Työura kertomuksena: Lectio KT, erikoissuunnittelija Liisa Marttilan väitöskirjan tarkastustilaisuudesta 5.6.2015 Tampereen yliopistossa

Väitöstutkimuksessa Ura kerronnallisena työnä – Ammattikorkeakoulun opettajat kertojina tutkitaan kerronnallista työtä ammattikorkeakoulun opettajien urakertomuksissa. Kertomisen tapahtumaan sisältyy aina erilaisia kulttuurisia odotuksia. Sitä, miten erilaisia kerronnan tapoja valitaan, sovelletaan tai tietoisesti rikotaan, nimitetään kerronnalliseksi työksi. Kerronnallinen työ tapahtuu aina kerronnallisessa ympäristössä, joka osaltaan määrittää, mitkä asiat ovat kulloinkin relevantteja ja miten niistä on suotavaa kertoa. Tutkimusaineisto koostuu urahaastatteluista (n=13). Haastateltavat ovat eri-ikäisiä opettajia kolmesta ammattikorkeakoulusta, kahdelta alalta. Haastatteluista rakennetaan urakertomuksia, joiden pohjalta analysoidaan, millaista kerronnallista työtä ammattikorkeakoulun opettajat tekevät kertoessaan urastaan. Tulokset osoittavat, että urakerronnassa kertojasta rakentuu aktiivinen hahmo, jolla on viime kädessä valta vastuu omasta urastaan. Omaa ammatillista mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa pyritään urakerronnan kautta sitomaan yhteen opettajuuden ja ammattikorkeakouluorganisaation kannalta relevanteilla tavoilla. Tärkeintä ei ole se, että ura kuvattaisiin mahdollisimman menestyksekkäänä. Sen sijaan uran käänteet tehdyt valinnat tulee perustella siten, ettei kuulijalla ole tarvetta kyseenalaistaa kertojan pätevyyttä ammattikorkeakoulun opettajana tai vastuullisena uratoimijana. Tutkimus nivoutuu kulttuurisen työelämäntutkimuksen ja kerronnallisen uratutkimuksen perinteisiin

Tutkimus- ja kehitystoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia monialaisissa ammattikorkeakouluissa

Tämä tutkimus on kolmas ja viimeinen osa "Ammattikorkeakoulut ja uudet osaamisalat: ammattikorkeakoulujen ja uusien osaamisalojen kehittäjäyhteisöjen ja kompetenssien kohtaaminen" -tutkimuskokonaisuutta. Tutkimuskokonaisuuden keskeinen idea oli tarkastella ammattikorkeakoulujen ja uusien osaamisalojen toiminnan risteämistä. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa selvitettiin, miten eri alojen ja sektoreiden välinen yhteistyö ilmenee ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnassa, minkälaisia haasteita T&K-yhteistyön toteutukseen liittyy sekä minkälaisten työn ja organisoinnin järjestelyiden avulla alojen ja sektoreiden välistä T&K-yhteistyötä voidaan tukea. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan monialaista ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakouluissa tutkimuksen kohderyhmän muodostivat organisaatio- ja yksikkötasolla T&K-toimintaa toteuttavat ja siitä vastaavat henkilöt. Tutkimusaineisto kerättiin ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja/tai kehitysjohtajien haastatteluiden (n=8) sekä ammattikorkeakouluissa T&K-työtä tekeville suunnatun www-kyselyn (n=260) avulla huhti-syyskuussa 2007. Tutkimustuloksemme osoittivat, että ammattikorkeakoulujen T&K-hankkeet pyrkivät vastaamaan ensi sijassa yritysten ja julkisyhteisöjen sekä opetuksen tarpeisiin. Tyypillisimpiä T&K-toiminnan muotoja ovat tuotteiden, prosessien, palveluiden tai työkäytänteiden kehittäminen sekä työelämän toimijoiden konsultointi. Soveltavan, työelämän tarpeita palvelevan tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttaminen edellyttää ammattikorkeakouluilta yhteistyötä eri toimialoja ja sektoreita edustavien tahojen kanssa. Kyselyn tulosten mukaan T&K-hankeyhteistyö on säännöllisintä yritysten sekä oman ammattikorkeakoulun eri alan yksiköiden kanssa. Tärkeimpinä T&K-hankeyhteistyön syinä T&K-työtä tekevät pitivät kumppaneiden yhteistä kiinnostuksen kohdetta, aktiivista suhtautumista yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kanssa sekä yritysten kehitystarpeisiin vastaamista. Sen sijaan tieteenalan kehittäminen tai henkilöstön tieteellisten intressien edistäminen eivät korostuneet T&K-hankeyhteistyön syinä. Kyselyn tulosten mukaan T&K-yhteistyökumppaneiden erilaiset tavoitteet, toimintatavat tai osaamisalueet eivät osoittautuneet sinänsä merkittäviksi hankeyhteistyön haasteiksi. Sen sijaan keskeisimmät haasteet liittyivät T&K-hanketoiminnan sekä ammattikorkeakoulun oppilaitosroolin ja sen opetuksellisten tavoitteiden joustavaan yhdistämiseen. Tähän liittyy monia organisatorisrakenteellisia hidasteita sekä toimijoiden riittämättömästä keskinäisestä tuntemuksesta, tiedon puutteesta sekä yritysten ja ammattikorkeakoulujen erilaisista aikajänteistä johtuvia haasteita. Tutkimuksemme mukaan toimijoiden välistä yhteistyötä ovat tukeneet parhaiten ammattikorkeakouluihin perustetut tutkimus- ja osaamiskeskittymät, yhteiset messut, seminaarit ja koulutustilaisuudet sekä muut yhteiset tilat ja laitteet

Vaikean aivovamman saaneen asiakkaan interaktiivinen neuropsykologinen etäohjaus

Tutkimuksessa käsiteltävän Invalidiliiton avomuotoisen etäkuntoutus-projektin tarkoituksena oli kehittää aivovamman saaneiden asiakkaiden avomuotoista kuntoutusta etäterapiana ja etäkuntoutuksena. Interaktiivisen neuropsykologisen etäohjauksen tavoitteena oli hankkeen pilottivaiheesta saatujen havaintojen jälkeen simuloida neuropsykologinen face-fo-face-yksilökuntoutustilanne etäohjausjärjestelmää hyödyntäen ja toteuttaa asiakkaan neuropsykologiset yksilökäynnit etälaitteen kautta. Tässä tutkimuksessa käsitellään yhtä asiakastapausta. Kuntoutuksen menetelminä käytettiin neuropsykologisella kuntoutusohjelmalla tapahtunutta tietokoneavusteista kuntoutusta, supportiivista ohjausta ja aivovamman neuropsykologisia jälkioireita ja niiden ilmenemistä koskevaa psykoedukaatiota. Interaktiivinen neuropsykologinen etäohjaus osoittautui hyödylliseksi toimintatavaksi myös vaikea-asteisesta aivovammasta kärsivällä asiakkaalla, kun neuropsykologisen oirekuvan erityispiirteet huomioitiin ohjaustilanteissa ja kun asiakkaan kanssa samassa fyysisessä tilassa oli käytettävissä ohjaava avustaja. Asiakkaan neuropsykologisessa oirekuvassa todettiin edistymisestä huolimatta edelleen merkittävät häiriöt. Tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa on simuloitu face-to-face-neuropsykologinen yksilöohjausjakso vaikeavammaisella asiakkaalla etäohjausjärjestelmän kautta ja saatu havaintoja tieteellisesti tutkittuun neuropsykologiseen tietoon perustuvan kognitiivisen, tietokoneavusteisen kuntoutusmenetelmän toimivuudesta interaktiivisessa neuropsykologisessa etäohjauksessa. Abstract Interactive neuropsychological telerehabilitation of a client with severe TBI The aim of a telerehabilitation project of Finnish Association of people with physical disabilities (FPD) was to develop telerehabilitation of traumatic brain injury (TBI) clients in the area of teletherapy and telerehabilitation. In the present study the objective was to simulate face-to-face neuropsychological rehabilitation sessions via an Internet-based videoconferencing telerehabilitation system on the ground of the experiences observed during the pilot phase of the project. The client was a 35-year-old male with severe TBI as a result of a high energy accident occurred in May 2012. He participated in 12 neuropsychological telerehabilitation sessions at a frequency of a 60 minute session weekly including 5 sessions during the pilot phase of the project and 7 sessions during the face-to-face simulation sessions. The procedures included computer-based rehabilitation of cognitive functions, supportive guidance and psychoeducation of neuropsychological consequences of TBI. Interactive neuropsychological telerehabilitation of the client with severe TBI proved to be a useful procedure when the specific features of the client`s neuropsychological outcome after TBI were taken into account and there was an assistant worker in the same physical environment of the client. Nevertheless, in spite of the progress the degree of neuropsychological disorders was still severe. This is presumably the first study to report the observations of simulated face-to-face neuropsychological sessions via an Internet-based videoconferencing telerehabilitation system with evidence-based computer-assisted training of cognitive functions for the client with severe TBI. Keywords: interactive neuropsychological telerehabilitation, traumatic brain injury, computer-based rehabilitation of cognitive functions, single-case stud

The effect of fibre amount, energy level and viscosity of beverages containing oat fibre supplement on perceived satiety

Background: Soluble fibre has been proposed to suppress appetite-related perceptions and it could thus contribute favourably to the regulation of energy intake and the increasing obesity problem. Objective: To investigate the effect of an oat ingredient rich in β-glucan on perceived satiety at different dietary fibre (DF) concentrations, energy levels and viscosity levels. Design: A total of 29 healthy volunteers, age 19–39, mean BMI 23.2 kg/m2 participated in this study. Measurement of subjective perceptions (satiety, fullness, hunger, desire to eat something/the sample food and thirst) was performed during a 180-min period after ingestion of the sample. There were altogether six samples: two beverages without fibre at energy levels 700 and 1,400 kJ; two beverages containing 5 or 10 g oat DF (2.5 and 5 g oat β-glucan, respectively) at energy level 700 kJ, one beverage containing 10 g oat DF/1,400 kJ and one beverage containing 10 g enzymatically treated oat DF with low viscosity at energy level 700 kJ. Each beverage portion weighted 300 g. The order of the samples was randomised for each subject and evaluated during six separate days. The results are reported in three sets of samples: ‘fibre’, ‘energy’ and ‘viscosity’. Results: In the fibre set, the beverages containing 5 or 10 g of fibre had a larger area under curve (AUC) for perceived satiety and smaller AUC for hunger compared to the beverage without fibre, but no significant dose–response relationship was detected. Increasing the energy content from 700 to 1,400 kJ in the energy set did not affect the satiety-related perceptions. In the viscosity set, the beverage with low-viscosity β-glucan increased satiety-related perceptions from no fibre containing beverage, but less compared to the beverage with the same amount of fibre and higher viscosity. Conclusions: Addition of an oat ingredient rich in β-glucan and high viscosity of beverages enhance post-meal satiety induced by beverages. The effect was, however, not related to the amount of ingested fibre or energy

Liettyneiden metsäpurojen kunnostaminen

Tieteen tor

Kaihi

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS (Päivitystiivistelmä

Epigenome-450K-wide methylation signatures of active cigarette smoking : The Young Finns Study

Smoking as a major risk factor for morbidity affects numerous regulatory systems of the human body including DNA methylation. Most of the previous studies with genome-wide methylation data are based on conventional association analysis and earliest threshold-based gene set analysis that lacks sensitivity to be able to reveal all the relevant effects of smoking. The aim of the present study was to investigate the impact of active smoking on DNA methylation at three biological levels: 5'-C-phosphate-G-3' (CpG) sites, genes and functionally related genes (gene sets). Gene set analysis was done with mGSZ, a modern threshold-free method previously developed by us that utilizes all the genes in the experiment and their differential methylation scores. Application of such method in DNA methylation study is novel. Epigenome-wide methylation levels were profiled from Young Finns Study (YFS) participants' whole blood from 2011 follow-up using Illumina Infinium Hu-manMethylation450 BeadChips. We identified three novel smoking related CpG sites and replicated 57 of the previously identified ones. We found that smoking is associated with hypomethylation in shore (genomic regions 0-2 kilobases from CpG island). We identified smoking related methylation changes in 13 gene sets with false discovery rate (FDR)Peer reviewe

MRSA CC398 ihmisillä : tulisiko zoonottisen mikrobilääkeresistenssin leviäminen estää?

MRSA-tartunnat ovat Suomessa lisääntyneet etenkin henkilöillä, jotka ovat kosketuksissa sikoihin. Eläinten parissa työskentelevien työssä suojautumista on parannettava, ja asiaan on kiinnitettävä -huomioita ammattikoulutuksessa. Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien leviämisen ehkäisyyn on panostettava myös maataloudessa.</p