Tässä julkaisussa esitellään Tuota Valkuaista hankkeen tuloksia, sekä hankkeessa tuotettuja viljelyohjeita erinäisten valkuaiskasvien viljelyyn. Hankkeen päärahoittajana toimi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY keskuksien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hanketta rahoittivat niin ikään mm. Marjatta ja Eino Kollin säätiö, Niemi säätiö, Boreal kasvinjalostus sekä Oiva Kuusiston säätiö.
Tuota Valkuaista (TUOVA) hankkeen tavoitteena oli saada hankealueen (Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat) valkuaiskasvimarkkinoista toimivampia, selvittää mm. perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämismahdollisuuksia ja parantaa hankealueen valkuaisomavaraisuutta kasvinviljleyssä tiedotuksella uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Hanke toteutettiin vuosina 2016 - 2018 yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Perunantutkimuslaitoksen sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Luonnonvarakeskus koordinoi tätä hankekokonaisuutta.
Hanke sisälsi niin viljelijöiden kuin valkuaiskasvien sisäänostajien haastetteluja, kenttäkoetutkimuksia valkuaiskasvien ja perunan osalta, kyselytutkimuksen valkuaiskasvien viljelystä, tiedottamista mm. pellonpiennarpäivien muodossa sekä opintomatkoja joiden kaikkien paras anti on pyritty kokoamaan tähän käsissäsi olevaan julkaisuun yksiin kansiin.
Suurimmaksi haasteeksi valkuaiskasvimarkkinoilla todettiin tiedon saanti. Valkuaiskasvien viljelytekniset tiedot sekä puolueeton, oleellinen ja paikalliset olosuhteet huomioiva tieto koettiin puutteelliseksi, ja myös tuotteiden jatkojalostajat tiedostivat viljelijöiden tiedonpuutteen merkittäväksi haasteeksi. Hankkeessa tunnistettiin useita sekä palkokasvien että öljykasvien viljelyyn vaikuttavia tekijöitä. Valkuaiskasveja viljellään todennäköisimmin tiloilla, jotka ovat kooltaan suuria. Niillä on myös potentiaalia lisätä valkuaiskasvien viljelyä. Valkuaiskasvien viljelyssä olisi kuitenkin lisäämisen mahdollisuuksia pienillä tiloilla.
Perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämistä ajatellen hankkeessa saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että tällä hetkellä tärkkelysteollisuuden ei ole tarvetta huomioida perunan proteiinipitoisuutta tai proteiinin määrää ostamansa perunan hinnoittelussa. Tärkkelyksen määrään perustuva hinnoittelu on riittävä kannustin viljelijälle tuottaa mahdollisimman korkean kuiva-ainepitoisuuden perunaa, joka tarkoittaa usein myös korkeaa proteiinipitoisuutta. Viljelijän näkökulmasta ei ole riittävää kannustinta vaihtaa lajiketta tai tarkentaa perunan lannoitusta pelkästään proteiinipitoisuuden nostamiseksi, vaikka teollisuus maksaisikin lisähintaa proteiinista.
Valkuaiskasvien viljelykokeissa erityisesti satoisat ruisvehnät yhdessä palkovalkuaiskasvien kanssa kokoviljasäilörehuksi korjattavana nousivat potentiaalisina valkuaisrehuvaihtoehtoina nurmisäilötehujen rinnalle. Hyvänä kasvukautena ruisvehnien satopotentiaali palkovalkuaiskasvien kanssa osoitettiin olevan yli 10 000 kg/ka/ha, mikä vastaa hyvin kahden korjuun nurmisatoa. Näiden hehtaarilta korjattu valkuaissato oli hieman nurmiseoksia korkeampi. Toisaalta, kokoviljasäilörehujen sulavuus pidättäytyi nurmirehuja alhaisempana. Valkuaispitoisista nurmista valkuaissadoiltaan satoisimpia vaihtoehtoja vastaavasti olivat puhdas puna-apilakasvusto, sekä timotei yhdessä puna-apilan kanssa.201
