Beyond East-West : marginality and national dignity in Finnish identity construction

Since the end of the Cold War it has become common for Finnish academics and politicians alike to frame debates about Finnish national identity in terms of locating Finland somewhere along a continuum between East and West (e.g., Harle and Moisio 2000). Indeed, for politicians properly locating oneself (and therefore Finland) along this continuum has often been seen as central to the winning and losing of elections. For example, the 1994 referendum on EU membership was largely interpreted precisely as an opportunity to relocate Finland further to the West (Jakobson 1998, 111; Arter 1995). Indeed, the tendency to depict Finnish history in terms of a series of ‘westernising’ moves has been notable, but has also betrayed some of the politicised elements of this view (Browning 2002). However, this framing of Finnish national identity discourse is not only sometimes politicised, but arguably is also too simplified and results in blindness towards other identity narratives that have also been important through Finnish history, and that are also evident (but rarely recognised) today as well. In this article we aim to highlight one of these that we argue has played a key role in locating Finland in the world and in formulating notions of what Finland is about, what historical role and mission it has been understood as destined to play, and what futures for the nation have been conceptualised as possible and as providing a source of subjectivity and national dignity. The focus of this article is therefore on the relationship between Finnish nationalism and ideas of ‘marginality’ through Finnish history

Observability of bbZ Events at CMS as a Benchmark for MSSM bbH Search

The Z boson production in association with two b quarks is studied as a benchmark for MSSM bbH production with H->tautau decay in CMS. An analysis using Z bosons in real data can be used to test the methods and techniques needed for reconstructing the Higgs boson. The bbZ measured from data can be used to verify the theoretical predictions for the cross section, and Z boson and b quark transverse momentum distributions. Understanding the bbZ production at LHC helps us to understand and better trust the predictions for the associated Higgs bosons production

Discovery potential for Higgs bosons beyond the SM

The discovery potential of the CMS detector for the MSSM neutral and charged Higgs bosons at the LHC is presented based on studies with full detector simulation and event reconstruction of the principal discovery channels.Comment: Prepared for International Europhysics Conference on High Energy Physics (EPS-HEP2007), Manchester, England, 19-25 Jul 200

Kuuliaisuuden pelko : Jesuiitat ja Maan liikkumisen probleemi 1600-luvulla

Vuotta 1540 voinee pitää jesuiittajärjestön perustamisvuotena, sillä tuolloin antoi paavi bullan, joka virallisti Ignatius Loyolan johdolla jo muutaman vuoden löyhempänä ryhmittymänä toimineen yhteisön katolisen kirkon organisoiduksi järjestöksi. Samana vuonna 1540 ilmestyi myös Georg Joachim Rheticuksen teos Narratio prima. Siinä hän ensimmäisen kerran esitti julkisesti opettajansa Nikolaus Kopernikuksen opin, jonka keskeinen kohta oli väite Maan kiertämisestä Auringon ympäri. Arviolta 70 vuotta myöhemmin jesuiitat sotkeutuivat itselleen vahingoksi koituvalla tavalla Kopernikuksen teorioihin ja niiden variaatioihin. Oliko kontroverssi yksittäistapaus jostain yleisempääkin merkitystä omaa vasta suhtautumistapojen törmäyksestä

Extracellular lipid particles in atherosclerosis and aortic stenosis

Aortic stenosis and athrosclerosis are slowly progressing diseases. Being clinically silent, as they start developing decades before they cause symptoms, cardiovascular diseases and atherosclerosis in particular, are the leading cause of morbitidy and mortality in the Western world. Lipid accumulation begins both in the artery walls and in the aortic valves before any clinical signs of atherosclerosis or aortic stenosis can be detected. While atherosclerotic lesions are characterized with cells filled with lipid droplets i.e. foam cells, and they are found to be calcified only in the late stages of atherosclerosis, the stenotic aortic valve leaflets contain both lipid droplets and calcified nodules already in early lesions. The proteoglycan matrix common to artery wall and aortic valve leaflets retains the entering lipoprotein particles that are then enzymatically and oxidatively modified. Such modifications have an ability to transform the non-inflammatory plasma lipoprotein particles into crystals and particles that can induce sterile inflammation in the various intimal and valvular cells. This thesis was set to study the distribution and characteristics of the extracellular lipid and to reveal the origin of the extracellular lipid particles. Prior to the analyses of the isolated extracellular lipid particles, the human carotid artery plaques were imaged with three-dimensional electron microscopy and sections of human coronary arteries were analyzed with imaging mass spectrometry to study the spatial distribution of lipids in different stages of atherosclerosis. In the human coronary arteries, the lipid domains found in advanced atherosclerotic lesions were different from the domains found in atheroma-stage artery sections, and even more different from healthy sections of coronary arteries. In the human carotid artery plaques, cholesterol crystals were found to be large sheets or needle-like structures, and they appeared to be growing out from large lipid particles in the intima. For the purpose of studying the chemical and physical characteristics of the extracellular lipid particles, the extracellular particles were isolated from aortic valve leaflets and coronary artery plaques. The lipid particles were examined with multiple tools to study their lipid composition, protein composition, protein structure, size, and density. The extracellular lipid particles, both in human aortic valve leaflets and human carotid arteries, were found to be derived from plasma lipoproteins, mainly from low density lipoprotein (LDL) or very low density lipoprotein (VLDL). Apart from multiple small exchangeable lipoproteins, like apolipoprotein (apo) E, apoA-family, and apoC-family, the particles contained mainly apolipoprotein B-100 (apoB-100), the integral protein of LDL and VLDL, and they contained features which suggest that they were multiply modified. Another goal was to find which modifications would change the intimal or valvular extracellular lipid particles to such fused and aggregated lipid particles that were found in the valves and intimal plaques, and which modifications would induce a sterile inflammatory response similar to the response the extracellular lipid particles induce. To study the possible culprit modifications, both the extracellular lipid particles, in vitro-generated cholesterol crystals, and LDL that was modified by lipolysis, proteolysis, and oxidation, were applied to human primary monocyte-derived macrophages. Both the isolated extracellular lipid particles and LDL modified with a combination of phospholipolysis by PLA2 and cholesterol esterase were found to be able to activate a multiprotein complex inflammasome in human primary monocyte-derived macrophages in vitro, and to induce the secretion of proinflammatory cytokines. According to the results of this thesis, the lipid particles in the arterial intima and in the aortic valve are active components of atherosclerosis and aortic stenosis. They can induce the cells in the intima and in the valve to produce inflammatory cytokines and thus can affect the progress of these diseases.Aorttastenoosi eli aorttaläpän kalkkinen kovettumatauti ja ateroskleroosi eli valtimokovettumatauti ovat hitaasti eteneviä tauteja. Koska nämä sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät piilossa oireita aiheuttamatta jopa vuosikymmenten ajan, ne ovat yhä edelleen suomalaisten ja läntisen maailman kuolinsyytilastojen kärjessä. Lipidit eli rasva-aineet alkavat kertyä sekä aorttaläppään että valtimoiden seinämään jo paljon ennen kuin mitään kliinisiä merkkejä on havaittavissa. Ateroskleroosissa plakit ovat tyypillisesti täynnä rasvapartikkeleita eli lipidipartikkeleita ja soluja, jotka ovat täynnä rasvapisaroita (vaahtosoluja) ja ne kalkkiintuvat vasta taudin myöhäisvaiheessa. Aorttaläpissä on sen sijaan yhtä aikaa sekä lipidipartikkeleita ja kiteytynyttä kalkkia. Sekä aorttaläpässä että valtimon seinämässä on proteoglykaanikerros, johon lipidipartikkelit tarttuvat kiinni. Kiinni tarttuneet lipidipartikkelit voivat voivat muokkaantua entsyymien vaikutuksesta tai hapettumisen seurauksena. lipidipartikkelien muokkaantuminen voi saada aorttaläpän tai valtimon sisäkerroksen solut reagoimaan steriilillä tulehdusreaktiolla tai muokkaantuneet lipidipartikkelien sisältämä kolesteroli voi kiteytyä suuriksi kolesterolikiteiksi. Tässä väitöskirjassa tutkittiin solunulkoisten lipidipartikkeleiden ominaisuuksia ja niiden levittäytymistä solujen väliseen tilaan. Siten pyrittiin selvittämään solunulkoisten lipidipartikkeleiden alkuperä. Ihmisen kaulavaltimoiden seinämästä valmistettiin malleja kolmiulotteisten elektronimikroskooppikuvien avulla ja ihmisen sepelvaltimoleikkeitä tutkittiin kuvantavalla massaspektrometrilla. Näin saatiin selville, kuinka lipidipartikkelit sijaitsivat valtimoiden seinämässä. Terveiden sepelvaltimoiden lipidipartikkelikertymien laatu ja paikka erosivat aterooma-vaiheen plakkien lipidipartikkelikertymistä ja vielä enemmän ne erosivat pitkälle edenneestä ateroskleroottisesta plakista. Ihmisen kaulavaltimoiden plakeissa kolesterolikiteet olivat sekä neulamaisia että suuria levyjä ja ne näyttivät kasvavan suoraan suurista lipidipartikkeleista. Kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien selvittämiseksi lipidipartikkelit eristettiin sekä aorttaläpistä että kaulavaltimoista. Niistä tutkittiin lipidikoostumusta, proteiinikoostumusta, proteiiniosan rakennetta, partikkelien kokoa ja tiheyttä. Sekä aorttaläpän että kaulavaltimon lipidipartikkeleiden havaittiin olevan peräisin plasman apolipoproteiini (apo)B-100:aa sisältävistä lipoproteiinipartikkeleista, todennäköisimmin joko kevyen lipoproteiinin (LDL) tai erittäin kevyen lipoproteiinin (VLDL) partikkeleista. Partikkelit sisälsivät apoB-100:n lisäksi myös pieniä vaihdettavia apolipoproteiineja, kuten apolipoproteiini (apo) E:tä, apoA-proteiiniperheen ja apoC-proteiiniperheen apolipoproteiineja. ApoB-100 (LDL:n ja VLDL:n tärkein rakenneproteiini) oli yleisin löydetty proteiini. Lipidipartikkeleissa nähtiin merkkejä moninkertaisesta muokkautumisesta. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli saada selville, miten aorttaläpän ja valtimon sisäseinämään jääneet lipidipartikkelit muuntuvat plasman lipoproteiineista suuriksi fuusioituneiksi ja aggregoituneiksi lipidipartikkeleiksi. Lisäksi haluttiin tietää, mitkä muokkausmekanismit muuntaisivat lipoproteiinit niin, että solut reagoisivat steriilillä tulehdusreaktiolla eli inflammasomi-kompleksin aktivaatiolla. Mahdollisia muuntumismekanismeja tutkittiin muokkaamalla LDL-partikkeleita lipolyyttisillä ja proteolyyttisillä entsyymeillä ja hapettamalla niitä. Näin muokattuja LDL-partikkeleita ja kaulavaltimoista eristettyjä lipidipartikkeleita annettiin ihmisen plasmasta eristetyistä monosyyteistä erilaistetuille makrofageille. Sekä solunulkoiset lipidipartikkelit että fosfolipolyysillä muokatut plasman lipoproteiinit saivat koeolosuhteissa makrofagit reagoimaan inflammasomin aktivaatiolla ja tuottamaan tulehdusvälittäjäaineita. Väitöskirjan tulosten mukaan voidaan todeta, että lipidipartikkelit aorttaläpässä ja valtimon sisäseinämässä ovat oleellinen osa aorttastenoosin ja ateroskleroosin syntyprosessissa. Ne saavat aorttaläpän ja valtimon sisäseinämän solut tuottamaan tulehdusvälittäjäaineita ja vaikuttavat siten sekä aorttastenoosin että ateroskleroosin etenemiseen

Forecasting Equity Premium with Technical and Macroeconomic Indicators

This thesis investigates the forecasting of the equity premium, a critical metric in financial economics, representing the difference between the expected return on a stock market portfolio and the risk-free rate. Accurate equity premium forecasts are paramount for asset allocation, risk management, and financial market regulation. While financial theory posits that stock prices should align with future discounted cash flows, empirical forecasting remains challenging. In this study, a variety of forecasting methods and variables are assessed for their ability to predict the equity premium. The review of recent literature highlights the crucial role of model selection and parameterization in predicting the equity premium. The study acknowledges the contribution of alternative model specifications, which address model uncertainty and parameter instability. These models have demonstrated their potential to yield statistically and economically significant forecasts, outperforming the historical average forecast. The thesis corroborates the literature, suggesting that forecasting during recessions yields superior results compared to the historical average, while forecasting during expansion periods poses a greater challenge. This research conducts a meticulous examination of macroeconomic predictors and technical indicators, utilized within diverse model specifications, to forecast the equity premium using updated data. Established macroeconomic predictors and technical indicators often fail to produce statistically or economically significant forecasts during expansion periods. Nevertheless, when macroeconomic predictors are employed within multiple-predictor models, investors can realize benefits surpassing those of the historical average forecast. During recessions, forecasting is comparatively less challenging, with technical indicators delivering the best forecasts both statistically and economically. Owing to the inherent stability of technical indicators, their incorporation into multiple-predictor models doesn't yield any additional value. This study puts forth a strategic recommendation to enhance the economic advantage of equity premium forecasts. It suggests that an optimal approach could involve the deployment of multiple-predictor models that use macroeconomic predictors during periods of economic expansion, and individual technical indicators during recessions. This contribution to the discourse on equity premium forecasting advocates for a state-dependent forecasting methodology. Future research could explore this state-dependent forecasting methodology further. This could involve the development and rigorous testing of state-dependent forecasting models, as well as the identification of the most suitable predictors for each economic state. While forecasting during recessions appears to be easier, it could be beneficial to examine different benchmark models depending on the current state of the economy. The widely used benchmark in current literature, the historical average model, consistently predicts positive equity premiums, even though these are generally negative in reality during recessions. Therefore, it might be prudent to develop a benchmark model that also depends on the state of the economy and compare the generated state-dependent forecasts to this model. This approach could provide a more accurate comparative measure for evaluating forecasting strategies during different economic conditions.Tässä tutkielmassa tarkastellaan osakemarkkinoiden tuotto-odotuksen ja riskittömän korkotuoton välistä eroa eli osakepreemion ennustamista. Tarkat osakepreemio -ennusteet ovat keskeisiä varainhoidossa, riskienhallinnassa ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä. Vaikka rahoitusteorian, mukaan osakekurssien tulisi vastata tulevaisuuden diskontattuja kassavirtoja, osakepreemion empiirinen ennustaminen on haastavaa. Tässä tutkimuksessa arvioidaan erilaisten ennustusmenetelmien ja muuttujien kykyä ennustaa osakepreemiota. Kirjallisuuskatsaus korostaa mallin valinnan ja parametrisoinnin olevan keskeisessä roolissa osakepreemiota ennustettaessa. Tutkimus tunnustaa vaihtoehtoisten mallisääntöjen merkityksen, jotka käsittelevät mallin epävarmuutta ja parametrien epävakautta. Näiden mallien on osoitettu pystyvän tuottamaan historiallista keskiarvoa tarkempia ennusteita niin tilastollisesti kuin taloudellisesti merkitsevästi. Tutkielma tukee kirjallisuutta, jonka mukaan taantumissa ennustaminen on suhteessa helpompaa verrattuna historialliseen keskiarvoon, kun taas laajentumiskausina ennustaminen on haastavampaa. Tutkimuksessa tarkastellaan makrotaloudellisia ennustajia ja teknisiä indikaattoreita, joita käytetään sekä yksittäisinä ennustajina että laajemmissa ennustemalleissa, joita käytetään osakepreemion ennustamiseen päivitetyllä aineistolla. Vakiintuneet makrotaloudelliset ennustajat ja tekniset indikaattorit eivät usein pysty tuottamaan tilastollisesti tai taloudellisesti merkitseviä ennusteita talouden nousukausina. Kuitenkin, kun makrotaloudellisia ennustajia käytetään laajemmissa ennustemalleissa, sijoittajat voivat saavuttaa taloudellisia etuja verrattaessa ennusteiden muodostamiseen historiallisen keskiarvon mukaisesti. Taantumissa ennustaminen on helpompaa, ja tekniset indikaattorit tuottavat tarkimmat ennusteet sekä tilastollisesti että taloudellisesti. Teknisten indikaattorien luontaisen vakauden vuoksi niiden käyttö laajemmissa ennustemalleissa ei tuota lisäarvoa. Erityisesti taantumissa on perusteltua käyttää teknisiä indikaattoreita itsenäisinä osakepreemion ennustajina. Tutkielman mukaan optimaalinen lähestymistapa osakepreemion ennustamiseen on teknisten indikaattorien käyttö taantumissa ja makrotaloudellisten ennustajien käyttö laajemmissa ennustemalleissa talouden nousukausina. Tämä kannustaa tarkastelemaan osakepreemion ennustamista tilariippuvaisilla ennustemenetelmillä. Katsoen eteenpäin, tulevat tutkimukset voisivat tutkia tätä tilasta riippuvaa ennustusmenetelmää tarkemmin. Tämä voisi sisältää tilasta riippuvien ennustusmallien kehittämisen ja perusteellisen testaamisen, sekä sopivimpien ennustajien tunnistamisen kullekin taloudelliselle tilalle. Nykyisessä kirjallisuudessa laajalti käytetty vertailumalli, historiallinen keskiarvo, ennustaa jatkuvasti positiivisia osakepreemioita, vaikka todellisuudessa taantumissa osaketuotot, ja osakepreemiot ovat negatiivisia. Siksi saattaisi olla mielekästä tarkastella ennusteita eri vertailumallilla, joka myös riippuu talouden tilasta. Tämä lähestymistapa voisi tarjota tarkemman vertailumittarin ennustestrategioiden arvioimiseksi eri taloudellisissa olosuhteissa

Eesti esiajalugu geneetika vaatevinklist: uus teave vana DNA uuringutest

Väitekirja elektrooniline versioon ei sisalda publikatsiooneJuba aastakümneid on populatsioonide demograafilist ajalugu vorminud protsesse uuritud tänapäeval elavate inimeste geneetiliste andmete abil. Viimase pea 15 aasta jooksul on sellesse valdkonda hakanud oluliselt panustama ka vana DNA uurimine. Tänapäevaseid genoome analüüsides on võimalik ennustada, millised protsessid ja millal populatsioone mõjutanud on. Vana DNA genoomid on seotud kindla aja ja kohaga minevikus, mis võimaldab neid ennustusi kontrollida ning leida populatsioone, millel tänapäeva genoomidesse panustada ei õnnestunud. Selle doktoritöö peamiseks teemaks on Euroopa ja täpsemalt Eesti demograafiline ajalugu. Nüüdisinimesed jõudsid Euroopasse umbes 45 000 aastat tagasi (a.t.). U. 8000 a.t. jõudis Euroopasse põlluharimine koos Lähis-Ida päritolu inimestega. Eesti erineb mõneti ülejäänud Euroopast – esimesed inimasustuse jäljed pärinevad jääajajärgsest perioodist u. 11 000 a.t., põlluharimine sai alguse alles u. 5000 a.t. nöörkeraamika kultuuri saabumisega ning tänapäeva eestlased, soomlased ja mõned väiksemad Ida-Euroopa ja Lääne-Siberi rahvad räägivad uurali keeli, mis pärinevad ilmselt Volga-Kama piirkonnast. Töö raames uuriti arheoloogia, lingvistika ja geneetika andmeid kõrvutades Eesti elanikke nooremast kiviajast tänapäevani laiemas Euraasia kontekstis. Selgus, et tänapäeva eestlaste genoom on kujunenud mitmete sisserännete tulemusena: küttimise-korilusega seotud kammkeraamika kultuuri Eestisse jõudmisega nooremal kiviajal kaasnes idapoolse päritoluga inimeste lisandumine läänepoolse geneetilise taustaga populatsiooni; u. tuhat aastat hiljem tõid nöörkeraamika kultuuri esindajad meie alale põlluharimisega koos Ida-Euroopa stepi aukhaudade kultuuri inimeste geneetilise komponendi; pronksiaegsete kivikirstkalmetesse maetute genoomides suurenes taas küttide-korilaste geneetiline panus; rauaajal ilmus tarandkalmetesse maetute genoomidesse Siberi geneetiline komponent, mis seob ka tänapäeva eestlasi teiste uurali keelte kõnelejatega Euroopas ja Siberis.The processes that have shaped the demographic histories of populations through time have been studied for decades using modern genetic data. In the last almost 15 years, ancient DNA research has started to contribute significantly to this field. Analysing modern genomes enables to derive models to explain population change in the past. Ancient genomes are connected to a certain time and place, enabling to specify these models and to uncover genetic lineages that have not managed to contribute to the genomes of modern populations. The main topic of this thesis is the demographic history of Europe and more specifically Estonia. Modern humans reached Europe by around 45,000 years ago (ya). Around 8,000 ya, farming was brought to Europe by people with Near-Eastern ancestry. Estonia is somewhat different from most of Europe – the first evidence of human settlement is from after the ice age around 11,000 ya, farming arrived only with the Late Neolithic Corded Ware culture people, and Estonians, Finns and some smaller populations in Eastern Europe and Western Siberia speak Uralic languages, originating probably in the Volga-Kama region. This thesis combines data from archaeology, linguistics and genetics to study the occupants of Estonia from the Neolithic until today in a wider Eurasian context. The genome of modern Estonians is found to be influenced by several past migration events. Firstly, the Neolithic hunter-gatherers of Comb Ceramic culture were likely to bring eastern influences to the initial population with a western genetic background. Around a thousand years later, farming-based economies spread in Estonia together with Corded Ware culture. Its carriers were people with ancestry from Yamnaya people from the Eastern European steppe. Hunter-gatherer ancestry increased again in the Bronze Age while Estonian Iron Age genomes reveal an influx of a new genetic component from Siberia, which also connects modern Estonians to other Uralic speakers in Europe and Siberia.  https://www.ester.ee/record=b524178

Competitive Strategies in House-Building Industry - Analysis of St. Petersburg Market

Competition in the house-building industry of St. Petersburg is intensive. During recent years, demand for new dwellings has increased. For constructors to succeed in the business, they need to offer attractive product concepts in order to satisfy customer demands as compared to their competitors. It is important to gather information about competitors’ actions, as this knowledge of competing business strategies can influence one’s own strategic decision making. The main goal of the study was to clarify what kind of competitive strategies, as classified by Porter, constructors implement in a specific area in St. Petersburg and especially at the customer interface. The focus was on the economy and comfort classes of constructions. The elite and business classes were excluded from the study. To form a concept of competitive strategies, competing marketing strategies had to be first analysed and then compared. For the marketing strategies were selected the product and its quality, price and advertising, as they influence on the forming of the product sold i.e. an apartment. Moreover, country-specific characteristics were studied in order to enable the analysis of strategies within the right context. Finally eight potential competitors were analysed and the information was gathered mainly from the adverts and internet pages. The results indicate that the analysable area consists of two cost-leaders, four differentiators, one focuser and one building object which is stuck in the middle. All the building objects have rather different marketing strategies as their product characteristics, quality levels and prices vary greatly between each other. Conversely, diverse advertising possibilities have been limited as they resemble each other, and competitive advantages are clearly highlighted only in some adverts. By analysing internal competition competitive weapons of the cases were discovered and noticed that the possibilities for differentiation are favourable.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

The Role of kin in educational and status attainment

One of the most robust findings of sociological research is that family background is associated with children’s status and educational attainment. A child with an advantageous family background is more likely to have a higher education and socioeconomic status than a child with a disadvantageous background. This phenomenon has been interpreted to indicate a lack of equal opportunities in socioeconomic attainment. In sociological research, inequality of opportunities is usually explained by unequal distribution of different socioeconomic resources between families. Modern societies function most efficiently when opportunities for education and occupational attainment of individuals are based on individuals’ merits independent of family background. In addition to the parents, other relatives such as aunts, uncles, and grandparents may affect the socioeconomic achievement of children. However, social stratification research has usually concentrated on studying the associations between family resources and children’s achievement. The role of extended family members has been ignored. This dissertation analyzes the direct effects of family resources and disadvantageous events on children’s education and socioeconomic status, as well as the effects of extended family members and their socioeconomic resources on children’s educational achievement. The theoretical framework is based on evolutionary and social sciences of kin influences in intergenerational transmissions. The empirical analyses of the four research articles are based on highly reliable and voluminous Finnish register data. Analyses are conducted by comparing siblings with random and fixed effect regression models. Some of the results can be interpreted as reflecting a causal relationship between parental resources and the effects of extended kin. According to the results, parental socioeconomic resources can independently explain only a minor proportion of adult children’s socioeconomic status in Finland; most of the associations of family background are explained by unobserved characteristics. Maternal education has the most substantial independent effect on adult children’s status in early childhood. On average, it explains 14 percent of the family variance. The mother’s or father’s income has no independent effects on children’s socioeconomic status or education. However, parental unemployment has a negative effect on children’s general secondary attainment, grade point average at the end of compulsory school and tertiary education enrollment. High parental education entirely compensates for the negative effect on general secondary attainment and grade point average. For tertiary enrollment, the negative effect of parental unemployment can be observed only for those children who have a highly educated parent, indicating relative risk aversion caused by parental status decline. On average, the direct effects of extended kin socioeconomic resources are negligible. Grandparental socioeconomic status is not associated with children’s general secondary attainment. When controlling for parental socioeconomic status and education, the effect of grandparental education is statistically significant but substantially meaningless. However, the results show that grandparents are important for grandchildren’s general secondary attainment. Grandmothers are beneficial for children’s education if they share a lifetime with grandchildren. The effect of the shared life can be observed in families who have low socioeconomic resources and families with many relatives. The results show that the total amount of aunts and uncles’ education compensates for low parental education, thereby increasing the likelihood of children’s higher education attainment. The association can be observed only from the maternal lineage aunts and uncles. According to the results, mothers and grandmothers who keep family networks flourishing are particularly important kin keepers within the family circle. The results provide support for evolutionary interpretations of the effect of extended kin and for the significance of social capital within the (extended) family in intergenerational effects. According to the results of the four articles of the dissertation, socioeconomic resources of families and extended kin can explain only a small amount of the variation in children’s education and socioeconomic attainment. It can be argued that equality of opportunities actualizes well in the Finnish welfare state. The association between the family background and children’s socioeconomic and education attainment is largely explained by factors other than the socioeconomic resources of parents and extended kin. In the future, studies of intergenerational transmission of education and social status should consider factors other than socioeconomic resources, such as genetic endowments. Correlations between child and kin should not be interpreted to indicate direct effects of parental or other relatives’ socioeconomic resources.Perhetaustan yhteys koulukseen ja sosiaaliseen asemaan on yksi sosiologian kiistattomimmista tuloksista. Lapsen edullinen perhetausta johtaa todennäköisemin korkeampaan koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan kuin epäedullinen perhetausta. Tämän ilmiön on tulkittu osoittavan, että kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia sosioekonomisten asemien saavuttamiseen. Sosiologisessa tutkimuksessa mahdollisuuksien epätasa-arvon selitetään usein johtuvan sosioekonomisten resurssien epätasa-arvoisella jakautumisella perheiden välillä. Koska lapset eivät voi valita perhettään tulisi kaikille taata yhtäläiset mahdollisuudet edetä koulutuksessa ja urallaan, eikä mahdollisuuksia pitäisi rajoittaa perheiden sosioekonomiset resurssit. Vanhempien lisäksi lapsen sosioekonomiseen menestykseen voivat olla yhteydessä muut sukulaiset kuten sedät, tädit ja isovanhemmat. Yleensä sosiaalisen kerrostuneisuuden tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan vain perheen sosioekonomisten resurssien yhteyksiä lapsen menestykseen eikä perheen ulkopuolisten sukulaisten osuutta sosiaalisessa liikkuvuudessa ole riittävästi huomioitu. Tässä väitöskirjassa analysoidaan vanhempien sosioekonomisten resurssien ja perheen haitallisten tapahtumien suoria vaikutuksia lapsen koulutukseen ja sosioekonomiseen statukseen sekä perheen ulkopuolisten sukulaisten ja heidän resurssien vaikutuksia lasten koulutukseen. Väitöskirjan teoreettinen viitekehys hyödyntää evolutiivisia sekä sosiaalitieteellisiä selitysmalleja sukulaisten vaikutuksista ylisukupolvisessa liikkuvuudessa. Väitöskirjan neljän artikkelin empiiriset analyysit perustuvat suomalaisiin luotettaviin rekisteriaineistoihin. Analyysit on toteutettu vertailemalla sisaruksia satunnaisten ja kiinteiden vaikutusten malleilla. Suurin osa tuloksista kertoo vanhempien resurssien ja perheen ulkopuolisten sukulaisten suorista kausaalisista vaikutuksista. Tulosten mukaan vanhempien resurssit selittävät vain vähän lasten tulevaa sosioekonomista asemaa Suomessa. Äidin koulutuksella on merkittävin vaikutus lapsen asemaan aikuisena varhaislapsuudessa. Se selittää perheiden välisestä vaihtelusta noin 14 prosenttia. Isän tai äidin tuloilla ei ole suoria vaikutuksia lapsen sosioekonomiseen statukseen tai koulutukseen. Vanhemman työttömyydellä havaittiin olevan negatiivinen vaikutus lasten lukiokoulutukseen, päästötodistuksen keskiarvoon ja kolmannen asteen koulutukseen. Vanhemman työttömyyden negatiiviset vaikutukset olivat kuitenkin riippuvaisia vanhemman koulutuksesta. Vanhemman työttömyyden negatiivista vaikutusta ei havaittu lukiokoulutuksen ja päästötodistuksen keskiarvon osalta niillä lapsilla, joiden vanhemmat olivat korkeakoulutettuja. Kolmannen asteen koulutuksen osalta vanhemman työttömyyden negatiivinen vaikutus voidaan havainnoida vain niillä lapsilla, joilla on korkeakoulutettu vanhempi. Tulos osoittaa riskien karttamisesta koulutustasoa valittaessa. Keskimäärin perheen ulkopuolisten sukulaisten sosioekonomisten resurssien yhteydet ovat hyvin pieniä tai niitä ei löydetty. Isovanhempien sosioekonominen status ei ollut yhteydessä lasten lukiokoulutukseen. Kun vanhempien sosioekonominen asema ja koulutus otetaan huomioon, on isovanhempien koulutuksen suora vaikutus tilastollisesti merkitsevä mutta sisällöllisesti merkityksetön. Tulosten mukaan isovanhemmilla on silti merkitystä lapsenlapsen lukiokoulutukselle. Isoäideistä on hyötyä, jos he ovat elossa samaan aikaan lapsenlapsen kanssa. Isoäitivaikutus lapsenlapsen lukiokouluttautumiselle havaittiin perheissä, joilla on vain vähän sosioekonomisia resursseja tai joilla on paljon sukulaisia. Tulosten mukaan setien ja tätien koulutuksen kokonaismäärä kompensoi vanhemman matalaa koulutusta, joka lisää todennäköisyyttä, että lapset kouluttautuvat pidemmälle. Yhteys voidaan havaita vain äidin puolen setien ja tätien osalta. Tulokset tukevat sekä evolutiivista tulkintaa sukulaisvaikutuksista että suvun sisäisen sosiaalisen pääoman tärkeydestä koulutuksen ylisukupolvisessa liikkuvuudessa. Väitöskirjan neljän artikkelin mukaan vanhempien ja perheen ulkopuolisten sukulaisten resurssit selittävät lasten koulutusta ja sosioekonomista asemaa vain vähän ja syyt, miksi hyväosainen perhetausta on yhteydessä korkeaan sosiaaliseen asemaan, on enemmän muissa tekijöissä kuin vanhempien ja muiden sukulaisten resursseissa. Sosiaalisen liikkuvuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon tutkimuksessa pitäisikin huomioida myös muita tekijöitä, kuten perittyjen geneettisten taipumusten vaikutukset, eikä tulkita vanhempi-lapsi korrelaatioiden ilmentävän sukulaisten sosioekonomisia resursseja