Osallistava pedagogiikka liikuntakasvatuksessa : Tapauksena koulun liikuntakerhot

Lasten ja nuorten kasvaneet hyvinvointi- ja terveyserot sekä syrjäytymisen uhka ovat kohdistaneet yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten yhdenvertaisuuteen ja suunnanneet resursseja ennaltaehkäisyyn kuten koulun kerhotoiminnan kehittämiseen. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty alakoulun liikuntakerhoista. Niihin olivat saaneet kutsun lapset, joilla ei ollut ohjattua liikuntaharrastusta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää paremmin osallisuuden tukemista liikuntakasvatuksessa. Minkälaiset asiat liikuntakerhossa mahdollistavat lasten mielestä mieluisan liikuntakerhokokemuksen ja miten lasten osallisuutta tuetaan liikuntakerhossa? Tarkastelun apuna käytetään bell hooksin kehittämää osallistavaa pedagogiikkaa (engaged pedagogy), jonka tavoitteena on luoda tasa-arvoinen oppimisyhteisö. Koulun kerhot osoittautuivat osallisuuden tukemiselle otolliseksi liikuntaympäristöksi. Liikuntakerhojen yhdenvertainen ja turvallinen ilmapiiri rohkaisi lapsia oman mielipiteen ilmaisuun ja aktiivisen roolin ottamiseen kerhon toiminnasta sekä tuki yhdessä tekemisen kulttuuria.Peer reviewe

Children's Peer Relations and Children's Physical Activity

AbstractPeers have an impact on children's physical activity (PA) in day care. To obtain the whole picture of children's physical activities we need to study the PA design of children and their peers. The activities of 838 children, including the PA level, were observed using systematic sampling. Children's skills were evaluated. The level of the children's PA tended to be lower if they had weaker social contacts with their peers. The children that were physically active sought each other's company. In company with a more independent and self-directive peer, the children tended to be less physically active

“Playing makes it fun” in out-of-school activities – children’s organised leisure

The aim of this article is to focus on how children perceive their time spent in organised out-of-school activities in Finland and establish whether these activities provide an arena for children's leisure. The article is based on two empirical studies, one on after-school activities and another on school sports clubs at the elementary school level. The most meaningful features for children were found to be time to play freely with friends and taking part in designing activities. Out-of-school activities are supervised and controlled because of various societal and educational requirements. The tension between children's views and institutional requirements is discussed.Peer reviewe

Security Enhancement of E-Voting System

The term E-Votingǁ is used in variety of different ways and it encompasses all voting techniques involving electronic voting equipments, voting over the internet, using electronic booths in polling stations and sometimes even counting of paper ballots. A voting system that can be proven correct has many concerns. The basic reasons for a government to use electronic systems are to increase election activities and to reduce the election expenses. Still there is some scope of work in electronic voting system in terms of checking the authenticity of voters and securing electronic voting machine from miscreants. Biometrics is automated tool for verifying the identity of a person based on a physiological or behavioral characteristic. It has the capability to reliably distinguish between an authorized person and an imposter. Since biometric characteristics are distinctive, can not be forgotten or lost and the person to be authenticated needs to be physically present at the point of identification, biometrics is inherently more reliable and more capable than traditional knowledgebased and token-based techniques. In this paper, we have proposed a model to enhance the security of electronic voting system by incorporating fast and accurate biometric technique to prevent an unauthorized person to vote

Kohti palliatiivisen hoidon laaturekisteriä : Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projektin loppuraportti

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projektissa tehtiin esiselvitys palliatiivisen hoidon laaturekisterin perustamisen edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena oli luoda alustava ehdotus kansallisesta elämän loppuvaiheen hoidon laatutiedon keräämisestä, hyödyntämisestä ja kehittämisestä. Projektissa määriteltiin alustavasti palliatiivisen laaturekisterin potilaspopulaatio, ehdotukset laadun seurantaindikaattoreiksi, minimitietosisällöt seurantaindikaattoreille sekä olemassa olevat ja puuttuvat sekä tulevaisuudessa kerättävät tietolähteet ja tiedonkeruutavat. Lisäksi kartoitettiin muualla maailmassa olevia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laaturekistereitä. Projektin aikana käynnistettiin kaksi pilottitutkimushanketta nykyisten kirjauskäytäntöjen ja laatutiedon saatavuuden kartoittamiseksi sekä tuotettiin uudet palliatiivisen hoidon toimenpidekoodit helpottamaan laatutiedon rakenteista tiedonkeruuta. Lisäksi laadittiin kansallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatusuositus ja laatukäsikirja iäkkäiden palveluihin. Projektiryhmä esittää laaturekisterin perustamisen selvitystyötä jatkettavaksi esiselvityksen pohjalta niin, että tulevaisuudessa palliatiivisen hoidon rekisteri voitaisiin lisätä kansallisesti THL:n rekisterinpidollisella vastuulla toimivaksi laaturekisteriksi

Muutoksen polku alkoholin käytössä alkoholihaimatulehduksen jälkeen – yhdeksän vuoden seurantatutkimus

Alkoholihaimatulehdus voi olla henkeä uhkaava ja alkoholin käytön lopettamista pidetään keskeisenä keinona ehkäistä uudelleen sairastumista. Tässä yhdeksän vuoden laadullisessaseurantatutkimuksessa kuvataan ensimmäiseen alkoholihaimatulehdukseen sairastuneiden (n=43) alkoholin käytölle asettamia tavoitteita, niiden toteutumista sekä kokemuksia muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Muutosta kuvataan kulkemisena erilaisilla poluilla (raittius, lähes raittius, kohtuus, kivikko). Raittiustavoitteen alussa valinneilla oli vähemmän runsasta alkoholin käyttöä ja enemmän raittiutta, vaikka heistä vain kolmannes säilytti raittiustavoitteen koko seurannan ajan. Myös juomisen vähentämisen valinneilla käyttö väheni ja lähes puolet heistä pysyi kohtuudessa seurannan ajan. Terveysongelmat koettiin keskeiseksi syyksi raittiuteen sitoutumiseen ja halu elää normaalia sosiaalista elämää syyksi raittiuden tavoittelusta luopumiseen. Pelko haimatulehduksen uusimisesta voi hillitä alkoholin käyttöä myös pitkällä aikavälillä vaikka henkilö ei haluaisi tai pystyisi sitoutumaan raittiuteen. Vuosittaiset seurantakäynnit sairaalassa saattoivat muistuttaa sairastumisesta ja siten edistää tavoitteen saavuttamista. Jatkossa tarvitaan lisää pitkän aikavälin tutkimusta alkoholiongelmasta selviytymiskeinoista alkoholihaimatulehdukseen sairastumisen jälkeen

Food purchase behaviour in a Finnish population : patterns, carbon footprints and expenditures

Objective: To identify food purchase patterns and to assess their carbon footprint and expenditure. Design: Cross-sectional. Setting: Purchase patterns were identified by factor analysis from the annual purchases of 3435 product groups. The associations between purchase patterns and the total purchases' carbon footprints (based on life-cycle assessment) and expenditure were analysed using linear regression and adjusted for nutritional energy content of the purchases. Participants: Loyalty card holders (n 22 860) of the largest food retailer in Finland. Results: Eight patterns explained 55 % of the variation in food purchases. The Animal-based pattern made the greatest contribution to the annual carbon footprint, followed by the Easy-cooking, and Ready-to-eat patterns. High-energy, Traditional and Plant-based patterns made the smallest contribution to the carbon footprint of the purchases. Animal-based, Ready-to-eat, Plant-based and High-energy patterns made the greatest contribution, whereas the Traditional and Easy-cooking patterns made the smallest contribution to food expenditure. Carbon footprint per euros spent increased with stronger adherence to the Traditional, Animal-based and Easy-cooking patterns. Conclusions: The Animal-based, Ready-to-eat and High-energy patterns were associated with relatively high expenditure on food, suggesting no economic barrier to a potential shift towards a plant-based diet for consumers adherent to those patterns. Strong adherence to the Traditional pattern resulted in a low energy-adjusted carbon footprint but high carbon footprint per euro. This suggests a preference for cheap nutritional energy rather than environment-conscious purchase behaviour. Whether a shift towards a plant-based pattern would be affordable for those with more traditional and cheaper purchase patterns requires more research.Peer reviewe

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus on tarkoitettu laadun seurannan perusteeksi kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille, joissa hoidetaan elämän loppuvaiheessa olevia henkilöitä. Laatusuositus auttaa ammattilaisia ja esihenkilöitä arvioimaan oman toiminnan laatua sekä määrittämään minkälaista hoidon tasoa on syytä tavoitella. Suositus kertoo, mihin seikkoihin toiminnassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota sekä mihin suuntaan sitä tulee kehittää. Järjestämisvastuussa oleville tahoille laatusuositus kertoo minkälaisia voimavaroja ja rakenteita laadukas hoito edellyttää, minkälaista laatua tulee tavoitella ja edellyttää sekä auttaa arvioimaan toiminnan laadukkuutta. Potilaalle ja hänen läheiselleen laatusuositus on puolestaan kuvaus palliatiivisesta hoidosta ja sen laadusta sellaisena kuin sitä on edellytys odottaa. Laatusuosituksessa on tunnistettu 10 toiminnan osa-aluetta kokonaisvaltaisen ja laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Kullekin laatualueelle on määritelty laatukriteereitä, jotka ovat tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tunnusmerkkejä. Lisäksi laatukriteereille on määritelty yleisellä tasolla ehdotuksia laatuindikaattoreiksi, joiden avulla laatukriteerien toteutumista voidaan mitata

Nationell kvalitetsrekommendation för palliativ vård och vård i livets slutskede

Nationell kvalitetsrekommendation för palliativ vård och vård i livets slutskede är avsedd som grund för kvalitetsuppföljning för alla social- och hälsovårdsenheter där man vårdar personer i livets slutskede. För yrkesutbildade personer och chefer inom hälso- och sjukvården är kvalitetsrekommendationen till hjälp vid bedömning av verksamhetens kvalitet samt vid fastställande av vilken vårdnivå man bör eftersträva. Den anger vilka omständigheter i verksamheten man bör fästa särskild uppmärksamhet vid och i vilken riktning man bör utveckla verksamheten. För aktörer med organiseringsansvar ger kvalitetsrekommendationen information om vilka resurser och strukturer som krävs för högklassig vård, vilken kvalitet som bör eftersträvas och förutsättas samt stöd vid bedömning av verksamhetens kvalitet. För patienten och dennes närstående är kvalitetsrekommendationen en beskrivning av den palliativa vården och dess kvalitet, såsom den kan förväntas vara. I kvalitetsrekommendationerna har man identifierat tio delområden för verksamheten, dvs. kvalitetsområden för att anordna och producera övergripande palliativ vård av god kvalitet. Kvalitetskriterier har fastställts för varje kvalitetsområde. Dessa kriterier är viktiga kännetecken som beskriver kvaliteten på vården eller tjänsten. I kvalitetsrekommendationen har man fastställt förslag på kvalitetsindikatorer för kvalitetskriterierna på allmän nivå. Med hjälp av dessa kvalitetsindikatorer kan man mäta kvalitetskriteriernas förverkligande

Combined immunodeficiency and hypoglycemia associated with mutations in hypoxia upregulated 1

Non peer reviewe