Main functionalities of the Knowledge Practices Environment (KPE) affording knowledge creation practices in education

ACM,; 978-1-4092-8498-4; Editors: Claire O'Malley, Daniel Suthers, Peter Reimann, Angelique Dimitracopoulou;Peer reviewe

Case Study Experiments of the Knowledge Practices Laboratory (KP-Lab)

This presentation was part of the session : Technologies That Support the Latest Pedagogical Frameworks, KP-LabMerja Bauters: Lecturer and researcher in University of Helsinki (since 2005), Lecturer in EVTEK University of Applied Sciences (since 1998), Usability coordinator in Knowledge Practices Laboratory, Doctor Philosophy Faculty of Arts (2007) from University of Helsinki. Hannu Markkanen: M.Sc. (Eng.) Researching Lecturer in Media Engineering at Metropolia and will be Metropolia’s project leader. He has been involved in and coordinated EU funded R&D projects in the field of learning technologies for past 15 years. His R&D experience includes knowledge-based expert systems, network-based learning environments and collaborative learning environments. Hanna Barclay: M.Sc. in International Politics degree from the University of Wales, Aberystwyth and a MA Political Studies degree from the University of Aberdeen. Currently works as a Project Coordinator in the R&D support services at EVTEK University of Applied Sciences. Prior to this she has worked in diverse international project management and coordination tasks in different public and third sector organisations in Finland. Katriina Schrey-Niemenmaa; M.Sc (E.Eng) degree and MQ (Master of Quality) from Helsinki University of Technology. Pproject director at the EVTEK University of Applied Sciences since 2001. Prior to that she has worked for 20 years at the engineering education and industry - university co-operation interface focusing on competency management, life-long learning issues, quality in education and new learning solutions. This has included positions with Nokia, The Finnish Association of Graduate Engineers, TEK, and Kone Corporation.IACEE 11th World Conference on Continuing Engineering EducationKP-Lab is a five year research and development project financed by the EU 6th Framework Program. The aim of the project is to create a learning system which facilitates innovative practices of sharing, creating and working with knowledge in education and workplaces. The KP-Lab aims at developing theories, tools and practical models in teaching and learning as well as digital applications. This presentation will outline how the experimental development work adapting trialogical learning is done with the students as part of a media engineering course called "multimedia product". The course was developed further through scenario writing (see Carroll, 2000) to reach the new pedagogical practices and technological means to support these. This work was executed in co-operation with the KP-Lab pedagogical partners. The goal of the multimedia product course is to provide an opportunity for the students to use and extend their skills on the design of a multimedia product or service in an authentic situation, still being able to get support for the process. (see Muukkonen et al. 2006 and Paavola et al. 2004). The results of this process are a product or service that is delivered to the client, as well as all the artifacts the students create together in the process. In the course, the first prototype of one of the KP-Lb tools, namely the Shared Space and its tools were used. Shared Space is an environment, which provides support and means for collaborative work around shared object that are developed. The students and teacher can comment directly to the shared objects using a commenting tool. They can link semantically the objects and tasks to express their meaningful relations. They can write collaboratively their project reports and deliverables using integrated wiki. They can annotate semantically the shared objects for example by using a domain based light way ontology. Furthermore, the students have participated in the design and evaluation process by giving feedback and ideas of how they would prefer to use the Shared Space and its tools as well as by organizing different kind of usability tests and evaluations.Distance Learning and Professional Education ; International Association for Continuing Engineering Educatio

Opettajankoulutuksen vetovoima

Selvityksessä kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Korkeakouluopintojaan suunnittelevien nuorten käsityksiä opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä tutkittiin haastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Lukiolaisia (n = 6310) pyydettiin arvioimaan opettajankoulutuksen houkuttelevuutta ja opettajan työtä mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Vertailuaineistona olivat opettajaksi opiskelevien (n = 981), opinto-ohjaajien (n = 64) ja opettajankouluttajien (n = 461) käsitykset opettajankoulutuksen vetovoimaisuudesta. Mielikuvat opettajankoulutuksesta ovat myönteisiä: koulutusta pidettiin laadukkaana ja hyviä valmiuksia antavana. Vetovoimaa vahvistavat käsitykset opettajan työn luonteesta ja merkityksestä yhteiskunnalle. Vetovoimaa vähentävät mielikuvat opettajien työoloista. Tehokkaimpia tapoja lisätä sitä on vahvistaa mielikuvaa työoloista. Työn edellytykset on tärkeää turvata sekä huolehtia ammatillisesta autonomiasta ja korkeasta koulutustasosta. Uusien opettajien tuen järjestämiselle on tarvetta. Valtakunnalliset opiskelijavalinnat ovat oikeansuuntaista kehitystä. Opinto-ohjausta tulee kehittää ja yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä tiivistää. Vetovoiman kehittymisen seurantaa tulee jatkaa ja yhdistää siihen opettajatarpeen ennakointi. Päätöksenteon ja hallinnon parantamiseksi opettajankoulutuksen tilastointia on hyvä yhdenmukaistaa

KP-LAB Knowledge Practices Laboratory -- Guidelines and models on implementing design principles of KP-Lab, application scenarios and best practices v2

deliverablesThis deliverable provides an updated and extended description of the KP-Lab co-design framework as well as a summary of main design methods used so far. The purpose of this deliverable is to explicate the underlying rationale as well as systematic structure of the co-design process. The report starts with a brief outline of the theoretical considerations underlying the design-framework as well as a comparison with current approaches in software-engineering. Against this background, the main methodological challenges are sketched. In the main part of the report the actual co-design framework, including its guiding principles, the overall process framework as well as concrete design practices are depicted. The report ends with an outlook on the next steps to be taken. This document replaces Deliverable 2.1 Guidelines and models on implementing design principles in KPLab, application scenarios and best practice, v.1 submitted at M6

KP-LAB Knowledge Practices Laboratory -- Specification of end-user applications

deliverablesThe present deliverable provides a high-level view on the new specifications of end user applications defined in the WPII during the M37-M46 period of the KP-Lab project. This is the last in the series of four deliverables that cover all the tools developed in the project, the previous ones being D6.1, D6.4 and D6.6. This deliverable presents specifications for the new functionalities for supporting the dedicated research studies defined in the latest revision of the KP-Lab research strategy. The tools addressed are: the analytic tools (Data export, Time-line-based analyser, Visual analyser), Clipboard, Search, Versioning of uploadable content items, Visual Model Editor (VME) and Visual Modeling Language Editor (VMLE). The main part of the deliverable provides the summary of tool specifications and the description of the Knowledge Practices Environment architecture, as well as an overview of the revised technical design process, of the tools’ relationship with the research studies, and of the driving objectives and the high-level requirements relevant for the present specifications. The full specifications of tools are provided in the annexes 1-9

Kestävät käytännöt biokaasutuotannossa

Parhaimmillaan biokaasutuotanto on kiertotaloutta, ilmastotavoitteita, vesien- ja merensuojelua, huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta tukeva ratkaisu. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin päästöjen minimointia koko tuotantoketjussa syötemateriaaleista lopputuotteiden käyttöön. Biokaasulaitosten toteutuksella sekä käytön ja ylläpidon käytännöillä on huomattava vaikutus tuotannosta aiheutuviin kaasumaisiin päästöihin. Puutteelliset käytännöt johtavat etenkin biokaasutuotannon ilmastokestävyyden heikkenemiseen. Myös typen päästöt voivat olla suuret. Tarve päästöjä vähentäville käytännöille on merkittävä riippumatta laitoskoosta ja syötemateriaaleista. Kaasumaisiin päästöihin vaikuttaa eniten syötemateriaalien viipymä biokaasureaktorissa ja mädätteen tai sitä jalostettujen jakeiden varastointi. Myös laitoksen asianmukainen huolto, ehjät ja kestävät rakenteet sekä biokaasun energiakäytön päästöriskien minimointi ovat tärkeitä. Nykyiset ohjauskeinot eivät takaa biokaasutuotannon kestävyyttä. Viipymäaika tarvitsee sääntelyä ja sekä ympäristöluvitus että uusiutuvan energian direktiivin päästölaskenta ohjeita. Kestävien käytäntöjen huomiointia tulee edellyttää myös osana erilaisia tukia. Osaamista biokaasutuotannon kokonaisuuden ymmärtämiseksi ja kestävyyden lisäämiseksi on lisättävä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toi-meenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisi-sältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kestävät käytännöt biokaasutuotannossa

Parhaimmillaan biokaasutuotanto on kiertotaloutta, ilmastotavoitteita, vesien- ja merensuojelua, huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta tukeva ratkaisu. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin päästöjen minimointia koko tuotantoketjussa syötemateriaaleista lopputuotteiden käyttöön. Biokaasulaitosten toteutuksella sekä käytön ja ylläpidon käytännöillä on huomattava vaikutus tuotannosta aiheutuviin kaasumaisiin päästöihin. Puutteelliset käytännöt johtavat etenkin biokaasutuotannon ilmastokestävyyden heikkenemiseen. Myös typen päästöt voivat olla suuret. Tarve päästöjä vähentäville käytännöille on merkittävä riippumatta laitoskoosta ja syötemateriaaleista. Kaasumaisiin päästöihin vaikuttaa eniten syötemateriaalien viipymä biokaasureaktorissa ja mädätteen tai sitä jalostettujen jakeiden varastointi. Myös laitoksen asianmukainen huolto, ehjät ja kestävät rakenteet sekä biokaasun energiakäytön päästöriskien minimointi ovat tärkeitä. Nykyiset ohjauskeinot eivät takaa biokaasutuotannon kestävyyttä. Viipymäaika tarvitsee sääntelyä ja sekä ympäristöluvitus että uusiutuvan energian direktiivin päästölaskenta ohjeita. Kestävien käytäntöjen huomiointia tulee edellyttää myös osana erilaisia tukia. Osaamista biokaasutuotannon kokonaisuuden ymmärtämiseksi ja kestävyyden lisäämiseksi on lisättävä

Sustainable practices in biogas production

At its best, biogas production is a solution that supports circular economy, climate goals, water and sea protection, security of supply, self-sufficiency, and rural vitality. Achieving the goals, however, requires minimization of emissions in the entire production chain, from feed materials to the use of end products. The implementation of biogas plants and the practices of operation and maintenance have a significant impact on the gaseous emissions resulting from the production. Inadequate practices lead especially to the deterioration of the climate impact of biogas production. Nitrogen emissions can also be high. The need for emission-reducing practices is significant regardless of plant size and feed materials. Gaseous emissions are most affected by the retention time of feed materials in the biogas reactor and the storage of digestate or its processed fractions. Proper maintenance of the facility, intact and durable structures, and minimizing the emission risks of biogas energy use are also important. The current steering instruments do not guarantee the sustainability of biogas production. The retention time needs regulation and both the environmental permitting and the emission calculation of the Sustainability Act instructions. Consideration of sustainable practices should also be required as part of various subsidies. The know-how to understand the entire biogas production chain and to increase its sustainability must be increased