamiseksi, vaikka teollisuus maksaisikin lisähintaa proteiinista. Valkuaiskasvien viljelykokeissa erityisesti satoisat ruisvehnät yhdessä palkovalkuaiskasvien kanssa kokoviljasäilörehuksi korjattavana nousivat potentiaalisina valkuaisrehuvaihtoehtoina nurmisäilötehujen rinnalle. Hyvänä kasvukautena ruisvehnien satopotentiaali palkovalkuaiskasvien kanssa osoitettiin olevan yli 10 000 kg/ka/ha, mikä vastaa hyvin kahden korjuun nurmisatoa. Näiden hehtaarilta korjattu valkuaissato oli hieman nurmiseoksia korkeampi. Toisaalta, kokoviljasäilörehujen sulavuus pidättäytyi nurmirehuja alhaisempana. Valkuaispitoisista nurmista valkuaissadoiltaan satoisimpia vaihtoehtoja vastaavasti olivat puhdas puna-apilakasvusto, sekä timotei yhdessä puna-apilan kanssa.201

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä