Katsauksessa tarkastellaan toimistotyyppisissä työympäristöissä esiintyvien haihtu-vien orgaanisten yhdisteiden yleisimpiä päästölähteitä, pitoisuustasoja, haitallisia terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä. Tarkastelun pääpaino on haihtuvissa VOC-yhdisteissä (volatile organic compounds), mutta suppeasti tarkastellaan myös erittäin haihtuvia VVOC-yhdisteitä (very volatile organic compounds) ja puolihaih-tuvia SVOC-yhdisteitä (semivolatile organic compounds). Sisäilman pitoisuustasojen tarkastelu pohjautuu Työterveyslaitoksen VOC- ja formaldehydimittausaineistoihin vuosilta 2010–2019.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymisen sekä pitoisuuksien paikallinen ja ajallinen vaihtelu sisäilmassa on suurta, ja vaihteluun vaikuttavat sekä rakennuksen sisäiset että ulkoiset lähteet. Rakennuksen sisäisiä päästölähteitä ovat mm. erilaiset rakennus- ja sisustusmateriaalit, laitteet ja tekniset järjestelmät, tilojen käyttäjät ja käyttäjien toiminta sekä erilaiset kuluttajatuotteet ja siivousaineet. Ulkoilman mer-kittävin päästölähde on liikenne. Hyvinkin erilaiset materiaalit voivat vapauttaa sa-moja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, eikä siten sisäilmasta mitatun yhdisteen läh-dettä voida päätellä mittauksen perusteella.
Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voidaan määrittää sisäilmasta keräävillä menetelmillä ja jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Keräävillä menetelmillä otetut näytteet analysoi-daan laboratoriossa ja ainoastaan niillä saatuja tuloksia voidaan arvioida suhteessa erilaisiin ohje- ja raja-arvoihin. Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla saadaan suuntaa anta-vaa tietoa sisäilman epäpuhtauspitoisuuksista ja pitoisuuksissa tapahtuvista muu-toksista. Jatkuvatoimisia mittalaitteita ei voida tällä hetkellä käyttää yksinään sisäil-man kemiallisen laadun arviointiin. Niitä ei tule myöskään käyttää terveysvaikutus-ten arviointiin.
Tässä katsauksessa käsitellyt VOC-tulokset on analysoitu käyttäen ISO 16000-6 -standardiin pohjautuvaa analyysimenetelmää. Näytteet on kerätty pääosin aktiivi-sesti pumpulla, mutta joukossa on myös jonkin verran passiivisesti diffuusion avulla kerättyjä näytteitä. Formaldehydinäytteet on analysoitu ISO 16000-3 -standardiin perustuvalla menetelmällä ja näytteitä on kerätty sekä aktiivisesti että passiivisesti
