Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tapoja, joilla kivun arvioimisen käytäntöjä on pyritty kehittämään tehohoidossa. Opinnäytetyö tehtiin systemaattista kirjallisuuskatsausta (n=13) soveltaen. Tavoitteena oli auttaa kehittämään tapoja, joilla voidaan yhtenäistää kivunarvioimiskäytäntöjä teho-osastolla. Kipua mitataan teho-osastoilla vaihtelevasti. Yhdenmukaista käytäntöä kivun arvioimiseen ei ole käytössä. Vaikka viimeisten 30 vuoden aikana on tapahtunut suurta edistystä kriittisesti sairaiden potilaiden kivun hoitotyössä, kipu on säilynyt ongelmana.
Julkaisujen haku suoritettiin 2007- 2018 julkaistuista tutkimuksista ARTO-, CINAHL-, MEDIC-, Pub Med- ja Science direct tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui tutkimuskysymysten perusteella kolmetoista artikkelia. Tutkimusten aihepiiri voitaneen jakaa kolmeen luokkaan: Kipumittareiden käyttöönoton vaikutus kivunhoidon laatuun teho-osastolla, kivun arviointiin liittyvät uskomukset, jotka vaikuttavat tehtyihin hoitopäätöksiin ja hoitokirjauksiin sekä tutkimukset muista kivun indikaattoreista, joita voisi käyttää kivunarvioinnin pohjana.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa seuraavaa. Systemaattinen kivun arviointi parantaa potilaiden hoidon laatua ja lyhentää hoitoaikaa teho-osastolla. Riittävä kivun arviointi yhtenäisellä menetelmällä ja sen dokumentointi on edellytys riittävälle kivunhoidolle. Hoitajien perehdytys kipumittareiden käyttöön lisäsi sairaanhoitajien kykyä arvioida hoidon tarvetta sekä hoidon tuloksia ja paransi täten myös potilasturvallisuutta.The purpose of this thesis was to find out how pain registration practices has been developed in intensive care and also investigate, what kind of evidence based research has been made of pain assessment in intensive care of adult patients. This research has been made by using a systematic literature (n=13) review. The aim was to improve pain registration practices in inten-sive care and make them more coherent. Pain is measured to varying degrees in intensive care and there is no congruent manner to do it. Even though there has been major progress in nursing critically ill patients during the last 30 years, the pain has still remained a problem.
The literature search was done among researches published in 2007-2018 in ARTO-, CINAHI-, MEDIC-, Pub Med-, and Science direct -databases. Thirteen articles were selected to the mate-rial of this review on the basis of research questions. The theme of the review can be divided into three categories: The influence of using pain scales in intensive care to the quality of pain management, nurses beliefs of pain management and their evaluation of pain, which may influ-ence to treatment decisions and recording of treatment and publications about other pain indicators, which could be used as a basis for evaluation of pain.
According to results from this review systematic pain evaluation reported either by the patient or as a result of using pain scales, improves the quality of treatment experienced by the patient. Sufficient evaluation of pain with a coherent method and pain registration are precondi-tions to sufficient pain management. When nurses were orientated to using pain scales, they were more confident with their ability in evaluating pain management. Usage of pain scales and other pain indicators has increased the patient safety and helped the health care workers to operate with pain managemen
