Eriyttämisen vaikutus liikunnallisesti lahjakkaiden oppilaiden motivaatioon liikuntatunneilla

Tiivistelmä. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, kuinka eriyttäminen vaikuttaa liikunnallisesti lahjakkaan oppilaan motivaatioon liikuntatunneilla ja kuinka eriyttämistä voitaisiin liikuntatunneilla toteuttaa. Työn tavoitteena oli koota yhteen tietoa lahjakkaan oppilaan eriyttämisestä ja erilaisista eriyttämisen keinoista liikuntatunneilla, joita liikuntaa opettavat opettajat voisivat hyödyntää työssään. Työ on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Sen aihe on ajankohtainen, sillä eriyttäminen on ollut aiheena paljon esillä ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2016) käyttöönoton myötä yksilöllinen oppiminen on korostunut entisestään. Lahjakkuustutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että lahjakkuus on joko perittyä tai hankittua. Lahjakkuuden määritelmä on kuitenkin moninainen ja sen ilmenemiseen vaikuttaa useat tekijät. Yksi lahjakkuuden osa-alueista on motorinen lahjakkuus, joka ilmenee usein liikunnallisena lahjakkuutena. Liikunnallisesti lahjakkaiden oppilaiden uskotaan tarvitsevan vertaisiaan vähemmän opetusta, mutta näin ei kuitenkaan ole, vaan he tarvitsevat opetusta, joka ottaa huomioon heidän yksilölliset tarpeensa ja tarjoaa heille riittävän haastavia tehtäviä. Motivaatio on toiminnan ärsyke, joka saa ihmisen tavoittelemaan omaa tai edustamansa yhteisön tavoitetta. Siihen liittyy aina yksilön osallistuminen tavoitteelliseen toimintaan. Eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen muokkaamista, vastaamaan yksilön tarpeita. Näin opettaja pyrkii tarjoamaan jokaiselle oppilaalle parhaat mahdollisuudet oppia. Liikunnanopetusta yksilöidään menetelmillä ja toimenpiteillä, jotka mahdollistavat oppilaan edellytysten mukaisen etenemisen liikuntatunneilla. Tällä tarkoitetaan oppilaiden yksilöllisten erojen tunnistamista, huomioimista ja hyväksymistä opetustilanteissa. Liikunnallisesti lahjakkaiden opetuksessa on kysymys siitä, että opetusta eriytetään vastaamaan myös lahjakkaiden kykyihin ja tarpeisiin. Liikunnallisesti lahjakkaan oppilaan motivaatioon liittyviä tekijöitä liikuntatunneilla ovat sisäiset, ulkoiset ja sosiaaliset ärsykkeet. Hyvin suunniteltu tunti ja selkeä, johdonmukainen ohjaus mahdollistavat sen, että oppilas kiinnostuu ja innostuu sekä hyödyntää kaiken potentiaalinsa tehtävän suoritukseen. Sisäistä motivaatiota tukeva opetus on sellaista, jossa tehtävät ovat sekä monipuolisia että vaihtelevia ja niissä on mukana jokaisen oppilaan taitotason mukaisia haasteita. Liikunnallisesti lahjakkaan oppilaan opettaminen ja opetuksen suunnittelu vaativat opettajalta enemmän työtä, mutta eriyttäminen liikuntatunnilla tekee oppimisilmapiirin myönteisemmäksi ja motivoi oppilaita toimimaan liikuntatunneilla aktiivisemmin

Moniammatillisen yhteistyön haasteet monitoimitaloissa työskentelevien ilmaisemana

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan moniammatillisen kasvatusyhteisön yhteistyöhön kohdistuvia haasteita monitoimitaloissa. Tutkimme millaisia moniammatillisen yhteistyön haasteita tai ongelmia monitoimitaloissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset tunnistavat ja kokevat oman työyhteisönsä sisällä. Aineistosta pyrittiin löytämään konkreettisia haasteita työntekijöiden ilmaisemana. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on: Millaisia moniammatillisen yhteistyön haasteita monitoimitaloissa työskentelevät eri ammattien edustajat ilmaisevat? Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä avataan moniammatillista yhteistyötä kasvatusalan kentällä ja monitoimitaloissa. Moniammatillinen yhteistyö tutkielmassa tarkoittaa monen eri alan edustajan toteuttamaa saumatonta yhteistyötä, jossa työntekijät jakavat sekä osaamisensa että asiantuntijuutensa. Teoriaosuudessa monitoimitalo avataan työskentelykenttänä, jossa toimii koulun lisäksi myös muita palveluita. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielman aineisto on kerätty osana Verme2-hanketta moniammatillisissa vertaismentorointiryhmissä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tulokset osoittavat, että moniammatillinen yhteistyö monitoimitaloissa kohtaa haasteita. Tuloksissa esille nousi, että näitä moniammatillisen yhteistyön haasteita ovat ammattien välinen eriarvoisuus ja työtehtävät, yhteisöllisyyden puuttuminen ja heikko vuorovaikutus, vaihtuva ja riittämätön henkilöstö haastavissa tiloissa, yhteisen ajan puute kiireisessä työyhteisössä, sekä eriävät käytänteet ja vastuunkantaminen. Tulokset osoittivat, että eriarvoisuus ja eriävät työtehtävät kasvattivat kuilua eri ammattien välille. Heikko vuorovaikutus oli yhteydessä yhteisöllisyyden puutteeseen, mikä koettiin tärkeänä moniammatillisen yhteistyön onnistumisen kannalta. Vaihtuva henkilöstö ja yhteisen ajan puute vaikeuttaa yhteisöllisyyden muodostumista ja yhteistyön toteutumista. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että moniammatillisen yhteistyön haasteita on nähtävissä monitoimitaloissa ja niihin on tärkeää puuttua, jotta yhteistyö sujuisi saumattomammin

Identification of Genomic Regions Associated with Phenotypic Variation between Dog Breeds using Selection Mapping

Peer reviewe

Individuals with mutations in XPNPEP3, which encodes a mitochondrial protein, develop a nephronophthisis-like nephropathy

The autosomal recessive kidney disease nephronophthisis (NPHP) constitutes the most frequent genetic cause of terminal renal failure in the first 3 decades of life. Ten causative genes (NPHP1–NPHP9 and NPHP11), whose products localize to the primary cilia-centrosome complex, support the unifying concept that cystic kidney diseases are “ciliopathies”. Using genome-wide homozygosity mapping, we report here what we believe to be a new locus (NPHP-like 1 [NPHPL1]) for an NPHP-like nephropathy. In 2 families with an NPHP-like phenotype, we detected homozygous frameshift and splice-site mutations, respectively, in the X-prolyl aminopeptidase 3 (XPNPEP3) gene. In contrast to all known NPHP proteins, XPNPEP3 localizes to mitochondria of renal cells. However, in vivo analyses also revealed a likely cilia-related function; suppression of zebrafish xpnpep3 phenocopied the developmental phenotypes of ciliopathy morphants, and this effect was rescued by human XPNPEP3 that was devoid of a mitochondrial localization signal. Consistent with a role for XPNPEP3 in ciliary function, several ciliary cystogenic proteins were found to be XPNPEP3 substrates, for which resistance to N-terminal proline cleavage resulted in attenuated protein function in vivo in zebrafish. Our data highlight an emerging link between mitochondria and ciliary dysfunction, and suggest that further understanding the enzymatic activity and substrates of XPNPEP3 will illuminate novel cystogenic pathways