Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena : Aineistot, tiedontuotanto, tiedon löydettävyys ja yhteinen palvelumalli

Esiselvitys kuuluu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusagendojen kestävän kehityksen aihepiiriin teemalla ‘Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena’. Esiselvityksen toteutti Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtama konsortio, johon kuuluivat GTK:n ohella Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geodeettinen laitos (GL), Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) ja Maanmittauslaitos (MML). Esiselvitys toteutettiin osallistavina ja laajaa sektorien välistä yhteistyötä edistävinä työpajoina, kyselyinä sekä olemassa olevaa ja hankkeessa tuotettua aineistoa analysoimalla. Tämä raportti tuotettiin esiselvitysprojektin osatehtävien tuottamista väliraporteista ja muusta kootusta projektiaineistosta. Tiiviin yhteistyön tuloksena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtaman toisen luonnonvaraesiselvityskonsortion kanssa syntyi konsortioiden yhteinen tutkimusohjelmaehdotus. Tämä raportti täydentää tutkimusohjelmaehdotusta ja kokoaa yhteen GTK-konsortion osatehtävien tulokset, niihin perustuvat kehittämisehdotukset, analyysin ja alustavat ehdotukset koskien tarvittavia uusia kehittämishanke- ja tutkimushankekokonaisuuksia eri hallinnonalojen luonnonvaratutkimuksen tietoinfrastruktuurien kehittämiseksi ja luonnonvaratiedon poliittisen hyödynnettävyyden parantamiseksi. Tämä raportti muodostaa luonnonvara-aineistot tuntevien asiantuntijoiden laatiman kokonaisselvityksen luonnonvaroja koskevista tietoaineistoista, tiedon tuotannosta ja tiedon käytettävyydestä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Sitran käynnistämässä kansallisen luonnonvarastrategian laadintaprosessissa, jonka lähtökohtia huomioitiin esiselvityksen painotuksia laadittaessa. Sektoritutkimuslaitosten yhtenä tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alansa pitkäaikaista, ohjelmallista tiedonkeruuta ja vastata alan tietopalvelusta. Näiden sektorikohtaisten tehtävien jatkuvuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Toisaalta tiedontuottajien tulee kehittää sektorirajat ylittäviä tiedontuotannon sisältöjä ja menetelmiä yhteistyönä. Myös ohjelmallista perustiedonkeruuta (seurantaohjelmat, kartoitusohjelmat) kehitetään sisällöllisesti parhaiten luonnonvarojen hyödyntämisen ja hyödyntämisen vaikutusten samanaikaisissa tarkasteluissa. Eri organisaatioille hajautetun tiedonkeruun järjestämisessä voidaan soveltaa ja kehittää informaatioteknologiaa siten, että tutkijat ja luonnonvarojen hyödyntäjät tuottavat laadullisesti korkeatasoista ja valvottua tietoa hajautettuihin, keskitetysti ylläpidettäviin ja yhteisesti käytettäviin tietokantoihin. Esiselvityksen jälkeen koko sektoritutkimuksen luonnonvarayhteisön yhteisten työmuotojen luominen ja vakiinnuttaminen on erityisen tärkeää, jotta tunnistettujen kehittämiskohteiden vaatimat toimet saadaan käyntiin tarkoituksenmukaisesti. Luonnonvaratietojen palvelumallin toteuttaminen tulee aloittaa laaja-alaisena yhteistyönä, parasta osaamista ja teknologiaa yhdistäen sekä käynnissä olevat kansalliset ja EU:n tutkimus- ja kehittämisprosessit täysimääräisesti hyödyntäen

Structural and psychological empowerment of students obtaining continuing leadership education in Finland-a national survey

Background: In nursing, empowerment may be deemed one's potential to gain power, achieve goals and promote one's skills to advance positive changes in the working environment, or decentralization of authority. Empowerment is associated with nurses' and nurse leaders' satisfaction, performance and organizational commitment, as well as burnout, emotional exhaustion and intentions to leave the profession. Research on nurse empowerment in relation to continuing education is sparse.Objectives: This study describes the structural and psychological empowerment levels of students beginning a collaboratively implemented continuing leadership education program.Design: Cross-sectional electronic survey.Settings: National, continuing nursing leadership education program (37 ECT) organized by five universities that provide masters level education to nurse leaders in Finland.Participants: Students (N = 85) working at nine healthcare organizations across the service system as current or prospective nurse leaders and enrolled in the continuing leadership education program.Methods: The Conditions of Work Effectiveness Questionnaire and the Work Empowerment Questionnaire were each used to measure structural and psychological empowerment, respectively. The data were collected between October 2019 and February 2020.Results: A total of 69 students participated (response rate 81 %). Moderate levels of both structural and psychological empowerment were observed. In structural empowerment, the strongest dimension was access to opportunity (4.1, SD 0.7), whereas access to support was the weakest (2.7, SD 0.7). The strongest psychological empowerment dimension was verbal empowerment (8.5, SD 1.9) and the weakest was outcome empowerment (7.0, SD 1.6).Conclusions: Nurses and nurse leaders seem to lack the status and power required to impact their organizations, possibly causing them to apply for nursing leadership education. Nurse leaders should be given opportunities for continuing leadership education to improve empowerment and, as a result, staff outcomes.</p

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä : Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset

Katsauksessa tarkastellaan toimistotyyppisissä työympäristöissä esiintyvien haihtu-vien orgaanisten yhdisteiden yleisimpiä päästölähteitä, pitoisuustasoja, haitallisia terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä. Tarkastelun pääpaino on haihtuvissa VOC-yhdisteissä (volatile organic compounds), mutta suppeasti tarkastellaan myös erittäin haihtuvia VVOC-yhdisteitä (very volatile organic compounds) ja puolihaih-tuvia SVOC-yhdisteitä (semivolatile organic compounds). Sisäilman pitoisuustasojen tarkastelu pohjautuu Työterveyslaitoksen VOC- ja formaldehydimittausaineistoihin vuosilta 2010–2019. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymisen sekä pitoisuuksien paikallinen ja ajallinen vaihtelu sisäilmassa on suurta, ja vaihteluun vaikuttavat sekä rakennuksen sisäiset että ulkoiset lähteet. Rakennuksen sisäisiä päästölähteitä ovat mm. erilaiset rakennus- ja sisustusmateriaalit, laitteet ja tekniset järjestelmät, tilojen käyttäjät ja käyttäjien toiminta sekä erilaiset kuluttajatuotteet ja siivousaineet. Ulkoilman mer-kittävin päästölähde on liikenne. Hyvinkin erilaiset materiaalit voivat vapauttaa sa-moja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, eikä siten sisäilmasta mitatun yhdisteen läh-dettä voida päätellä mittauksen perusteella. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voidaan määrittää sisäilmasta keräävillä menetelmillä ja jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Keräävillä menetelmillä otetut näytteet analysoi-daan laboratoriossa ja ainoastaan niillä saatuja tuloksia voidaan arvioida suhteessa erilaisiin ohje- ja raja-arvoihin. Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla saadaan suuntaa anta-vaa tietoa sisäilman epäpuhtauspitoisuuksista ja pitoisuuksissa tapahtuvista muu-toksista. Jatkuvatoimisia mittalaitteita ei voida tällä hetkellä käyttää yksinään sisäil-man kemiallisen laadun arviointiin. Niitä ei tule myöskään käyttää terveysvaikutus-ten arviointiin. Tässä katsauksessa käsitellyt VOC-tulokset on analysoitu käyttäen ISO 16000-6 -standardiin pohjautuvaa analyysimenetelmää. Näytteet on kerätty pääosin aktiivi-sesti pumpulla, mutta joukossa on myös jonkin verran passiivisesti diffuusion avulla kerättyjä näytteitä. Formaldehydinäytteet on analysoitu ISO 16000-3 -standardiin perustuvalla menetelmällä ja näytteitä on kerätty sekä aktiivisesti että passiivisesti

Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa: Moniaineisto- ja monimenetelmätutkimus

Yritysten toimintatavat ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetty rahallinen ja inhimillinen panostus vaihtelevat paljon. Osassa tutkimuksia on osoitettu työkyvyttömyyskustannusten laskevan, mutta mitkä toimet tuottavat parhaimman tuloksen? Tässä tutkimuksessa selvitettiin yritysten työkykyjohtamisen eroja ja niiden vaikutuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn tehtyjen investointien ja työkyvyttömyyskustannusten väliseen suhteeseen. Tutkimukseen osallistui kymmenen suomalaista suuryritystä, joista tarkasteltiin yhteensä 20 taloudellista yksikköä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa takautuvasti aikaväliltä 2008 – 2013. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta ei yksittäisillä toimilla. Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden hyvä yhteistyö ja tavoitteiden vieminen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksella työkyvyttömyyskustannuksia onnistuttiin alentamaan. Menestyvissä yrityksissä työkykyä tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua

Hoitotyön johtamisen tehtävänkuvat ja johtamisosaaminen jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuteen osallistuvilla opiskelijoilla

publishedVersionPeer reviewe

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Omaishoitajan jaksamisen tukeminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaishoitajien kokemuksia saamastaan tuesta ja omasta jaksamisestaan, mitkä asiat omaishoitajuudessa olivat raskaita ja mitkä parhaita. Tarkoitus oli myös selvittää, minkälaista tukea omaishoitajat kaipaavat. Tavoitteena oli tulosten hyödynnettävyys kehitettäessä omaishoitajille suunnattuja palveluita ja tukimuotoja.Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelua ja analysointiin induktiivista sisällönanalyysiä. Kaikkiaan yhdeksän omaishoitajaa haastateltiin yksilöhaastatteluna. Jokaisen omaishoitajan omaishoidettava kävi säännöllisesti intervallijaksolla Loimaan kaupungin ylläpitämällä tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon osastolla. Opinnäytetyön tulokset voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: omaishoitotyötä tukevat palvelut, omaishoitajan jaksamista tukevat tekijät sekä omaishoitajien ajatuksia omaishoidosta ja tulevaisuudesta. Omaishoitajat olivat pääosin tyytyväisiä käytössä oleviin hoitotoimia ja liikkumista helpottaviin ja hygienian hoidossa tarvittaviin apuvälineisiin. Niin ikään he olivat erittäin tyytyväisiä omaisensa intervallijaksoihin sekä sukulaisiltaan ja ystäviltään saamaansa tukeen. Sen sijaan omaishoitajat kokivat terveydentilansa huonoksi ja kertoivat olevansa väsyneitä ja uupuneita. Heidän mielestään omaishoitajien tukipalveluja olisi kuitenkin kehitettävä ja lisättävä. Kehittämiskohteiksi nousivat omaishoitoa ja omaishoitajaa tukevista palveluista annettavan laaja-alaisen tiedon ja kotihoitoa tukevien palveluiden lisääminen sekä omaishoitajien kannustaminen vertaistuen piiriin. Jatkotutkimuskohteeksi ehdotamme tutkimusta omaishoitajien terveystarkastusten vaikutuksesta heidän kokemaansa terveyteen ja jaksamiseen.The purpose of this Bachelor's thesis was to sort out experiences of family caregivers for their support and coping abilities. What things were hard and what were the best in family caregiving? The purpose was also to find out what kind of support family caregivers need. The aim was to develop the usability of the results for family caregivers' services and forms of assistance. The Bachelor's thesis was commissioned by the city of Loimaa Social and Health Services. The Bachelor's thesis was carried out as a qualitative study and the theme interviews to collect data and analyzed with inductive content analysis. A total of nine family caregivers were interviewed individually. Family caregivers' relatives visited the enhanced sheltered housing or institutional care department maintained by Loimaa City for a short-term period on a regular basis. The results of the Bachelor's thesis can be divided into three main categories; support for the work of dependent care services, support for family caregivers' coping and family caregivers' thoughts about dependent care and the future. Family caregivers were mainly satisfied with access to care and action to facilitate the movement and treatment of the necessary hygiene aids. Also they were very satisfied with short-term care as well as relatives and friends for the support they receive. Instead family caregivers experienced a bad state of health and said they were tired and fatigued. In their opinion support services for family caregivers, however, should be developed and added. As development targets, wide-ranging knowledge and services to support home care for family caregivers as well as encouraging the family caregivers to a peer support group will be increased. For further study it is proposed how the physical examination has an effect on the family caregivers' health and coping

Kuntoutuksen asiantuntijuus ja työelämän kehittäminen: Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamaa osaamista

Suomen kuntoutusjärjestelmä on muutoksessa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kuntoutuksen uudistamiskomitean pohtimaan kuntoutuksen uudistamista. Kuntoutuksen uudistustyö sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä hallituksen kärkihankkeiden kanssa. Uudistuksen tavoitteena on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, joka tukee ja vahvistaa kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Suomessa käynnissä oleva kuntoutuksen kokonaisuudistustyö edellyttää kuntoutuksen ja kehittämisen erityisasiantuntijuutta. Tarvitaan kehittämishalukkuutta ja -osaamista sekä kannustavia päätöksentekijöitä rohkeaan ja kokonaisvaltaiseen kuntoutuksen palvelujen järjestämisen uudistamiseen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Oulun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen yliopettaja Arja Veijolalla oli ainutlaatuinen taito, halu ja innostus toimia valtakunnallisestikin merkittävänä kuntoutuksen kehittäjänä sekä kouluttaa meistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kuntoutuksen koulutusohjelman opiskelijoista tulevaisuuden asiantuntijoita ja kehittäjiä. Hän ohjasi useita Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoutuksen kehittämiseen liittyviä opinnäytetöitä, joista neljä kuvaamme artikkelissa