Matkustaja-aluksiin kohdistuvien tukien vaikuttavuus

Matkustajamerenkulkua tuetaan julkisin varoin sekä suoraan että epäsuorasti. Kaksi keskeistä tukimuotoa ovat suora miehistötuki sekä epäsuorat verotuet matkustaja-autolautoilla tapahtuvan myynnin osalta. Kokonaisuutena matkustajamerenkulkua tuetaan arvioiden mukaan noin 250–280 miljoonalla eurolla vuodessa. Merenkulun ja matkustaja-alusliikenteen julkisista tuista aiheutuu suorien julkistaloudellisten kustannusten lisäksi kustannuksia kansantaloudelle. Taloudellisessa tarkastelussa rationaalisia perusteluita matkustajamerenkulun tukemiselle eivät ole esimerkiksi kansantalouden työllisyyskysymykset. Merenkulku on Suomelle huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää. Viime kädessä viranomaisten ja poliittisen päätöksentekijän on harkittava, saadaanko matkustajamerenkulun julkisella tukemisella riittävästi vastinetta huoltovarmuuden näkökulmasta. Käytännössä mahdollisuudet tukimuutoksiin liittyvät suoraan miehistötukeen. Mikäli Suomessa lopetettaisiin miehistötuki matkustajamerenkulussa, tästä seuraisi todennäköisesti matkustaja-autolauttojen ulosliputtaminen Ruotsiin. Matkustajamerenkulun tuet vääristävät kilpailua. Kilpailun vääristyminen koskee kuitenkin suoraan vain niitä mantereella sijaitsevia tuottajia, jotka kilpailevat samoilla relevanteilla markkinoilla matkustajamerenkulussa tarjottavien palveluiden kanssa. Tutkimuksen suositus on se, että Suomessa varmistetaan skenaariopohjaisten, tilastofaktaan nojautuvien, suunnitelmien olemassaolo siitä, mitä Suomeen on tuotava ja Suomesta vietävä eri tilanteissa, mitä kapasiteettia tähän tarvitaan ja on käytettävissä, ja mikä matkustaja-alusten rooli voi olla. Suomessa on myös syytä kehittää matkustajamerenkulun tilastointia varmistamalla, että kauppalaivastosta tilastoidaan huoltovarmuuden suunnittelun kannalta välttämättömät asiat. Lisäksi matkustajamerenkulkua harjoittavilta varustamoilta tulee edellyttää jatkossa, liikesalaisuudet huomioiden, läpinäkyvää ja julkista tilastointia siitä, mitä liiketoimintaa aluksilla harjoitetaan

Kuntien rahoitusperiaate

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu kuntien itsehallinnon varmistamiseksi Suomessa noudatettavaa ns. rahoitusperiaatetta. Tutkimuksen tavoitteena on rahoitusperiaatteen arviointimenetelmän toimivuuden arviointi sekä suositusten tuottaminen mahdollisista vaihtoehtoisista arviointimenetelmistä tai -malleista. Suuri kuva Suomen kuntatalouden kehityksestä on sama riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä koko maan tasolla, kokoluokittain vai alueittain. Sekä tulot että menot ovat nousseet vahvasti 2002-2018. Kuntatalouden tasapaino on säilynyt vuosikatteella mitattuna, mutta suuri osa kunnista ei ole kyennyt rahoittamaan investointeja tuloillaan, vaan kassavirta on jäänyt negatiiviseksi. Menojen kasvun taustalla ei ole jokin tietty tehtäväluokka, vaan lähes kaikkien tehtäväluokkien menot ovat kasvaneet. Kuntien tehtäviä on runsaslukuinen määrä (yksinomaan lakisääteisiä tehtäviä on arvioitu olevan noin 600), mutta valtaosa kuntien kustannuksista voidaan liittää muutamaan tehtäväluokkaan. Ehdotamme, että rahoitusperiaatteessa omaksutaan seuraavat määritelmät ja nykyään käytössä olevaa arviointimallia täsmennetään niin, että rahoitusperiaate jaetaan käsitteellisesti kahteen osaan: a) Nykyisten tehtävien kustannuksiin sekä b) tulevaisuudessa mahdollisesti säädettävien uusien tehtävien tai poistettavien tehtävien kustannuksiin. Nykyisten tehtävien osalta ehdotamme, että rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi nojautuu kuntien ja valtion välisen rahoitusosuuden kehittymiseen, kuntien vuosikatteeseen sekä valtiovarainministeriön laskemaan kustannusmuutoksista seuraavaan veropaineeseen. Nykyisten tehtävien osalta lähtökohtana pidetään melko vakiintunutta valtion ja kuntien välistä jakoa kuntien menojen rahoittamisessa. Uusien lainsäädännössä säädettävien tehtävien tai tehtävämuutosten osalta lähtökohtana pidetään 100 % valtion rahoitusta (tai rahoituksen muutosta). Merkittävistä tehtävämuutoksista tehdään etukäteisarvio, jossa lasketaan säädettävästä tehtävästä aiheutuvat kustannukset ja kuvataan mekanismi, jolla valtio kompensoi tämän kunnille. Ehdotamme lisäksi, että arviointimallia sovelletaan koko kuntasektorin tasolla sekä lisäksi kokoluokittain ja maakunnittain. Näin arvioituna rahoitusperiaate näyttää toteutuneen osittain, mutta ei välttämättä täydellisesti 2002-2018 sillä varaumalla, että investointimenoja ei ole tutkimuksessa kyetty yhdistämään kunnille lainsäädännössä annettuihin tehtäviin

Sinonasal inverted papilloma - malignant transformation and non-sinonasal malignancies

Objectives To assess malignant transformation rate, non-sinonasal malignancies, and factors contributing to recurrence in patients treated for sinonasal inverted papilloma (SNIP). Study Design Retrospective study. Methods We retrospectively reviewed medical records of all patients treated for SNIP (n = 296) between the years 1984-2014 at Helsinki University Hospital. Data from the Finnish Cancer Registry confirmed the number of those patients with sinonasal and non-sinonasal malignancies. Results Only 2 of 296 (0.7%) patients primarily diagnosed with benign SNIP developed sinonasal cancer in a mean follow-up of 5.8 years. The most common non-sinonasal cancer sites were similar to those reported for the whole Finnish population. None of the patients presented with an HPV-associated non-sinonasal malignancy. The recurrence rate among patients who underwent attachment-oriented surgery was significantly lower compared to those operated on with other approaches (40.2% vs. 56.6%, p = 0.006). Dysplasia in SNIP was associated with a higher recurrence rate (p < 0.001). Conclusions Malignant transformation of SNIP was rare. Patients with SNIP were not prone to HPV-associated non-sinonasal malignancies. Endoscopic resection and attachment-oriented surgery have become predominant approaches in the treatment of SNIP; meanwhile, the total number of SNIP recurrences has decreased. Level of Evidence 3 Laryngoscope, 2022Peer reviewe

The future of interpretive accounting research:A Polyphonic Debate

In 1997-99 the three of us organised a series of European Commission funded conferences aimed at building a network of young researchers in the area of accounting. At the time “young” was defined by the Commission as researchers under 35 years of age (allowing for maternity leave or national service). Over the intervening years our network had grown and we wanted to try and take stock of the field in which we had now been working for a surprising number of years. To that Page 1 of 29 Accepted Manuscript 2 end we put together the above email and a broad invitation list of people who had been at those first meetings, and others of the same generation (or even younger) whom we had met since. About half of those originally contacted managed to make the meeting where we spent a stimulating couple of hours of debate on the topics raised below—so stimulating that we developed a collective desire to leave a trace of the discussion. Writing a traditional paper with so many, so widely dispersed authors was not going to work. Instead we came up with a different form of collective writing that mirrored the original debate, and that might contribute to ongoing debates in this journal concerning the nature and status of our research (e.g. Arrington, 2004; Inanga & Schneider, 2005; Macintosh, 2004). We agreed a process in which each of us in turn would have one week to add a target of 300 words to a rolling document, going through the contributors alphabetically. After two rounds we would see what we had got

The impact of society on management control systems

© 2017 Elsevier Ltd The aim of this study is to investigate whether certain configurations of management controls dominate in certain societies (socio-cultural contexts) and whether the effectiveness of a given archetype of management control systems (MCSs) varies depending on the socio-cultural setting—the society—in which it operates. The study focuses on three socio-cultural groups and the corresponding institutional contexts (an Anglo-Saxon group, a Central European group, and a Northern European group) and three MCS archetypes (delegated bureaucratic control, delegated output control, and programmable output control). We use unique data from a cross-national, interview-based survey encompassing 610 strategic business units from nine countries (seven European countries plus Canada and Australia). The idea that firms tend to adapt MCSs to the socio-cultural context does not gain empirical support in this study. No significant differences in the distribution of MCSs between the three socio-cultural groups are noted. However, we do find that programmable output control has a more positive impact on effectiveness in Anglo-Saxon cultures, while delegated output control has a more positive impact on effectiveness in Northern Europe. Taken together these findings indicate that distinct differences between societies make a particular MCS design more appropriate in a given society, but where such differences are not dramatic (as in the present case), multiple MCS designs can be found in the same society

Rottamotskari : muotoiluprosessi

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kustomoida Dnepr MT 11 – moottoripyörä rottapyörätyyliä hyödyntäen. Kustomointi tarkoittaa moottoripyörän muokkaamista yksilölliseksi. Kustomointi on perinteisesti vaatinut taitavaa käsityöosaamista sekä suurehkoa rahallista panostamista, johon rottatyyli on vastaliike. Rottapyörätyylissä vanhat ruostuneet osat sekä kuluneet maalipinnat ovat itseisarvo. Saavuttaakseen kustomoinissa rottapyörän kaltaisen olemuksen, tehtiin katsaus alakulttuurin itsensä tekemiin rottapyörätyylin määritelmiin. Katsauksen avulla oli tarkoitus selvittää mitä käsitteellä ”rottapyörä” tarkoitetaan. Rottapyörämääritelmien perusteella tehtiin tiivistelmä määritelmissä esiintyneistä rottapyörän fyysisistä ominaisuuksista. Määritelmien lisäksi on esitelty ja analysoitu 5 erilaista moottoripyörää joiden tyyli sivuaa rottapyörätyyliä. Sopiva ulkonäkö oli tarkoitus löytää tekemällä suunnittelutyötä. Tiedonhankintamenetelmänä oli tekemällä tutkiminen. Suunnittelutyötä tehtiin sykleissä: ideointi, luonnostelu, analyysi. Syklin analysointivaiheessa kirjattiin ajatuksia, ideoita ja jatkoehdotuksia. Suunnittelutyön ensimmäinen vaihe oli analysoida kustomoinnin kohde. Analyysin perusteella päädyttiin muokkaamaan pyörän ulkonäköä aggressiiviseen suuntaan. Suunnittelun tukena käytettiin kustomoinnin kohteena olevasta moottoripyörästä tehtyä 3D-mallia. Malliin tehtiin muutosehdotuksia, ja otettiin pikarenderointeja mielenkiintoisista ehdotuksista. Ehdotukset analysoitiin ja tarvittavia korjauksia tehtiin kunnes mallin yleisilme oli sopiva. Osien sommittelun ollessa kohdallaan, suunnittelun tekoa jatkettiin suoraan kustomoinnin kohteena olevaan pyörään. Lopputulos on hieman aggressiivinen, vanhanmallinen rottapyörä. Lopputulos kunnioittaa alkuperäisen pyörän olemusta, eikä sorru aggressiivisuudessaan liialliseen vauhdin korostamiseen. Pyörän ulkoinen olemus ottaa vaikutteita vanhasta kustomointikulttuurista, lisäten siihen ripauksen paheellisuutta ja rappioromantiikkaa.The objective of this thesis was to describe the customisation of an old Dnepr MT 11 Motorcycle using rat bike style. The rat style is a counter movement to traditional customisation which required considerable resources and advanced skills in crafts. Tarnished paint job and old rusted parts are intrinsic values of the rat style. To achieve a proper look in customization a review of the definitions of rat bike used by the rat bike sub culture was made. The purpose of the review was to find out the meaning of the concept ”rat bike”. Based on the review, a summary of the physical attributes of rat bikes was made. To support the definitions of the concept five motorcycles with rat style influences were introduced. To find the proper design the method of researching by doing was used. The design process included several cycles of composing ideas, sketching and analysis. Based on an initial analysis of the object the motorcycle was customised to be more aggressive. To support the design process a 3D-model of the motorcycle was used. Design suggestions were made to the 3D-model and quick renderings were captured during the process. Corrections to the design were made from analysing the rendered pictures. When the overall design was satisfactory making changes to the actual motorcycle was proceeded to. The final product was a somewhat aggressive, old style rat bike. The customisation respected the feel of the original motorcycle and did not resort to overemphasising speed. The habitus of the motorcycle was influenced by the old customization culture with a twist of romanticised decadence

Managerialist studies in management accounting : 1990-2014

This article provides a review of managerialist studies in management accounting, as presented in ten leading accounting journals over the past 25 years. The review covers both interventionist and non-interventionist studies in which at least one of the aims is to directly support or help organizational decision-making and control. Non-interventionist research reviewed is descriptive or conceptual in nature, or develops models, algorithms or frameworks of managerial relevance. Interventionist research reviewed covers both traditional action research as well as studies applying the constructive research approach. The contribution of various strands of managerialist research is assessed and the potential of this kind of research in management accounting for the future is discussed