Transcriptome Analysis Reveals Signature of Adaptation to Landscape Fragmentation

Peer reviewe

Osaamispääoman johtaminen : case: Mediatalo ESA

Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä osaamispääoman johtamiseen yrityksissä sekä selvittää osaamispääoman johtamisen vastuutahoja. Työn empiirisen osan kohdeyritys on Mediatalo ESA. Osaamispääoma koostuu kolmesta tekijästä: henkilö-, rakenne ja suhdepääomasta. Se kuvaa organisaation yksilöissä, rakenteissa ja verkostoissa olevaa osaamista. Se on luonteeltaan dynaamista ja vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Osaamispääoman systemaattisella johtamisella organisaation ja yksilöiden osaamisesta voidaan muodostaa yrityksen menestystekijä. Osaamispääoman kasvattaminen tuottaa lisäarvoa yrityksen henkilöstölle sekä sen asiakkaille. Sen johtaminen parantaa työyhteisön hyvinvointia sekä lisää asiakastyytyväisyyttä. Opinnäytetyö jakautuu teoreettiseen sekä empiiriseen osaan. Työn teoreettisessa osassa perehdytään osaamispääoman johtamiseen ja sen vastuutahoihin sekä osaamispääoman kehittämistyökaluihin. Empiirisessä osassa tutkitaan case-kohteen osaamispääoman johtamisen nykytasoa. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Kyselytutkimus osoitti, että case-kohteen osaamispääoman johtamisen vastuu on esimiehellä, yrityksen johdolla sekä yksilöllä itsellään. Kyselytutkimus osoitti myös, että case-kohteessa osaamispääoman kehittämistyö tapahtuu pääasiassa kehityskeskustelujen avulla. Teoreettisen pohjan ja kyselytutkimuksen perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että osaamispääoman johtaminen on esimiehen toimesta tapahtuvaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista johtamista. Osaamispääoman johtamisen tavoitteet ja periaatteet määräytyvät yrityksen strategian ja vision mukaan.The aim of this thesis is to explore intellectual capital management in companies and study the liabilities in management of intellectual capital. The case company of this study is Mediahouse ESA. Intellectual capital consists of tree elements: human capital, relational capital and organizational capital. It can be understood as the sum of knowledge and know-how which lies in the individuals, the relations and structures of the organization. Intellectual capital is always dynamic and requires continuous development. By managing the intellectual capital systematically the competence of individuals and organizations can be transformed into success factor. The enhancement of the intellectual capital generates additional value to personnel and customers. Managing intellectual capital also improves the wellbeing of work community and enhances customer satisfaction. The thesis is divided into two sections: theoretical part and empirical part. The theoretical part focuses on the management of intellectual capital. The development methods and the liabilities of intellectual capital management are also presented. The empirical part investigates the current state of intellectual capital management of the case company. The empirical study was conducted by a questionnaire survey. The questionnaire survey showed that the liability of intellectual capital management in the case company lies with supervisors, managers and individual themselves. The survey also showed that the development of the intellectual capital is mainly carried out by personal review discussions. Based on the theoretical part and questionnaire survey, it seems that the management of intellectual capital is systematic, goal-oriented and directed by the head of the organization. Company’s strategy and vision determines the principles and goals of management

Kustannustehokkuuden parantaminen painotalon postitusosastolla

The objective of this master's thesis is to find ways to improve cost efficiency in the mailroom of a printing house. The amount of different mailroom operations has increased in the past few years. The workload varies dependent on the time of day and the day of week because of the need for customer data before the production can be started. The printing industry also has higher labour costs relative to other industries. The literature study discusses cost efficiency by means of productivity. Productivity improvement means increasing the proportion of production outputs to inputs. The quality of end product and processes can also be taken into account when evaluating productivity. The study also includes ways of improving cost efficiency and productivity in the literature. In the empirical study the cost efficiency is examined through the most important inputs. These are material input, labour input and capital input. The improvement of cost efficiency is discussed primarily by decreasing the amount of inputs without diminishing the output. Paper costs are the only significant material costs. The most important way to affect materials is to reduce waste. This decreases material costs and cuts the length of a printing job. Waste originates especially at the time the products are printed and delivered to the mailroom. The output of the printing machine should be adjusted properly before speeding up. When machine malfunctions take place in the mailroom, the communication between the mailroom and press room is extremely important to avoid waste paper. With temporarily decreasing the speed of the printing machine it's possible to decrease the amount of waste paper during the malfunction in the mailroom. The labour demand varies a lot depending on the day of week and the time of day. Work shifts should be planned to support the varying needs of production. More flexibility can be achieved with the multiple skilled persons who have the skills to work both in the mailroom and in the press room. If it was easier to move multiple skilled persons from press room to mailroom at short notice and also during their work shifts, overtime work in the mailroom would easily be reduced.Tässä diplomityössä tavoitteena on löytää keinoja painotalon postitusosaston kustannustehokkuuden parantamiseen. Osaston toiminta on monimuotoistunut viime vuosina ja sen kuormitus on usein epätasaista, koska tuotantoa ei voida aloittaa ennen asiakkaan aineistoa. Lisäksi graafisen alan muita teollisuudenaloja suurempi henkilöstökustannusten osuus aiheuttaa haasteita. Kirjallisuusosassa kustannustehokkuutta tarkastellaan aluksi tuottavuuden kautta. Tuottavuuden parantaminen tarkoittaa yrityksen toiminnallaan aikaansaamien tuotosten sekä näihin käytettyjen panosten suhteen kasvattamista. Tuottavuuden parantamisessa voidaan ottaa huomioon myös prosessien ja lopputuotteen laatu osana tuottavuutta. Lisäksi tarkastellaan kirjallisuuden keinoja tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Empiirisessä osassa kustannustehokkuutta tarkastellaan tärkeimpien panosten kautta. Näitä ovat materiaalipanos, henkilöstöpanos sekä pääomapanos. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan ensisijaisesti vähentämällä tuotantoon käytettyjä panoksia tuotoksen kärsimättä. Paperi on painotalon suurin yksittäinen kustannuserä, joten materiaalien osalta tärkein keino kustannustehokkuuden parantamiseen on hukkalehden vähentäminen. Hukkalehden vähentyminen näkyy suoraan materiaalikulujen pienenemisenä sekä välillisesti painotyön keston lyhenemisenä. Hukkaa syntyy erityisesti painotuotteen vastaanotossa. Tuotteen ulostulo painosta tulisikin säätää heti painamisen aloituksesta lähtien kunnolla ja rauhallisella ajonopeudella, jotta vastaanotto postituksessa sujuisi ongelmitta. Myös nopea reagointi erilaisissa häiriötilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, jotta erityisen suuret hukkalehtimäärät saataisiin kuriin. Postituskoneiden häiriötilanteissa painokoneen ajonopeuden hetkellinen hidastaminen vähentää häiriön aiheuttamaa hukkalehteä. Henkilöstötarve muuttuu päivästä toiseen ja aamusta iltaan. Henkilöstön työvuorot tulisi suunnitella tukemaan tuotannon vaihtelevia tarpeita. Lisää joustoa henkilöstön käyttöön saadaan, kun sekä painoon että postitukseen koulutettujen henkilöiden siirreltävyyttä parannetaan. Mikäli näitä moniosaajia voitaisiin siirrellä osastolta toiselle lyhyelläkin varoitusajalla ja kesken työvuoron, voitaisiin erityisesti postitusosaston ylitöitä selvästi vähentä

Kasvien ja kasvualustan merkitys huleveden hallinnassa

Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassani eräiden suomalaisten ruohovartisten kasvilajien ja biohiilen vaikutuksia huleveden määrään ja laatuun. Tutkimuksessa järjestettiin koekasteluita, joiden avulla oli tarkoitus selvittää kasvilajien kykyä vähentää huleveden määrää ja poistaa siitä ravinteita sekä biohiilen vaikutusta huleveden määrään ja laatuun. Kasvillisuuden ja biohiilen vaikutusta on tutkittu aikaisemminkin, mutta erityisesti tiettyihin kasvilajeihin liittyviä tutkimuksia ei ole tehty Suomessa. Tutkimus on osa Luonnonvarakeskuksen Hulevesialueiden kasvit ja kasvualustat (HuleKas) -projektia. Kaupungistuminen lisää talojen, parkkipaikkojen ja teiden rakentamista. Tämä kasvattaa läpäisemättömien pintojen määrää, ja se puolestaan estää veden imeytymisen maan läpi. Kaupungeissa ongelma on ratkaistu rakentamalla hulevesiviemäriverkostoja, mutta erityisesti muuttuva ilmasto lisää sateiden ja sitä kautta huleveden määrää. Rankkasateilla kaupunkien hulevesiviemärit osoittautuvat usein riittämättömiksi. Lisäksi hulevesi huuhtoo epäpuhtaudet kaduilta, ja hulevesi onkin todettu yhdeksi tärkeimmistä hajakuormituksen aiheuttajista. Nyttemmin on kehitetty perinteisten sadevettä pois johtavien viemäriverkostojen rinnalle ekologisempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Hulevesi pyritään käsittelemään sen syntysijoilla, ja tähän voidaan päästä rakentamalla erilaisia hulevesirakenteita, kuten hulevesipainanteet tai sadepuutarhat. Hulevesirakenteiden tärkeimmät osat ovat kasvualusta ja kasvillisuus. Hyvällä kasvualustavalinnalla voidaan pidättää mm. fosforin yhdisteitä ja kuparia, kun taas nitraatin pidättyminen vaatii rakennetta peittävää kasvillisuutta ja hapettomia olosuhteita. Kasvillisuuden avulla voidaan myös hidastaa huippuvirtaamia, pidättää kiintoainesta ja poistaa metalleja ja ravinteita hulevedestä. Myös kasvualustan mikrobeilla on tärkeä merkitys ravinteiden sitojina. Tutkimusasetelmani oli astiakoe. Astioihin oli istutettu seitsemää suomalaista luonnon kasvilajia, nurmea ja kontrollina toimivat kasvittomat astiat. Osaan astioista oli lisätty biohiiltä. Tutkimusjakson aikana järjestettiin kolme koekastelua, joissa liuoslannoitteilla lisättyä tekohulevettä kaadettiin jokaiseen astiaan sama määrä. Tämän jälkeen kirjattiin ylös tietyin aikavälein, paljonko vettä astiasta on valunut ulos. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa muodostuu koekasteluiden valuntatiedoista ja kolmas osa koekasteluiden vesinäytteiden laboratorioanalyyseistä. Parhaita kokonaistypenpidättäjiä olivat viiltosara, jänönsara, korpikaisla, luhtakastikka ja rantatyräkki. Kokonaisfosforin pidätyksessä puolestaan erottuivat viiltosara, korpikaisla, ja rantatyräkki. Kaikki kasvikäsittelyt alensivat tekohuleveden kokonaisfosforin konsentraatiota. Biohiili paransi kaikkien edellä mainittujen kasvilajien ravinteenpidätyskykyä. Myös mikrobitoiminnan merkitys ravinteiden sidonnassa on tärkeä. Eniten vettä koekastelussa käyttivät viiltosara, luhtakastikka sekä jänönsara. Jänönsaran suorituskyky on kiistanalainen johtuen epätasaisesta kastelusta kolmannen jakson aikana. Jaksojen aikaisessa veden käytössä tehokkaina veden käyttäjinä nousevat esiin viiltosara, jänönsara, korpikaisla, luhtakastikka ja rantatyräkki. Kaikki kasvikäsittelyt tuottivat vähemmän valuntaa, kuin kontrolli. Biohiilen avulla voidaan hidastaa valunnan alkamista ja kertymistä