Managing Network Delay for Browser Multiplayer Games

Latency is one of the key performance elements affecting the quality of experience (QoE) in computer games. Latency in the context of games can be defined as the time between the user input and the result on the screen. In order for the QoE to be satisfactory the game needs to be able to react fast enough to player input. In networked multiplayer games, latency is composed of network delay and local delays. Some major sources of network delay are queuing delay and head-of-line (HOL) blocking delay. Network delay in the Internet can be even in the order of seconds. In this thesis we discuss what feasible networking solutions exist for browser multiplayer games. We conduct a literature study to analyze the Differentiated Services architecture, some salient Active Queue Management (AQM) algorithms (RED, PIE, CoDel and FQ-CoDel), the Explicit Congestion Notification (ECN) concept and network protocols for web browser (WebSocket, QUIC and WebRTC). RED, PIE and CoDel as single-queue implementations would be sub-optimal for providing low latency to game traffic. FQ-CoDel is a multi-queue AQM and provides flow separation that is able to prevent queue-building bulk transfers from notably hampering latency-sensitive flows. WebRTC Data-Channel seems promising for games since it can be used for sending arbitrary application data and it can avoid HOL blocking. None of the network protocols, however, provide completely satisfactory support for the transport needs of multiplayer games: WebRTC is not designed for client-server connections, QUIC is not designed for traffic patterns typical for multiplayer games and WebSocket would require parallel connections to mitigate the effects of HOL blocking

The role of non-work related cross-cultural experiences in developing global leadership competencies

Global leadership is a topic that continues to receive considerable research interest, and companies are invest considerable amounts of time and money in the development of their prospective global leaders. The specific personality characteristics, knowledge, skills, abilities and other competencies they seek have been discussed in the literature for multiple decades, alongside with the different means through which to develop the competencies. What if the same competencies could be developed outside of work during free-time, or even before joining the companies or graduating? This thesis uses Situational Leadership theory, Competing Values Model, Global leadership literature and Global leadership development literature as a framework to establish the environment for this study. The thesis uses a case-study as a methodological approach. The case organisation is Erasmus Student Network (ESN), more precisely their project Eduk8, which is a training for trainers. The data is gathered in two phases, the first wave during a workshop in Brussels and the second wave over Skype to get more in-depth information about the perceptions of selected workshop participants. The perceived development is then compared to the literature and discussed. The findings suggest that non-work related cross-cultural experiences have a positive influence on the development of global leadership competencies. The participating members of the case organisation perceived the case project to offer multiple opportunities for developing global leadership competencies.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Tarjouslaskennan kehittäminen

Kasvava yrityksen toiminta, tiukentuvat aikataulut ja kehittyvä ala vaativat urakoitsijoilta entistä enemmän tehokkuutta ja tarkkuutta markkinoilla. Siksipä yrityksessä lähti liikkeelle ajatus tarjouslaskennan tehostamisesta, jonka seurauksena solmittiin Forssa-Engineering Oy:n kanssa sopimus opinnäytetyön tekemisestä. Opinnäytetyö keskittyy talotekniikka-alan tarjouslaskentaan, painopisteenä asuinrakentamisen ja saneerauksen putkiurakat. Suunnitelman perusteella lähdettiin avaamaan tarjouslaskijan arkea havaintojen tekemi-seksi ja käytännön työn tarkemmaksi tutkimiseksi. Tarkemman tutkimuksen tuloksina oletettiin löytävän aikaa ja tarkkuutta tuhlaavia toimintatapoja, joihin voitaisiin insinöörityön puitteissa kehittää korjaavia työkaluja. Yrityksen toimintatapoja on esimerkein ja käytännön testein pyritty avaamaan työn tutkijalle, oleellisimpana tarkastelun kohteena voidaan mainita laskentatavan valinta. Yrityksen innovatiivinen halu kehittää alaa ja ennen kaikkea omaa työtä, johti tarpeeseen selvittää oman tarjouslaskentaohjelmiston kehittämistä, joka palvelisi juuri omia tarpeita työssämme. Opinnäytetyön tuloksina syntyi työkaluja tehostamaan niin mallintamalla kuin käsin laskemalla toteutettua määrälaskentaa ja valitsemaan oikea laskentamenetelmä kohteen mukaan. Lisäksi pohdinnat ajan käytöstä ja riskien vaikutuksesta kannattavuuteen esimerkein innostaa tekemään omia laskelmia ja pohdintoja. Työn lopuksi luotiin oman tarjouslaskelmaohjelman kehittämiseksi runkoa sekä pohdittiin siihen sisällytettäviä ominaisuuksia.The final year project aimed at optimizing the offer calculation in a company. The focus was on offer calculation in building services, especially in residential construction and plumbing renovation projects. The project examined the everyday actions of an offer calculator to make practical and accurate observations. It was hypothesized that some time wasting and accuracy-threatening practices that could be remedied by creating new tools to fix issues would be found. The most essential thing to consider is the choice the calculation style. The company aimed at improving their own work, and, therefore, wanted to survey their own offer calculation program development. This Bachelor’s thesis created new tools with which to improve the calculation work that is done either through modelling or mechanically. Also, the thesis established ways in which to choose the right calculation method according to the target. In addition, the examples given in the thesis inspire the reader to reflect over the impact of time usage and of risks on profitability. Finally, the necessary features of an in-house calculation program were drawn up and a skeleton for the programme created

”Mun korvat tais jäädä pullataikinaan…” : Monikulttuurisuuskasvatusta elämyspedagogisin keinoin 4 – 5-vuotiaille

Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa monikulttuurisuuskasvatusta elämyspedagogisin keinoin 4–5-vuotiaille lapsille. Yhteistyökumppaninamme toimi yksityinen päiväkoti Oulusta. Keväällä 2012 toteutimme opinnäytetyömme toimintaosuuden, jota kutsuimme elämysmatkaksi. Elämysmatkan tavoitteena oli kokemuksellisin keinoin lisätä lasten kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan. Elämysmatkamme sisälsi viisi toimintakertaa, joista neljä ensimmäistä olivat 1–2 tunnin mittaisia ja viimeinen koko hoitopäivän mittainen. Toimintakertojen osatavoitteet pohjautuivat monikulttuurisuuskasvatuksen päämääriin. Toiminnan sisältö perustui elämyspedagogiikkaan. Jokaisella toimintakerralla käytimme erilaisia elämyspedagogisia menetelmiä. Toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuivat varhaiskasvatussuunnitelmaan ja teoriatietoon elämyspedagogiikasta, monikulttuurisuuskasvatuksesta sekä lasten kasvusta ja kehityksestä. Palautteen ja omien havaintojemme mukaan elämyspedagogiset menetelmät soveltuvat monikulttuurisuuskasvatuksen toteutukseen 4–5-vuotiaille lapsille ja myös ryhmille, joissa on kehitystasoltaan erilaisia lapsia. Aktiivisina toimijoina lapset oppivat asioita monipuolisesti, ja elämyspedagogiikka mahdollistaa oppimisen eri aistien avulla. Monikulttuurisuuskasvatus vastaa ajankohtaisiin haasteisiin ja sen sisältö ja tavoitteet soveltuvat varhaiskasvatuksessa käytettäviksi.The purpose of our bachelor’s thesis was to teach multicultural education for four to five-year-old children by using adventure education. The aim was to increase children’s respect for other people by methods of experience education. Natural way for children to learn new things is to try and do in practice. Adventure education makes that possible. Multicultural education corresponds to the current challenges what comes to Finland’s increasing immigration and globalization. Our partner was a private kindergarten from Oulu. We named the functional part of our thesis as an adventure trip. The adventure trip included five activity sessions. The first four sessions were from one to two hours long and the last one took the whole day. The aims of the sessions were based on the goals of multicultural education. In every activity session we used different kind of adventure education methods. The theoretical framework is based on literary sources of multicultural education, adventure education and theory of child growth and development. According to the feedback and our own perception adventure education can be used to teach multicultural education for 4–5-year-old children. It is also suitable for groups with different kind of participants. The content and the aim of multicultural education can be used in early childhood education

Kivunhoidon arvioiminen ja kirjaaminen tehohoidossa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tapoja, joilla kivun arvioimisen käytäntöjä on pyritty kehittämään tehohoidossa. Opinnäytetyö tehtiin systemaattista kirjallisuuskatsausta (n=13) soveltaen. Tavoitteena oli auttaa kehittämään tapoja, joilla voidaan yhtenäistää kivunarvioimiskäytäntöjä teho-osastolla. Kipua mitataan teho-osastoilla vaihtelevasti. Yhdenmukaista käytäntöä kivun arvioimiseen ei ole käytössä. Vaikka viimeisten 30 vuoden aikana on tapahtunut suurta edistystä kriittisesti sairaiden potilaiden kivun hoitotyössä, kipu on säilynyt ongelmana. Julkaisujen haku suoritettiin 2007- 2018 julkaistuista tutkimuksista ARTO-, CINAHL-, MEDIC-, Pub Med- ja Science direct tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui tutkimuskysymysten perusteella kolmetoista artikkelia. Tutkimusten aihepiiri voitaneen jakaa kolmeen luokkaan: Kipumittareiden käyttöönoton vaikutus kivunhoidon laatuun teho-osastolla, kivun arviointiin liittyvät uskomukset, jotka vaikuttavat tehtyihin hoitopäätöksiin ja hoitokirjauksiin sekä tutkimukset muista kivun indikaattoreista, joita voisi käyttää kivunarvioinnin pohjana. Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa seuraavaa. Systemaattinen kivun arviointi parantaa potilaiden hoidon laatua ja lyhentää hoitoaikaa teho-osastolla. Riittävä kivun arviointi yhtenäisellä menetelmällä ja sen dokumentointi on edellytys riittävälle kivunhoidolle. Hoitajien perehdytys kipumittareiden käyttöön lisäsi sairaanhoitajien kykyä arvioida hoidon tarvetta sekä hoidon tuloksia ja paransi täten myös potilasturvallisuutta.The purpose of this thesis was to find out how pain registration practices has been developed in intensive care and also investigate, what kind of evidence based research has been made of pain assessment in intensive care of adult patients. This research has been made by using a systematic literature (n=13) review. The aim was to improve pain registration practices in inten-sive care and make them more coherent. Pain is measured to varying degrees in intensive care and there is no congruent manner to do it. Even though there has been major progress in nursing critically ill patients during the last 30 years, the pain has still remained a problem. The literature search was done among researches published in 2007-2018 in ARTO-, CINAHI-, MEDIC-, Pub Med-, and Science direct -databases. Thirteen articles were selected to the mate-rial of this review on the basis of research questions. The theme of the review can be divided into three categories: The influence of using pain scales in intensive care to the quality of pain management, nurses beliefs of pain management and their evaluation of pain, which may influ-ence to treatment decisions and recording of treatment and publications about other pain indicators, which could be used as a basis for evaluation of pain. According to results from this review systematic pain evaluation reported either by the patient or as a result of using pain scales, improves the quality of treatment experienced by the patient. Sufficient evaluation of pain with a coherent method and pain registration are precondi-tions to sufficient pain management. When nurses were orientated to using pain scales, they were more confident with their ability in evaluating pain management. Usage of pain scales and other pain indicators has increased the patient safety and helped the health care workers to operate with pain managemen

Opportunities and participation in conversations: The roles of teacher’s approaches to dialogic reading and child’s story comprehension

The role of teacher–child interaction and opportunities provided by the teacher to encourage all children’s active participation in conversation about story ideas are important. In the present study, we report results from the last two years of a three-year long coaching project on teachers’ dialogic reading. The model of 7-minutes-to-stories (Orvasto & Levola, 2010) was used as the pedagogical context. Video-based coaching along with scripted stories were used to increase conversation in story groups. First, we analyzed the developmental changes in story groups such as teachers’ and children’s responsiveness to dialogic reading. Second, we examined the development of verbal participation in children with low, average and high story comprehension. Third, we used State Space Grids (SSGs) (Hollenstein, 2013) to model the formation of children’s participation patterns within four story groups. Eight story groups participated during coaching year 2 and six story groups during year 3. Altogether 47 children from two consecutive cohorts participated. Results highlighted teachers’ and children’s responsiveness to dialogic reading. Children with high story comprehension outperformed children with average and low story comprehension in the total durations of verbal participation. SSGs showed that children with high story comprehension did not take up all the answering opportunities, and also children with lower story comprehension participated actively in some groups. We discuss the benefits of long-term coaching for supporting changes in story group interaction and children’s participation. The role of teacher–child interaction and opportunities provided by the teacher to encourage all children’s active participation in conversation about story ideas are important. In the present study, we report results from the last two years of a three-year long coaching project on teachers’ dialogic reading. The model of 7-minutes-to-stories (Orvasto & Levola, 2010) was used as the pedagogical context. Video-based coaching along with scripted stories were used to increase conversation in story groups. First, we analyzed the developmental changes in story groups such as teachers’ and children’s responsiveness to dialogic reading. Second, we examined the development of verbal participation in children with low, average and high story comprehension. Third, we used State Space Grids (SSGs) (Hollenstein, 2013) to model the formation of children’s participation patterns within four story groups. Eight story groups participated during coaching year 2 and six story groups during year 3. Altogether 47 children from two consecutive cohorts participated. Results highlighted teachers’ and children’s responsiveness to dialogic reading. Children with high story comprehension outperformed children with average and low story comprehension in the total durations of verbal participation. SSGs showed that children with high story comprehension did not take up all the answering opportunities, and also children with lower story comprehension participated actively in some groups. We discuss the benefits of long-term coaching for supporting changes in story group interaction and children’s participation.&nbsp

Asset Valuation Principles for Water and Wastewater Networks

Vesihuoltolaitosten arvonmääritys on tärkeä osa vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa, viestintää ja yhdistymisprosesseja. Vesihuolto on pääomavaltainen ala, jossa suurin osa pääomasta on sitoutunut palvelun kannalta välttämättömiin rakenteisiin kuten vesihuoltoverkostoihin ja -laitoksiin. Vesihuoltoverkostot ovat tyypillisesti vesihuoltolaitoksen suurin käyttöomaisuuden osa ja niiden arvo on vaikeasti määritettävissä. Vesihuoltoverkostojen saneeraus- ja uudistamisvelan ollessa suuri vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat tulevina vuosina yhä merkittävämpiä. Verkoston yhtenäisillä ja oikeilla arvonmääritysperiaatteilla vesihuoltomaksut ovat perusteltavissa, saneeraukset ja korvausrakentaminen voidaan kohdistaa paremmin ja laitosten toimintaa voidaan tehostaa. Tässä työssä verkostojen teknis-taloudellisia arvoja tutkittiin jälleenhankinta-arvosta ja pitoajasta määritettävällä nykykäyttöarvolla, koska laitosten teknis-taloudellisia arvoja ei useinkaan saada vesihuollon kirjanpidosta. Työn tavoitteena oli parantaa vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa ja viestintää sekä tehdä vesihuoltolaitoksen taloudesta läpinäkyvämpää vesihuoltoverkostojen jälleenhankinta-arvojen laskemiseksi luotavan mallin avulla. Jälleenhankinta-arvojen muodostumista tutkittiin 17 kunnan alueelta kerätyillä verkostorakentamisen kustannustiedoilla. Viidestä vesihuoltolaitoksesta kustannukset olivat niin yksittäisistä rakennushankkeista kuin koko vesihuoltolaitokselta ja lopuista 12 vesihuoltolaitoksesta vuositasolla. Työ jakaantui kolmeen osaan: vesihuoltorakentamisen kustannustasojen ja niiden vaihteluiden selvittäminen kirjallisuuden avulla, verkostorakentamiskustannusten selvittäminen pilotointivaiheella ja kuntakohtaisella kyselyllä sekä kustannuseroja selittävien paikkatieto- ja tilastoaineistojen etsintä ja analysointi. Tutkimus osoittaa, että vesihuoltoverkostorakentamisen kustannukset eli siten myös jälleenhankinta-arvojen määrittämiseen käytettävät yksikköhinnat eroavat huomattavasti toisistaan rakennuskohteesta ja kunnasta riippuen. Kustannusvaihteluita selittäviksi tekijöiksi havaittiin tutkimuksessa selvimmin putkikoko- ja materiaali, maaperä sekä rakentamistiiviys. Työssä saatiin arvokasta kustannusten vertailutietoa vesihuoltolaitosten omaisuudenhallinnan tueksi. Työssä ehdotetun nykykäyttöarvoon perustuvan laskentamallin luominen ja käyttö vesihuoltoalalla edellyttää kuitenkin laajempaa tutkimusaineistoa sekä alan raportointi-, valvonta- ja työmaakäytäntöjen yhtenäistämistä

The role of pre-reading skills in the development of task orientation and interest in reading and play from preschool to kindergarten

This study evaluated 130 Finnish-speaking children’s pre-reading skills, teacher-rated task orientation, and self-rated interest in adult-given tasks, reading, and play activities in their day care. In addition, parents rated their children’s interest in reading and play activities at home. Five groups of children with different pre-reading skills were identified during preschool and kindergarten: high, above-average, developers, below-average, and low. The results showed that children with low pre-reading skills displayed lower task orientation than did the four other groups in adult-guided learning situations in day care. Children’s self-rated interest in adult-given tasks, reading, and play activities in day care did not differ across time despite clear differences in pre-reading skills. The parent ratings revealed differences in the children’s interest in reading activities at home. Children with low pre-reading skills were also the least interested in reading. The results demonstrate that pre-reading skills are associated with adults’ perceptions of children’s task orientation and interest but not with children’s own ratings of their interest in day care. The results highlight the need to pay increasing attention to the ways in which the social environment in day care and at home can best capture and take account of children’s interest in activities and to provide high-quality early support for each child’s motivation and learning

"Maailma muuttuu päivä kerrallaan"- Narratiivinen tutkimus vapaaehtoistyöntekijöiden positiivisten kokemusten mahdollistumisesta Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa

"Maailma muuttuu päivä kerrallaan"- Narratiivinen tutkimus vapaaehtoistyöntekijöiden positiivisten kokemusten mahdollistumisesta Kirkon Ulkomaanavun toiminnass