Sähköisen laadunhallintajärjestelmän rakentaminen apteekkiin

Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD ProjektityöLaadunhallintajärjestelmän avulla voidaan apteekin toimintaa kehittää haluttuun suuntaan. Siihen sisältyy jatkuvan parantamisen malli, ja sen avulla voidaan tehostaa toimintaa. Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen on muutosprojekti toiminnan tehostamiseksi. Järjestelmä on myös johtamisjärjestelmä. Laadunhallintajärjestelmän viitekehykseksi projektin pilottiapteekissa (Nurmijärven Seitsemän Veljeksen apteekki) valittiin ISO 9001 – standardi. Laadunhallintajärjestelmän rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi otettiin käyttöön sähköinen työkalu, ohjelmistoratkaisu IMS (Integrated Management System). Projektityö on kuvaus sähköiseen laadunhallintajärjestelmään siirtymisestä apteekissa ja siihen liittyvän sähköisen, selainpohjaisen ohjelmistoratkaisun käyttöönotosta. PD-projektityön tavoitteena oli rakentaa ja ottaa käyttöön sähköinen laadunhallintajärjestelmä apteekissa. Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen kuvataan tässä dokumentissa sekä esitellään sähköinen työkalu ja sen mukanaan tuomat hyödyt kuin myös laadunhallintajärjestelmän hyödyt. Sähköisellä sovelluksella laatutyössä saavutetaan monia etuja verrattuna perinteiseen laatudokumentointiin ja hallinnointiin. Sen etuna on nopeus, löydettävyys, visuaalisuus, helppo muokattavuus, versiointi, ajantasaisuus sekä jakelun mahdollisuus. Sen avulla voidaan luopua raskaasta paperidokumentaatiosta tai vaikeasti hallittavasta tiedostodokumentaatiosta kokonaan. Laadunhallintajärjestelmä ryhdisti ja tehosti toimintaa. Sen hyödyt voitiin nähdä laajamittaisessa muutosprojektissa Seitsemän Veljeksen apteekissa. Johdon tahtotila voitiin viedä systemaattisesti läpi koko organisaatioon, muutos hallita ja tehdä toiminnasta suunnitelmallista. Tiedonkulku on tehostunut ja tehtävät tiedetään. Laadunhallintaan kuuluu myös huolehtiminen henkilöstöstä ja osaamisen kehittäminen. Toiminnan monipuolinen mittaaminen on luonut tosiasioihin perustuvan ohjaustiedon toiminnan kehittämiselle. Seitsemän Veljeksen apteekissa sähköisen laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto mahdollisti nopean laatutyöskentelyn implementoitumisen. Sähköinen toimintajärjestelmä on kaikkien ulottuvilla jokaisessa työpisteessä ajantasaisena versiona

Solidaarisuutta yli rajojen : Ungdomshuset-liikkeen kansainväliset liittolaiset ja poikkikansallinen kehystäminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan tanskalaisen Ungdomshuset-liikkeen kansainvälisiä liittolaisia ja sitä, kuinka liike on pyrkinyt hankkimaan liittolaisia kansallisten rajojensa yli. Jagtvej 69 nuorisotalon puolustamisen ja uuden nuorisotalon puolesta taistelemisen ympärille muodostuneen liikkeen tapauksen kautta hahmotetaan yhteiskunnallisten liikkeiden kansainvälistymistä ja solidaarisuutta. Tutkimusongelma tarkentuu kahteen tutkimuskysymykseen: millaista on Ungdomshuset-liikkeen kansainvälinen tuki ja liittolaisuus, ja miten Ungdomshuset-liike on pyrkinyt hankkimaan tukea ja liittolaisia kansallisten rajojen ulkopuolelta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen teoreettisena viitekehyksenä on keskustelu yhteiskunnallisten liikkeiden verkostoista ja erityisesti liittolaisista. Globaalilla tasolla keskustelu nähdään osana kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Yhteiskunnallisten liikkeiden roolia globalisoituvassa maailmassa pohditaan erityisesti globaalin kansalaisyhteiskunnan käsitteen kautta. Liittolaisuuksien hankkimista koskevaa toista tutkimuskysymystä lähestytään Thomas Olesenin poikkikansallisen (transnational) kehystämisen teorian kautta, joka jakaantuu neljään ulottuvuuteen: globaaliin tietoisuuteen, uusliberalismin epäoikeudenmukaisuuteen, demokratian ylätason kehykseen sekä internetin jokapäiväisiä kokemuksia välittävään vaikutukseen. Tutkielman aineisto on laadullinen ja perustuu Ungdomshuset-liikkeen toimijoiden puolistrukturoituihin haastatteluihin sekä liikkeen itsensä tuottamaan materiaaliin internetissä. Aineistoa on analysoitu teemoittelun ja tyypittelyn kautta. Tutkimuksessa havaitaan, että liikkeen liittolaisuudet perustuvat kahdenlaisiin verkostoihin: internetin sekä henkilökohtaisten kontaktien muodostamiin verkostoihin. Ungdomshuset-liikkeen internet-verkostot jakautuvat aineiston perusteella: 1) internetissä tapahtuvaan tiedotukseen; 2) virallisten kansainvälisten tiedonantojen julkaisemiseen; 3) Myspace-sivustolla tapahtuvaan verkostoitumiseen. Internetin verkostojen kautta raportoidaan paitsi Tanskassa tapahtuvasta toiminnasta, myös ulkomaisesta tukitoiminnasta sekä pyydetään kansainvälistä apua taistelulle. Henkilökohtaisten kontaktien verkostot ovat kuitenkin yhteisöllisyyden kannalta merkittävämpiä. Toimijat liittyvät niiden kautta globaaliin talonvaltauskulttuuriin, joka edistää uusien verkostojen syntymistä ja vahvistaa jo olemassa olevia. Internet helpottaa tiedonvälitystä, mutta toimintaan tarvittavaa sitoutumista ylläpidetään henkilökohtaisten kontaktien kautta. Ungdomshuset-liikkeen poikkikansallinen kehystäminen perustuu paikallisten ongelmien jäsentämiselle osana suurempaa kokonaisuutta. Kööpenhaminan tapahtumat ovat osa globaalia taistelua valtion pakkoa ja vaihtoehtoisuuden tukahduttamista vastaan. Epäoikeudenmukaisuutta kehystetään menetetyn nuorisotalon kautta, jonka kohtalo on osa kaupunkitilojen kapitalistista käyttöönottoa ja vaihtoehtoisuuden tukahduttamista kapitalismin ja uusliberalismin tieltä. Demokratiaa koskeva poikkikansallinen kehystäminen perustuu ajatukselle osallistuvasta ja aktiivisesta yhteiskunnasta, jota vapaat tilat maailmalla edustavat. Kansainvälisesti yhtä merkintää on liikkeen toiminnallinen ulottuvuus. Liikkeen harjoittama vandalismi ja kansalaistottelemattomuus houkuttelevat toimintaan mukaan aktivisteja myös Tanskan rajojen ulkopuolelta. Internetin merkitys jokapäiväisiä kokemuksia välittävänä välineenä näkyy Ungdomshuset-liikkeen kohdalla, mutta yhteisöllisyyttä rakentavat ainekset eivät kuitenkaan ole kovin vahvoja

Diagnostiset virheet

Diagnos­tiset vir­heet ovat var­sin taval­lisia, vaik­ka ei­vät usein paljas­tukaan po­tilaan eli­nai­kana, vaan vas­ta ruumii­na­vauksen yhtey­dessä. Lää­käri voi har­hautua seu­raamaan lii­kaa jon­kin aikai­semman poti­las­ta­pauk­sensa an­tamaa diagnos­tista esi­merkkiä tai ei osaa luo­pua diag­noosia koske­vasta ensiar­viostaan, vaik­ka tosi­seikat viittai­si­vatkin jo­honkin muu­hun. Yh­teen oi­reeseen tai löy­dökseen taker­tu­minen tai so­kea luot­to labo­ra­to­rio­tu­loksiin voi hel­posti joh­taa virhe­diag­noosiin

Kilauta kaverille:haastattelututkimus yleisten kirjastojen johtajien käyttämistä tiedonlähteistä tehtäväperustaisessa tiedonhaussa sekä tiedonlähteisiin luottamuksen perusteet

Tiivistelmä. Tutkimuksen aiheena oli tarkastella yleisten kirjastojen kirjastonjohtajien käyttämiä tiedonlähteitä kirjaston johtamiseen liittyvässä tiedonhankinnassa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat perustelut tiedonlähteiden käytölle, miksi tiettyihin tiedonlähteisiin luotetaan ja onko luottamuksen asteissa tai pysyvyydessä eroja. Lisäksi selvitettiin millaisia kognitiivisia auktoriteetteja yleisten kirjastojen johtajilla on ammatillisen tiedonhankinnan kontekstissa. Tutkimus asettuu informaatiotutkimuksessa tiedonhankinnan osa-alueelle, ja tällä tutkimuksella pyrittiin lisäämään ymmärrystä kirjastoalan ammattiryhmän tiedonhankintakäyttäytymisestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastatteluilla, jotka toteutettiin Zoom-ohjelmalla. Tutkimusaineisto koostui kuuden yleisen kirjaston johtajan haastattelusta kevättalvella 2022, ja sitä analysoitiin sekä teoriaohjaavalla että aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin Byströmin ja Järvelinin (1995) tehtäväperustaisen tiedonhankinnan mallia. Kognitiivista auktoriteettia tutkittiin Wilsonin (1983) teorian pohjalta. Tulokset osoittivat, että kirjastonjohtajien käyttämiä tiedonlähteitä ovat erilaiset henkilölähteet, kuten oman organisaation työtoverit sekä muiden kirjastojen johtajat. Näiden lisäksi merkittäviä tiedonlähteitä ovat viranomaiset, joista etenkin Aluehallintovirastojen kirjastoalasta vastaavat henkilöt ovat tärkeitä ja luotettuja tiedonlähteitä. Seuraavaksi käytetyimpien lähteiden ryhmässä ovat alueellista kehittämistehtävää hoitavat henkilöt, järjestöt ja yhteisöt, koulutustilaisuudet, oman kunnan henkilökunta, raportit, selvitykset ja tilastot sekä erilaiset tietovarannot ja verkkotiedonlähteet. Kirjallisuutta tai tieteellisiä julkaisuja käytetään haastattelujen perusteella harvemmin tiedonlähteinä. Tutkimusaineistosta ilmenee, että tiedontarpeeseen liittyvään tehtävään lähestymisessä on yksilökohtaisia eroja: tiedontarpeessa turvauduttaan omaan aiempaan kokemukseen, osaamiseen ja verkkolähteisiin, tai käännytään asiantuntijoiden tai kollegoiden puoleen hakemaan tietoa tai keskustelemaan tiedonhankinnan etenemistavasta. Hankitun tiedon laatu tunnistetaan, ja faktoihin perustuva tieto erotetaan mielipiteisiin perustuvasta tiedosta. Tiedonlähteitä pidetään aineiston mukaan lähtökohtaisesti luotettavina. Kirjastoalan kollegoita pidetään asiantuntevina ja halukkaina auttamaan, ja yleisesti alalla tiedonvaihdon koetaan olevan avointa ja vastavuoroista. Haastatteluissa nousi esille kollegiaalisen tuen merkitys sekä ammatillisessa tehtäväperustaisessa tiedonhankinnassa että johtajan tehtävässä toimimisessa. Tutkimusaineistosta ilmenee, että haastateltavat ottivat yhteyttä myös aiemmin tuntemattomiinsa henkilöihin, joilta saamiaan tietoja he pitivät merkittävinä ja tärkeinä kulloinkin kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Tunnettujen kollegoiden voidaan katsoa edustavan kirjastonjohtajien kognitiivisia auktoriteetteja, mutta vastaava asema voidaan nähdä olevan myös muilla, tuntemattomilla kollegoilla. Kognitiivisen auktoriteetin nähdään olevan kontekstisidonnaista ja auktoriteetin laajuuden vaihtelevan tapauskohtaisesti

Diagnostiset virheet

Diagnos­tiset vir­heet ovat var­sin taval­lisia, vaik­ka ei­vät usein paljas­tukaan po­tilaan eli­nai­kana, vaan vas­ta ruumii­na­vauksen yhtey­dessä. Lää­käri voi har­hautua seu­raamaan lii­kaa jon­kin aikai­semman poti­las­ta­pauk­sensa an­tamaa diagnos­tista esi­merkkiä tai ei osaa luo­pua diag­noosia koske­vasta ensiar­viostaan, vaik­ka tosi­seikat viittai­si­vatkin jo­honkin muu­hun. Yh­teen oi­reeseen tai löy­dökseen taker­tu­minen tai so­kea luot­to labo­ra­to­rio­tu­loksiin voi hel­posti joh­taa virhe­diag­noosiin

Early clinical features of new-onset refractory status epilepticus (NORSE) in adults

Peer reviewe