Integrated microfluidics for at-line culture monitoring of proteins and metabolites

Please click Additional Files below to see the full abstract

Functional Profiling of FSH and Estradiol in Ovarian Granulosa Cell Tumors

Adult-type granulosa cell tumors (AGCTs) are sex-cord derived neoplasms with a propensity for late relapse. Hormonal modulators have been used empirically in the treatment of recurrent AGCT, albeit with limited success. To provide a more rigorous foundation for hormonal therapy in AGCT, we used a multi-modal approach to characterize the expressions of key hormone biomarkers in 175 tumor specimens and 51 serum samples using RNA sequencing, immunohistochemistry, RNA in situ hybridization, quantitative PCR, and circulating biomarker analysis, and correlated these results with clinical data. We show that FSH receptor and estrogen receptor beta (ER beta) are highly expressed in the majority of AGCTs, whereas the expressions of estrogen receptor alpha (ER alpha) and G-protein coupled estrogen receptor 1 are less prominent. ER beta protein expression is further increased in recurrent tumors. Aromatase expression levels show high variability between tumors. None of the markers examined served as prognostic biomarkers for progression-free or overall survival. In functional experiments, we assessed the effects of FSH, estradiol (E2), and the aromatase inhibitor letrozole on AGCT cell viability using 2 in vitro models: KGN cells and primary cultures of AGCT cells. FSH increased cell viability in a subset of primary AGCT cells, whereas E2 had no effect on cell viability at physiological concentrations. Letrozole suppressed E2 production in AGCTs; however, it did not impact cell viability. We did not find preclinical evidence to support the clinical use of aromatase inhibitors in AGCT treatment, and thus randomized, prospective clinical studies are needed to clarify the role of hormonal treatments in AGCTs. (C) Endocrine Society 2020.Peer reviewe

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III/18-luokituksen avulla - Kotihoito Tampereella

Kotihoidon tuotteistus pohjautuu RUG-III/18-luokitukseen ja Tampereella aikaisemmin tehtyihin laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tuotteistuksiin. RUG-III/18-luokitus mahdollistaa palvelujen vertailun hoitoketjussa. Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelut tilaajaryhmä tulee käyttämään kotihoidon tuotteistusta yhtenä suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon työkaluna. Tarkoitus on kotihoidon tuotteistuksen valmistuttua, tarkastella aiemmin valmistuneita laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen palvelutuotteita RUG-III/18 luokituksen pohjalle. Tässä raportissa esitetty tuotteistus on kehitetty Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelut tilaajaryhmän, oman tuotannon kotihoidon ja kahden ostopalveluyksikön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Palvelutuotteille tehtiin sisältökuvaukset, laskettiin hoitopäivän hinta ja pohdittiin eri maksujärjestelmämallien sopivuutta kotihoitoon. Tampereen kaupungissa on tuotteistettu nyt volyymeiltaan suurimmat ikäihmisten palvelut ja se mahdollistaa tarkastelun ikäihmisten palvelujen hoitoketjussa. Raportissa kuvattua tuotteistusprosessia voidaan hyödyntää kunnissa, jotka käyttävät RAI-järjestelmää

Tilaajajohtaminen kuntien tilaaja-tuottajamalleissa: Analyysi 15 kunnan tilaajajohtajien tehtävien sisällöstä ja haasteista

Tässä hallintotieteen julkisjohtamisen alaan kuuluvassa Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tilaajajohtamista kuntien tilaaja-tuottajamalleissa. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa ja selventää tilaajajohtamisen keskeiset tehtävät ja tilaajajohtamiseen sisältyvät keskeiset haasteet tutkimukseen valituissa kunnallisissa organisaatioissa. Haasteiden tunnistamisen kautta pohditaan tilaajajohtamisen kehittämismahdollisuuksia. Tutkielman johdannossa tarkastellaan tilaaja-tuottajamallin sisältöä ja eri toimijoiden rooleja. Mallin teoreettisia kytkentöjä selvitellään New Public Managementin eli uuden julkisjohtamisen opin ja sopimuksellisuuteen liittyvien seikkojen kautta. Julkisen johtamisen muuttuvaa roolia ja vaikutusta kuntalaisiin pohditaan myös. Teoriapohjana tutkielmalla on POSDCORB-idea, jonka seitsemästä osa-alueesta valittiin viisi tilaajajohtamiseen parhaiten soveltuvaa näkökulmaa: suunnittelu, päätöksenteko, budjetointi, koordinointi ja raportointi. Näiden pohjalta laadittiin empiiristä tutkimusta varten teemahaastattelun runko. Haastattelun kohteena oli 15 johtavaa virkamiestä, jotka edustivat kuntien tilaajaa eri puolilla Suomea. Haastattelut toteutettiin vuoden 2011 aikana kesäkuusta lokakuuhun sijoittuvalla ajanjaksolla. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin. Kunnissa on tilaaja-tuottajamalleja organisoitu ja rakennettu monin eri tavoin. Tästä johtuen tilaajajohtajien työn sisältö eri viranhaltijoilla ei ole samanlainen. Lähtökohtaisesti lainsäädäntö kuitenkin määrittää vahvasti kuntien tehtäviä ja toimintoja, joten sen pohjalle perustuu myös tilaajajohtajien työ. Tilaajajohtajille merkittävä tehtäviä ohjaava tekijä on kunnan strategia, joka vaikuttaa sekä toiminnan suunnitteluun että päätöksentekoon. Asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistaminen ja tarpeiden asettamiin vaateisiin vastaaminen määriteltiin merkittäväksi tilaajajohtamisen sisällöksi. Muuttuvat toimintaympäristöt, priorisoinnin tarve ja rajalliset resurssit tuovat tilaajajohtajan työhön lukuisia haasteita. Ongelmallisuutta tehtäviin tuovat epävarmuus tulevaisuudesta ja resurssien riittämisestä lainsäädännön edellyttämiin palveluihin sekä globaalit uhkakuvat. Reaaliaikaisen laadullisen ja määrällisen tiedon saanti toiminnasta on useimmissa organisaatioissa vaikeutena ja siksi monesti myös kehittämiskohde. Kunnallisen päätöksenteon moniportaisuus on jossain määrin ongelma. Päätöksenteon prosessien selkiyttäminen ja eri toimijoiden roolien tarkempi määrittely helpottaisivat tilaaja-johtajan työtä. Koordinoinnin sujuvuus ja yhteistyön rakentaminen eri tahoihin on tilaaja-tuottajamallin myötä korostunut, koska toimijaverkosto saattaa olla hyvin laaja. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksissa ja kuulemisessa on vaihtelua eri organisaatioiden välillä ja sillä saralla on tarpeita kehittämiselle. Ehkä eniten kehittämistä vaatii palveluntuottajien reaaliaikainen valvonta, johon hyvin harvassa kunnassa on panostettu riittävästi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Capillary and microchip electrophoresis method development for amino acid monitoring during biopharmaceutical cultivation

The increased use of biopharmaceuticals calls for improved means of bioprocess monitoring. In this work, capillary electrophoresis (CE) and microchip electrophoresis (MCE) methods were developed and applied for the analysis of amino acids (AAs) in cell culture supernatant. In samples from different days of a Chinese hamster ovary cell cultivation process, all 19 proteinogenic AAs containing primary amine groups could be detected using CE, and 17 out of 19 AAs using MCE. The relative concentration changes in different samples agreed well with those measured by high-performance liquid chromatography (HPLC). Compared to the more commonly employed HPLC analysis, the CE and MCE methods resulted in faster analysis, while significantly lowering both the sample and reagent consumption, and the cost per analysis. QC 20220531</p

Studies on reference mires: 2. Lastensuo, Pesänsuo and Häädetkeidas in 2010–2015

201