Älylääkekaappien käyttöönotto tehohoidossa, tehovalvontahoidossa ja sydäntutkimusyksikössä - lääkehoitoprosessien kehittäminen yhteistyössä sairaala-apteekin ja hoitajien kesken

English summary.Peer reviewe

Relationaalisen asiantuntijuuden rakentuminen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen ohjatun harjoittelun diskursseissa

The opportunities for the development of expertise created by the cooperation between academic education and working life are the subject of topical discussion. A supervised practicing period for early childhood education teacher-students is a traditional form of co-operation between education and working life and a key context for students learning. Our study examined the possibilities of building the relational expertise of early childhood education teacher students and their supervisors from early childhood education centers and the university during a practicing period. The phenomenon under study was examined through the positions produced for teacher students and supervisors, as well as through the discourses produced about the development of expertise. The data was collected with a questionnaire and discourse analysis was utilized in the analysis. According to the results, teacher students have uncertainty in identifying their expertise. The teachers from early childhood education centers were uniformly positioned as practical experts and the knowledge of the supervisors from university education was produced to manage theoretical knowledge. In addition, three discourses were produced during the practicing period: renewal, need for support, and non-encounter.Akateemisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön luomat mahdollisuudet asiantuntijuuden kehittymiselle ovat ajankohtaisen keskustelun kohteena. Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ohjattu harjoittelu on perinteinen koulutuksen ja työelämän yhteistyön muoto ja keskeinen opettajaopiskelijoiden oppimisen konteksti. Tutkimuksessamme tarkasteltiin varhaiskasvatuksen opiskelijoiden sekä päiväkodin ja yliopistokoulutuksen ohjaavien opettajien relationaalisen asiantuntijuuden rakentumisen mahdollisuuksia ohjatun harjoittelun yhteydessä. Tutkittavaa ilmiötä tarkasteltiin opiskelijoiden sekä päiväkodin ja koulutuksen ohjaavien opettajien itselleen ja muille tuotettujen positioiden sekä asiantuntijuuden kehittymisestä tuotettujen diskurssien kautta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja analyysissa hyödynnettiin diskurssianalyysia. Tulosten mukaan opiskelijoilla on epävarmuutta oman asiantuntijuutensa tunnistamisessa. Päiväkodin ohjaavat opettajat positioituivat yhtenevästi käytännön osaajiksi ja yliopiston harjoittelua ohjaavien opettajien osaamiseksi tuotettiin teoreettisen tiedon hallinta. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden kehittymiselle harjoittelun aikana tuotettiin uudistumisen, tuen kaipuun ja kohtaamattomuuden diskurssit

Improved risk prediction of chemotherapy-induced neutropenia-model development and validation with real-world data

Background The existing risk prediction models for chemotherapy-induced febrile neutropenia (FN) do not necessarily apply to real-life patients in different healthcare systems and the external validation of these models are often lacking. Our study evaluates whether a machine learning-based risk prediction model could outperform the previously introduced models, especially when validated against real-world patient data from another institution not used for model training.Methods Using Turku University Hospital electronic medical records, we identified all patients who received chemotherapy for non-hematological cancer between the years 2010 and 2017 (N = 5879). An experimental surrogate endpoint was first-cycle neutropenic infection (NI), defined as grade IV neutropenia with serum C-reactive protein >10 mg/l. For predicting the risk of NI, a penalized regression model (Lasso) was developed. The model was externally validated in an independent dataset (N = 4594) from Tampere University Hospital.Results Lasso model accurately predicted NI risk with good accuracy (AUROC 0.84). In the validation cohort, the Lasso model outperformed two previously introduced, widely approved models, with AUROC 0.75. The variables selected by Lasso included granulocyte colony-stimulating factor (G-CSF) use, cancer type, pre-treatment neutrophil and thrombocyte count, intravenous treatment regimen, and the planned dose intensity. The same model predicted also FN, with AUROC 0.77, supporting the validity of NI as an endpoint.Conclusions Our study demonstrates that real-world NI risk prediction can be improved with machine learning and that every difference in patient or treatment characteristics can have a significant impact on model performance. Here we outline a novel, externally validated approach which may hold potential to facilitate more targeted use of G-CSFs in the future.</p

Päivätoiminta ikääntyvien kotona selviytymisen ja kotihoidon tukena

TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Vanhustyön koulutusohjelma MIKKOLA, TARJA VATTO, SARI Päivätoiminta ikääntyvien kotona selviytymisen ja kotihoidon tukena Opinnäytetyö 44 sivua + 4 liitesivua Työn ohjaaja Lehtori Merja Laitoniemi Toimeksiantaja Kouvolan kaupunki, hyvinvointipalvelut, kotihoito Lokakuu 2014 Avainsanat päivätoiminta, sosiaaliset suhteet, toimintakyky, kotihoito Tutkimuksen aiheena oli selvittää Kouvolan kaupungin päiväkeskusten nykytilaa ja sitä, miten päivätoiminta tukee sekä päiväkeskusasiakasta että kotihoitoa. Tavoitteena oli päivätoiminnan nykytilan selvittäminen, jotta päivätoimintaa voitaisiin jatkossa kehittää. Tutkimusnäkökulma oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmähaastatteluna tehtyä teemahaastattelua. Teemahaastattelut tehtiin neljässä eri päiväkeskuksessa ja haastattelupaikat valittiin arpomalla. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui Kaunisnurmen, Jaalan ja Sippolan päiväkeskusten asiakkaista. Kohdejoukoksi lisättiin myöhemmin myös Kotiharjun päiväkeskus, koska vuoden 2014 alusta alkaen Kaunisnurmen ja Kotiharjun päiväkeskusten toiminnat yhdistettiin Kotiharjuun ja Kaunisnurmen päiväkeskusta ei enää ole. Kohderyhmänä oli 19 päiväkeskusasiakasta, ja joka haastatteluryhmässä asiakkaita oli 4–6. Päivätoiminnan vaikutusta kotihoitoon selviteltiin tekemällä sähköpostikysely neljälle kotihoidon tiimivastaavalle. Tiimivastaavat valittiin niistä kotihoidon tiimeistä, millä alueella sijaitsivat myös haastatellut päiväkeskusasiakkaat. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittain. Haastattelurungon teemoiksi valittiin päiväkeskuspäivän kulku, liikunnan merkitys, päiväkeskustoiminnan vaikuttavuus ja kehittämisehdotukset. Haastattelurungon teemojen ja apukysymysten avulla saimme tietoa päiväkeskusasiakkaiden omista kokemuksista päivätoiminnan vaikutuksesta heidän arkeensa. Sähköpostikyselyllä kotihoidon tiimivastaaville selvitettiin, tukeeko päivätoiminta kotihoitoa. Tutkimustuloksissa nousi tärkeimmäksi tekijäksi päivätoiminnan positiivinen vaikutus asiakkaan sosiaalisiin suhteisiin. Myös viriketoiminta ja liikunta päiväkeskuksessa koettiin merkitykselliseksi kotona selviytymistä tukevaksi asiaksi. Tuloksista kävi ilmi sosiaalisten kontaktien tärkeys yksinäisyyden ennalta ehkäisijänä. Päiväkeskusasiakkaiden kohtaamisen ja vastaanoton päivätoiminnassa koettiin luovan positiivinen ilmapiiri koko päivätoimintaan. Kotihoidon tiimivastaavien mielestä päivätoiminta tuki kotihoitoa sekä asiakasta erityisesti asiakkaan ravitsemuksen, liikunnan ja viriketoiminnan osalta. Päivätoiminnan ja kotihoidon henkilöstön välinen yhteistyö koettiin myös tärkeäksi kotihoitoa tukevaksi toiminnaksi.ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Elderly Care MIKKOLA, TARJA VATTO, SARI Day Activities as a Support for Elderly People to Manage at Home and Home Care Bachelor’s Thesis 44 pages + 4 pages of appendices Supervisor Merja Laitoniemi, Senior Lecturer Commissioned by Kouvola City, Welfare services, Homecare October 2014 Keywords day activity, social relationships, capacity of activity, homecare The subject of this study was to examine the current state of day centers located in the city of Kouvola, and how the day activity supports both the client of the day center and homecare. The aim was to examine the current state of day activities in order to improve day activities in the future. The perspective of the study was qualitative and the research method used was theme interviews which were performed as group inter-views. The theme interviews were held in four different day centers and interview locations were selected by using lottery. The target group consisted of the clients of Kaunisnurmi, Jaala and Sippola day centers. Kotiharju day center was added to the target group later, because at the beginning of 2014 Kaunisnurmi was merged into Kotiharjun day centers and Kaunisnurmi day center no longer exists. The target group was 19 day care center customers and each interviewgroup consisted of 4–6 customers. The impact of daily activities on home care studied by making an e-mail questionnaire to four home care team responsible. The team responsibles of the home care teams were chosen from the same area where the day center clients were inter-viewed. The research data was analysed by using themes. As a framework there were the day in the care center, the importance of exercise, the effectiveness of daily activities and the development proposals chosen. Interview frame themes and extra questions helped us to get information about the day center clients' own experiences and how the daily activities affect their daily lives. With the e-mail survey to the home care team re-sponsible examined does the day activities support home care. According to the results, the most important issue in day activities is the positive im-pact on the clients social relations. Also the stimulating activities and the exercise in a day center was considered meaningful to being able to live at home. The results sho-wed that the importance of social contacts in prevents loneliness in advance. Meeting the day center clients and reception in day activities was seen to create a positive at-mosphere to the whole day activities. The home care team responsibles thought that day activities support home care, as well as clients’ specific nutrition, exercise and sti-mulation activities. Co-operation between day activities and home care personnel is also important to support home care activities

Yksityisen elinkeinonharjoittajan toimintamuoto ja muutos osakeyhtiöksi

Tutkielman taustana on mikroyritysten suuri määrä Suomessa. Yritystoiminta voidaan myös helpoiten aloittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa, mitkä tekijät voivat käynnistää toimintamuodon muutoksen, miten muutos toteutetaan ja millaista tietoa yrittäjät tarvitsevat käynnistääkseen muutoksen sekä tuoda lisää tietoa ja ymmärrystä yritysmuodon muutoksen mahdollistavista tekijöistä. Prosessin tarkastelussa lähdetään tutkimaan yritysmuotojen välisiä eroavaisuuksia ja niihin vaikuttavaa lainsäädäntöä. Teoreettisessa osassa käsitellään yrittäjyysteoriaa persoonallisuus- ja resurssiteorian pohjalta ja yritysteoriaa resurssiteorian ja elinkaariajattelumallin kautta, sekä näihin teorioihin perustuvia aiemmin kotimaassa ja ulkomailla tehtyjä tutkimuksia. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen ja tutkimusstrategiana case-yrityksessä on toimintatutkimus. Tutkielman empiirinen osuus koostuu mikroyrittäjien teemahaastatteluista, tulosten analysoinnista ja yritysten nykytilanteen tarkastelusta tutkimuksen tekemisen jälkeen. Tulosten analysointi perustuu yritysteoriaan ja aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Mikroyrityksissä harjoitetaan laskentatointa vähän tai ei lainkaan eikä yrityksillä ole dokumentoituja yrityssuunnitelmia. Yrittäjät tarvitsisivat enemmän tietoa ja ohjausta käynnistääkseen toimintamuodon muutoksen. Tutkimustulosten oletettiin vastaavan todellisuutta. Opinnäytetyössä toteutettiin case-yrityksessä yksityisen elinkeinoharjoittajan toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi. Yrityksen oma dynaamisuus ja yrityksen omat strategiset valinnat yhdessä sekä yrittäjän persoonallisuus- ja yrittäjäpiirteet määräävät yrityksen kehittymisen suunnan. Unohtaa ei voida myöskään lainsäädäntöä, joka vaikuttaa omalta osaltaan yritystoimintaan. Tutkimuksen yleistettävyyteen tarvitaan mahdollisesti jatkotutkimus laajemmalla otannalla. Tutkielman tavoite saavutettiin hyvin tiedostamalla toimintamuodon muutokseen liittyvät ongelmat, joiden perusteella tehtiin päätelmiä yrittäjien osaamisesta ja tiedon tarpeesta. Case-yrityksessä tehdyn toimintamuodon muutoksen osakeyhtiöksi odotetaan jatkossa kasvattavan ja kehittävän yrityksen toimintaedellytyksiä. Avainsanat: Elinkeinonharjoittaja, osakeyhtiö, mikroyrittäjä, yrittäjäpiirteetThe great number of micro-enterprises in Finland is the background for the research. Indeed, it is the easiest way to start the entrepreneurship as a private entrepreneur. It is the aim of the research to recognize, which factors can launch the change of the form of enterprise, how the change is carried out and what kind of information the entrepreneurs need to start the change, and also to produce new knowledge and understanding of the factors enabling the change of the enterprise form. While monitoring the process, the differences between enterprise forms and the legislation affecting them are studied. In the theoretical section the entrepreneurship theory is examined on the basis of personal and resource theories and enterprise theory via resource theory and life cycle model, and also researches based on the theories mentioned ahead and done earlier in Finland and abroad. The research touch is operation-based analytical and activity study serves as research strategy in the case enterprise. The empirical section of the research comprises the theme interviews of micro-entrepreneurs, analysis of the results and monitoring of the existing situation of enterprises after the research. The analysis of the results is based on the enterprise theory and researches done earlier. In the micro-enterprises, management accounting is practised rather little or not at all, and the enterprises do not have particular enterprise plans in files. The entrepreneurs would need more information and advising to launch the change of the form of enterprise. The results were presumed to match the facts. The change of a private entrepreneur’s form of enterprise to a limited liability company was carried out in the case enterprise of the research. How dynamic the enterprise is and what strategic selections the enterprise makes, these together and entrepreneur’s personality and entrepreneurial characteristics determine in what direction the enterprise is heading the development. Further, it is not allowed to forget the legislation, which also affects the enterprise activities. Possibly a follow-up research with a wider sampling will be needed to find out, how overall the results of this research were. The target of the research was achieved well by recognizing the problems the change of the enterprise form caused, and the findings lead to conclusions what entrepreneurs know and what further information they need. In the future the change of the form of enterprise is expected to have impact on the growth and development of the business facilities in the case enterprise. Key words: Entrepreneur, limited liability company, micro-entrepreneur, entrepreneurial characteristic

Älylääkekaappien käyttöönotto tehohoidossa, tehovalvontahoidossa ja sydäntutkimusyksikössä

Johdanto: Älylääkekaapit ovat yksi lääkehuollon automaatiouudistuksista, joilla pyritään teknologiaa hyödyntäen tehostamaan ja tarkentamaan lääkehuoltoa ja -hoitoa ja näin parantamaan potilasturvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla älylääkekaappien käyttöönoton vaikutuksia teho- ja tehovalvontahoidon sekä sydäntutkimusyksikön lääkehoitoprosesseihin Seinäjoen keskussairaalassa sekä kuvailla hoitajien näkemyksiä ja käsityksiä lääkehoitoprosesseista ennen ja jälkeen älylääkekaappien käyttöönoton. Kartoittamalla hoitajien kokemuksia lääkehoitoprosessien sujuvuudesta ja älylääkekaappien käytöstä voitiin kehittää ja yhtenäistää lääkehoitoprosessia ja älylääkekaappien käyttöä sekä ratkaista älylääkekaappien käytössä ilmeneviä ongelmia. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen toimintatutkimus. Tutkimus tapahtui nelivaiheisena pitkäaikaistutkimuksena ennen ja jälkeen älylääkekaappien käyttöönoton ja koostui ryhmähaastatteluista, kyselystä ja projektityöryhmän palavereista. Tutkimus tehtiin teho- ja tehovalvontahoidon ja sydäntutkimuksen yksikössä Seinäjoen keskussairaalassa ja tutkimukseen osallistui yksiköissä työskenteleviä lääkehoitoa toteuttavia sairaanhoitajia. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja luottamuksellista. Tulokset: Lääkehoitoprosessit muuttuivat jonkin verran älylääkekaappien käyttöönoton myötä. Lääkkeenjakaminen ja/tai käyttökuntoonsaattaminen tehdään juuri ennen lääkkeenantoa ja potilaan lääkitystiedot katsotaan sähköiseltä lääkelistalta. Sairaanhoitajat eivät tee säännöllisiä lääketilauksia, vaan osastofarmaseutti tilaa lääkkeet kolmesti viikossa älylääkekaapin ehdotukseen perustuen. Älylääkekaapin lääkkeet ovat sairaala-apteekin omaisuutta ja sairaala-apteekki huolehtii lääkkeiden tilaamisesta, kaapin täyttämisestä ja varastonvalvonnasta. Älylääkekaappien käyttöön oltiin pääosin tyytyväisiä ja niiden käytön koettiin helpottaneen hoitajien työtä. Käyttöä pidettiin helppona omaksua ja uudet työntekijät oppivat sen nopeasti. Älylääkekaappeihin liittyvät ongelmat koskivat lähinnä käyttöjärjestelmän häiriöitä tai muita teknisiä ongelmia. Älylääkekaappien kokoonpano vaikutti niiden toiminnallisuuteen ja valittua kokoonpanoa ei jälkikäteen voitu muuttaa. Älylääkekaappien käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja henkilökunnan riittävää koulutusta. Toimintatutkimuksen aikana tehtiin sairaanhoitajilta saadun palautteen perusteella muutoksia älylääkekaappien käyttöön. Lääkkeiden poimimista pyrittiin helpottamaan jakamalla keräilypaikkoja osiin ja ryhmittelemällä lääkkeitä uudelleen mm. ATC-koodien mukaan. Älylääkekaapin käytön ohjeistusta ja tiedotusta parannettiin. Älylääkekaappien käyttöönotto ja toimintatutkimus lisäsivät yksiköiden ja sairaala-apteekin välistä yhteistyötä ja antoivat hyvän alun moniammatilliselle yhteistyölle ja osastofarmasian kehittämiselle. Johtopäätökset: Tutkimuksella saatiin tietoa älylääkekaappien vaikutuksista lääkehoitoprosesseihin ja pystyttiin kehittämään ja yhtenäistämään prosesseja. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa ja näin saatiin monipuolisesti kehitettyä uutta toimintamallia ja prosesseja. Toimintatutkimus edesauttoi myös moniammatillisen yhteistyön edistämistä

Älylääkekaappien käyttöönotto tehohoidossa, tehovalvontahoidossa ja sydäntutkimusyksikössä : Lääkehoitoprosessien kehittäminen yhteistyössä sairaala-apteekin ja hoitajien kesken

publishedVersionPeer reviewe