Sacred Geometry

A poem, in five part

PATRIOTISMIA ADAPTAATION KEINOIN: BRITTILÄISEN POPULAARI- JA KORKEAKULTTUURIN ILMENEMINEN HEAVY METAL -YHTYE IRON MAIDENIN TUOTANNOSSA 1982–1984

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän, miten brittiläinen populaari- ja korkeakulttuuri heijastuu metalliyhtye Iron Maidenin tuotannossa vuosien 1982–1984 aikana. Lisäksi avaan syitä kyseisen ilmiön taustalla ja osoitan yhtyeen harjoittavan patriotismia adaptoimalla brittiläisiä populaari- ja korkeakulttuurisia teoksia musiikkiinsa. Tutkimusmenetelminä ovat musiikinhistorian tutkimus ja populaarimusiikin tutkimus; pääpaino populaarimusiikin viitekehyksessä tapahtuvassa adaptaatiotutkimuksessa. Tutkimukseni aineistoon lukeutuu neljä musiikkikappaletta: “The Prisoner” (1982), ”The Trooper” (1983), ”Where Eagles Dare” (1983) ja ”Rime of the Ancient Mariner” (1984). Aluksi avaan 1970-luvun heavy metal -genreä eli niin sanottua alkuperäistä heavy metallia, jonka jälkeen paneudun new wave of British heavy metal -genreen ruotien läpi sen ominaisimpia piirteitä. Apuna käytän Gerd Bayerin teosta Heavy metal music in Britain (2009) ja Deena Weinsteinin teosta Heavy metal: the music and its culture (2000). Myös romantiikan aikakauden perintö on merkittävässä roolissa rockmusiikista puhuttaessa ja tätä seikkaa avaan käyttäen apuna Robert Pattisonin teosta The triumph of vulgarity – rock music in the mirror of romanticism (1987). Patriotismi toteutuu tutkimukseni kohteina olevien kappaleiden kohdalla kolmella eri tavalla: Ensinnäkin kappaleet ovat saaneet inspiraationsa brittiläisen populaari- tai korkeakulttuurin teoksista ollen adaptaatioita näistä kyseisistä teoksista. Toiseksi kappaleiden tematiikka on jatkumoa 1960–1970-lukujen metalli- ja rockyhtyeiden laulujen tematiikoille, jotka ovat myös vahvasti kytköksissä Isoon-Britanniaan ja brittiläisyyteen. Kappaleista on myös poimittavissa romantiikan aikaudelle tyypillisiä vaikutteita, kuten tunteiden kuvaus ja eeppisyys, jotka toimivat osana eräänlaista rockestetiikkaa. Lopputuloksena voidaan todeta, että Iron Maiden harjoittaa adaptaatioita musiikissaan, ja kyseiset adaptaatiot ovat jäljitettävissä brittiläisiin teoksiin ja kulttuuriin. Tämänkaltainen adaptaatioiden harjoittaminen voidaan mieltää patriotismiksi eli kotimaan saavutusten ja historian jalustalle nostamiseksi

Tulevaisuustiedon lähteillä: analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä

Tulevaisuutta koskevaa tietoa tuotetaan niin Suomessa kuin ulkomailla runsaasti eri tahojen toimesta. Tulevaisuuden trendejä ja muita ilmiöitä kokoavat tutkimustahot, julkisen sektorin toimijat, ajatuspajat ja yritykset. Tietoa on paljon, mutta mistä se koostuu, mitä kaikkea se oikeastaan sisältää ja minkä tahojen julkaisuja kannattaisi seurata? Tämä analyysi vastaa seuraavaan kolmeen tulevaisuusvaliokunnan esittämään kysymykseen: 1. Mitkä ovat merkittävimmät ennakointitiedon tuottajat ja julkaisut, joita suomalaisten päättäjien kannattaisi seurata? 2. Minkälaiset teemat ovat painottuneet kyseisten toimijoiden julkaisuissa, ja mitä uhkia ja mahdollisuuksia ne ovat nostaneet esiin, jotka eivät vielä ole toteutuneet? 3. Miten hyvin tuotettu tieto on pystynyt ennakoimaan viime vuosina toteutuneita haasteita? Ensimmäiseen kysymykseen vastaamiseksi tunnistimme 94 julkisesti saatavilla olevaa relevanttia suomalaista ja kansainvälistä ennakointiraporttia ja julkaisua, jotka luotaavat tulevaisuuden ilmiöitä “yleisesti” eli ilman erikseen mainittua rajausta. Useimmissa raporteissa painotetaan megatrendejä ja yleisemmin tunnettuja tulevaisuuden ilmiöitä, ja vain muutamissa keskitytään heikkoihin signaaleihin ja villeihin kortteihin. Tämä painotus ei ole tutkimustiimin tekemä, vaan seurausta raporttiaineiston vinoumasta: heikkoihin signaaleihin ja villeihin kortteihin keskittyviä raportteja on yksinkertaisesti huomattavasti vähemmän tarjolla. Valitut 94 raporttia julkaisutietoineen ja verkkolinkkeineen löytyvät liitteestä 2. Toista kysymystä varten valitsisimme ensimmäisessä vaiheessa tunnistetuista 94 raportista 20 tarkempaa tarkastelua varten. Raporttien valinta perustui tavoitteeseen koota mahdollisimman monipuolinen otos, jossa olisivat edustettuina sekä erilaiset kirjoitustyylit sekä julkaisija- ja kirjoittajatahot. Valikoiduista 20 raportista keräsimme kaikki niissä mainitut tulevaisuuden ilmiöt. Tämän jälkeen ilmiöt luokiteltiin 37 avainsanan mukaisesti. Nämä avainsanat luokiteltiin edelleen poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, ympäristöllisiin, kulttuurisiin sekä turvallisuuteen liittyviin ilmiöihin. Ilmiöitä tunnistettiin yhteensä 430. Niissä painottuivat erityisesti teknologian kehityksen mahdollisuudet ja eettiset kysymykset, ilmastonmuutos, terveysuhat sekä erilaiset talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja globalisaatioon liittyvät ilmiöt. Kolmas kysymys koski ennakoinnin onnistumista. Kokonaisuutena ennakoinnin onnistumisen arviointi on vaikeaa, emmekä tämän analyysin puitteissa pystyneet paneutumaan asiaan kovin syvällisesti. Lähestyimme kysymystä kahdella eri tavalla. Ensin teimme kansanedustajille, tulevaisuudentutkijoille ja asiantuntijoille kyselyn, jossa heitä pyydettiin tunnistamaan viimeaikaisia ilmiöitä, joiden merkitystä ei suomalaisessa päätöksenteossa ole riittävästi ennakoitu. Vastauksia saatiin 75 henkilöltä, ja he mainitsivat yhteensä 277 tällaista ilmiötä. Ilmiöt luokiteltiin samalla tavoin kuin raporteista tunnistetut ilmiöt ja näitä verrattiin keskenään. Verrattuna tarkasteltuihin 24 raportteihin, kyselyn vastaajat nostivat enemmän esiin erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten demokratian haasteet, hyvinvoinnin, muuttoliikkeet, arvojen muutoksen, suunnittelun, poliittisen päätöksenteon sekä elämäntapojen muutoksen. Toiseksi valitsimme kaksi ajankohtaista ilmiötä, pandemia sekä henkilötietoihin kohdistuva tietomurto rikollisessa tarkoituksessa, ja tarkastelimme sitä, kuinka laajasti näitä ilmiöitä oli raporteissa ennakoitu. Pandemia oli mainittu useissa raporteissa jo pidemmällä tarkastelujaksolla, kun taas tietomurrot oli mainittu huomattavasti harvemmin ja ilmiö nousi esiin vain viimeaikaisissa julkaisuissa. On kuitenkin todettava, että ennakoitujen ilmiöiden määrä on niin valtava, että useamminkin mainittu ilmiö, kuten pandemia, hukkuu helposti suureen ilmiöiden massaan. Johtopäätöksissä kiinnitämme huomiota siihen, miten paljon tulevaisuustietoa ja erilaisia ilmiöitä on, kuinka erilaisiin tarkoituksiin tietoa tuotetaan ja kuinka haastavaa on tunnistaa tärkeimmät ilmiöt. Erilaisista syistä johtuen tärkeimmät ilmiöt saattavat hautautua muiden vähemmän tärkeiden alle. Näin voi käydä etenkin, mikäli ilmiöt ovat valtavirrasta poikkeavia, epäuskottavia tai epämiellyttäviä. Tässä korostuu tulevaisuustiedon välittäjien ja käyttäjien rooli. Organisaatioilla tulisi olla paitsi kykyä, myös uskallusta ja halua ottaa avoimesti erilaiset mahdollisuudet huomioon. Tulevaisuustiedon tulkinta ja hyödyntäminen on vaativaa ja edellyttää sekä tulevaisuuslukutaitoisia käyttäjiä että rakenteita, joissa heidän taitonsa pääsevät esiin. Aineiston analyysin pohjalta esitämme kolme suositusta. Ensimmäiseksi tulisi nimetä ja resursoida taho, jonka tehtävänä olisi koota, analysoida ja ylläpitää tietovarantoa tulevaisuuden ilmiöistä kaikkien saataville. Toiseksi pitäisi vahvistaa ennakointikykyä niin hallinnossa kuin muissakin organisaatioissa. Ja kolmanneksi tulisi käynnistää kehityshanke, jonka avulla luodaan menetelmiä, työskentelytapoja ja toimintamalleja, joilla poikkeavia ilmiötä, kuten heikkoja signaaleja ja villejä kortteja, voidaan paremmin käyttää poliittisen päätöksenteon tukena. </p

Improved risk prediction of chemotherapy-induced neutropenia-model development and validation with real-world data

Background The existing risk prediction models for chemotherapy-induced febrile neutropenia (FN) do not necessarily apply to real-life patients in different healthcare systems and the external validation of these models are often lacking. Our study evaluates whether a machine learning-based risk prediction model could outperform the previously introduced models, especially when validated against real-world patient data from another institution not used for model training.Methods Using Turku University Hospital electronic medical records, we identified all patients who received chemotherapy for non-hematological cancer between the years 2010 and 2017 (N = 5879). An experimental surrogate endpoint was first-cycle neutropenic infection (NI), defined as grade IV neutropenia with serum C-reactive protein >10 mg/l. For predicting the risk of NI, a penalized regression model (Lasso) was developed. The model was externally validated in an independent dataset (N = 4594) from Tampere University Hospital.Results Lasso model accurately predicted NI risk with good accuracy (AUROC 0.84). In the validation cohort, the Lasso model outperformed two previously introduced, widely approved models, with AUROC 0.75. The variables selected by Lasso included granulocyte colony-stimulating factor (G-CSF) use, cancer type, pre-treatment neutrophil and thrombocyte count, intravenous treatment regimen, and the planned dose intensity. The same model predicted also FN, with AUROC 0.77, supporting the validity of NI as an endpoint.Conclusions Our study demonstrates that real-world NI risk prediction can be improved with machine learning and that every difference in patient or treatment characteristics can have a significant impact on model performance. Here we outline a novel, externally validated approach which may hold potential to facilitate more targeted use of G-CSFs in the future.</p

Habitat effects on the breeding performance of three forest-dwelling hawks

PLoS ONE 10(9): e0137877Habitat loss causes population declines, but the mechanisms are rarely known. In the European Boreal Zone, loss of old forest due to intensive forestry is suspected to cause declines in forest-dwelling raptors by reducing their breeding performance. We studied the boreal breeding habitat and habitat-associated breeding performance of the northern goshawk (Accipiter gentilis), common buzzard (Buteo buteo) and European honey buzzard (Pernis apivorus). We combined long-term Finnish bird-of-prey data with multi-source national forest inventory data at various distances (100–4000 m) around the hawk nests. We found that breeding success of the goshawk was best explained by the habitat within a 2000-m radius around the nests; breeding was more successful with increasing proportions of old spruce forest and water, and decreasing proportions of young thinning forest. None of the habitat variables affected significantly the breeding success of the common buzzard or the honey buzzard, or the brood size of any of the species. The amount of old spruce forest decreased both around goshawk and common buzzard nests and throughout southern Finland in 1992–2010. In contrast, the area of young forest increased in southern Finland but not around hawk nests. We emphasize the importance of studying habitats at several spatial and temporal scales to determine the relevant species-specific scale and to detect environmental changes. Further effort is needed to reconcile the socioeconomic and ecological functions of forests and habitat requirements of old forest specialists.Peer reviewe

DALI-väylien suunnittelu ja tutkiminen Revit- ja Dynamo for Revit -ohjelmilla

Insinöörityön tavoitteena oli tutkia ja kehittää valaistuksen ohjausjärjestelmä DALI:in suunnittelua tietomallinnusohjelma Revitillä. Työssä perehdyttiin tietomallinnusohjelma Revitin ominaisuuksiin ja työkaluihin käytännössä sekä kirjallisuutta hyödyntäen. Työssä käsiteltiin valaistuksen ohjausjärjestelmä DALI:a kirjallisuuden avulla ja konsultoimalla valaistuksen ohjausjärjestelmiin perehtyneitä suunnittelijoita. Työssä perehdyttiin Dynamo for Revit visuaaliseen ohjelmointityökaluun, jolla tutkittiin DALI-väyliä ohjelmaan perehtyneen suunnittelijan avulla. Työn alussa tutustuttiin tietomallinnusohjelma Revitin ja MagiCAD for Revitin toimintoihin, ominaisuuksiin ja työkaluihin, joita tarvitaan valaistuksen ohjausjärjestelmien suunnittelussa. Samoin tutustuttiin myös valaistuksen ohjausjärjestelmä DALI:in ja avattiin sen suunnittelemista sähkösuunnittelijan näkökulmasta. Työssä todettiin, että Revitin kaapelointityökalussa on kehitettävää valaistuksen ohjausjärjestelmien suunnittelua varten. Työssä havaittiin myös Dynamo for Revitin hyödyllisyys suunnittelun tukena ja parametrien tarkastelussa Revitissä. Työn lopputuloksena saatiin esimerkkipiirustuksia DALI-väylistä ja kuinka niitä voidaan suunnitella tietomallinnusohjelma Revitillä. Lisäksi tuloksena saatiin hyödyllinen ohjelma Dynamo for Revitillä. Luodulla ohjelmalla voidaan tarkastella ja laskea DALI-väylien mitoituksia

Suunnitteluosaston osaamiskartoitus ja osaamisen kehittäminen

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli Aquamec Oy:n suunnittelu- ja tuotekehitysosaston ydinosaamisten määritys ja osaamiskartoituksen suorittaminen. Tavoitteena oli myös kartoittaa yritykseen alihankintana ostettavaa, suunnitteluun liittyvää osaamista ja arvioida, onko osaamisen hankkiminen alihankintana perusteltua. Kehittämistyö koostuu kahdesta osiosta: teoriaosuudesta ja käytännön toteutuksesta. Teoriaosuudessa tarkasteltiin yleisesti osaamista ja sen kehittämistä eli oppimista niin yksilön kuin yhteisön näkökulmasta. Käytännön toteutus kohdeyrityksessä tapahtui toimintatutkimuksellisella menetelmällä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluita ja havainnointia. Osaamiskartoitus aloitettiin kirkastamalla yrityksen visio ja strategia sekä määrittämällä yrityksen ydinosaamiset. Yrityksen ydinosaamisista johdettiin suunnitteluosaston ydinosaamiset, jotka edelleen jaettiin osaamisalueiksi ja yksittäisiksi osaamisiksi. Tulevaisuudessa tarvittavia osaamisia kartoitettiin myös alaan liittyvistä julkaisuista ja raporteista. Tarvittavat osaamiset kerättiin osaamiskarttaan eri osaamisalueiden alle sekä määriteltiin osaamisen tasot arviointia varten. Osaamisen arviointi tapahtui 360º-arviointina, jossa arviot suunnittelijoiden osaamisista hankittiin myös sidosryhmiltä. Arviot koottiin yhteen ja niistä laskettiin otokseen soveltuvat tilastolliset tunnusluvut, keskiarvot ja keskihajonnat. Näitä tunnuslukuja analysoitiin ja vertailtiin yrityksen johdon määrittämiin tavoiteprofiileihin. Arvioinnin tuloksista ilmeni, että vaikka osaaminen pääosin olikin hyvällä tasolla, kehittämisen varaa kuitenkin löytyi useista eri osaamisista. Alihankintana ostettavan osaamisen kartoitus paljasti, että pääosin yritykseen hankitaan osaamista, jota sillä jo on, mutta myös osaamista, jossa sillä on osaamispuutteita.The aim of this study was to determine the core competences of Aquamec Ltd's planning and development department and to perform a competence analysis. The aim was also to map out the planning related know-how that the company is currently purchasing, and to assess whether the subcontracting of this kind of know-how is justified. The study consists of two parts: a theoretical part and a practical implementation. The theoretical part focuses on the concept of know-how and its development, the learning process, from both an individuals and the society’s point of view. The practical implementation in the target company was carried out with an action research method. The data were collected through interviews and observation. The competence analysis was started by clarifying the company's vision and strategy and defining the company's core competencies. The planning department’s core competencies were derived from the company's core competencies. These core competencies were then divided into areas of expertise and individual know-how. The competencies needed in the future were also surveyed through related publications and reports. The necessary competencies were collected into a knowledge map under different areas of expertise. The competence assessment took place as a 360°-evaluation, where reviews of the know-how of the designers were also requested from various interest groups. Based on the reviews, suitable statistical indicators, means and standard deviations were calculated. These parameters were analyzed and compared with the target state defined by the company's management. The evaluation of the results showed that although the level of knowledge was mostly relatively good, there also was room for improvement in several different competencies. The survey of the sub-contracted acquired skills revealed that the company is purchasing know-how which it already has, but also the know-how where it has shortages of skills