CD4-independent use of the CCR5 receptor by sequential primary SIVsm isolates

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>CD4-independence has been taken as a sign of a more open envelope structure that is more accessible to neutralizing antibodies and may confer altered cell tropism. In the present study, we analyzed SIVsm isolates for CD4-independent use of CCR5, mode of CCR5-use and macrophage tropism. The isolates have been collected sequentially from 13 experimentally infected cynomolgus macaques and have previously been shown to use CCR5 together with CD4. Furthermore, viruses obtained early after infection were neutralization sensitive, while neutralization resistance appeared already three months after infection in monkeys with progressive immunodeficiency.</p> <p>Results</p> <p>Depending whether isolated early or late in infection, two phenotypes of CD4-independent use of CCR5 could be observed. The inoculum virus (SIVsm isolate SMM-3) and reisolates obtained early in infection often showed a pronounced CD4-independence since virus production and/or syncytia induction could be detected directly in NP-2 cells expressing CCR5 but not CD4 (CD4-independent-HIGH). Conversely, late isolates were often more CD4-dependent in that productive infection in NP-2/CCR5 cells was in most cases weak and was revealed only after cocultivation of infected NP-2/CCR5 cells with peripheral blood mononuclear cells (CD4-independent-LOW). Considering neutralization sensitivity of these isolates, newly infected macaques often harbored virus populations with a CD4-independent-HIGH and neutralization sensitive phenotype that changed to a CD4-independent-LOW and neutralization resistant virus population in the course of infection. Phenotype changes occurred faster in progressor than long-term non-progressor macaques. The phenotypes were not reflected by macrophage tropism, since all isolates replicated efficiently in macrophages. Infection of cells expressing CCR5/CXCR4 chimeric receptors revealed that SIVsm used the CCR5 receptor in a different mode than HIV-1.</p> <p>Conclusion</p> <p>Our results show that SIVsm isolates use CCR5 independently of CD4. While the degree of CD4 independence and neutralization sensitivity vary over time, the ability to productively infect monocyte-derived macrophages remains at a steady high level throughout infection. The mode of CCR5 use differs between SIVsm and HIV-1, SIVsm appears to be more flexible than HIV-1 in its receptor requirement. We suggest that the mode of CCR5 coreceptor use and CD4-independence are interrelated properties.</p

Lesbian Mother’s Experiences of Encounters in Maternity Healthcare - A literature review

Bakgrund: Sedan 1 juli 2005 får lesbiska par inseminera i Sverige. Under de elva år som gått sedan dess har allt fler lesbiska par bildat familj och på så vis kommit i kontakt med mödravården. Syfte: Att undersöka hur lesbiska mödrar upplever sig bemötta av personal inom mödravården. Metod: En litteraturstudie baserad på 13 vetenskapliga artiklar från sex länder och tre kontinenter genomfördes. Artiklarna hittades på databaserna Scopus och Cinahl och lästes av båda författarna för att hitta gemensamma teman som kan tala för hur lesbiska kvinnor upplever sig bemötta i mödravården. Resultat: Majoriteten av lesbiska mödrar har övervägande positiva erfarenheter av mödravården. De negativa upplevelserna berodde i de flesta fall på ett heteronormativt språkbruk och/eller förutfattade meningar hos vårdpersonalen. Slutsats: För att motverka den heteronormativitet som fortfarande finns i vården bör sjuksköterskeutbildningar genomsyras av ett HBTQ-perspektiv. Särskilt fokus bör läggas på heteronormativt språk

Virus tropism and neutralization response in SIV infection

Simian immunodeficiency virus (SIV) infections in macaques are commonly used as models to study the pathogenesis of human immunodeficiency virus (HIV). Both SIV and HIV normally use the CD4 receptor and an additional coreceptor for cell entry. The most common coreceptors used by HIV are CCR5 and CXCR4. SIV use CCR5 and rarely CXCR4 but may use other coreceptors as alternatives. We have studied virus tropism and evolution of the humoral immune response in relation to pathogenesis in cynomolgus macaques experimentally infected with SIVsm (of sooty mangabey origin) by intravenous (IV) or intrarectal (IR) route. Route of transmission did not influence disease progression or virus tropism. CCR5 was the major coreceptor used and isolates were in general multitropic, using CCR5, CXCR6 and/or gpr15. Furthermore, both macrophages and peripheral blood mononuclear cells (PBMC) could be readily infected with all the SIVsm reisolates. CXCR4-using viruses could be isolated, but only when human cells were used for virus isolation. Human cells may also select for virus variants with increased CD4-dependence. Comparisons of SIV and HIV-1 showed differences in mode of CCR5 use which in turn may explain the CD4-independence of SIVsm. Virus production after CD4-independent infection occurred both intracellularly and extracellularly. Neutralizing antibodies appeared earlier in IV-infected animals than in IR-infected animals. In progressors, this early humoral immune response was accompanied by early appearance of neutralization resistant variants. The majority of monkeys with progressive disease showed broadening of coreceptor use, stable coreceptor use or fluctuation in the use of different coreceptors. Viruses maintained effective replication in macrophages and PBMC and evolved to escape neutralizing antibodies already at three months after infection. In contrast, viruses from long-term non-progressor (LTNP) monkeys became less fit as shown by decreased frequency of successful virus isolations, narrowing of coreceptor use or stable CCR5 use and evolution to a more limited macrophage-tropism. Appearance of neutralization escape variants was delayed as compared to the early neutralization resistance in progressors. Neutralization resistance, whenever evident correlated with increased CD4-dependence in LTNP monkeys

Perhehoitotyön hyödyt vanhempien kokemana keskosen tehohoidossa - kirjallisuuskatsaus

Vastasyntyneiden teho-osastoja suunnitellaan yhä perheystävällisemmiksi ja vanhempia kannustetaan mukaan keskosen hoitoon vastasyntyneiden teho-osastoilla. Vanhempien osallistumisen keskosensa hoitoon on todettu hyödyttävän sekä lasta että vanhempia itseään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa perhehoitotyön hyödyistä keskosen te-hohoidossa, vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena oli koota tutkittua tietoa, jota voi-daan käyttää keskosten perhekeskeisen tehohoidon kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen muoto integroitu. Integroidulla muodolla tutkittavaa ilmiötä voidaan kuvata monipuolisesti ja lisäksi tuottaa uutta tietoa aikaisemmin tutkitusta aiheesta. Työ aloitettiin tutkimuskysymyksen asettami-sella, jonka jälkeen vaiheita olivat alkuperäistutkimusten haku ja valinta, aineiston analy-sointi sekä tulosten esittäminen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 15 tutkimusta tai tutki-musartikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella menetelmällä. Vanhemmat kokivat osallistumisensa vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevan keskosensa hoitoon erittäin voimaannuttavana. Perhehoitotyön mahdollistumiseen vaikut-tivat separaatio lapsesta sekä lapsen luona läsnäolo. Vanhemman ja lapsen välisen vuoro-vaikutuksen kehittymiselle vanhempien osallistuminen todettiin hyödylliseksi. Kommuni-kaatio hoitohenkilökunnan kanssa tuki vanhempien osallistumista ja tottumista hoitoym-päristöön. Perhehoitotyö on tärkeä osa nykyaikaista keskosten tehohoitoa. Vanhempien osallistumisesta hoitoon tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan vallitseva toimintatapa.Neonatal intensive care units (NICU) are designed to be more and more family-friendly, and parents are encouraged to participate in the care of premature babies in NICUs. Parents' participation in the care of their premature baby has been proved to be beneficial for both the parents and their baby. The purpose of the thesis was to collect information about the parents’ views of the benefits of family-centred care of premature babies in a neonatal in-tensive care unit. The aim was to collect research-based information that could be used in the development of family-centred care in neonatal intensive care units. The study was implemented as an integrated descriptive literature review. By using an inte-grated form the studied phenomenon can be described in various ways. In addition, the in-tegrated form makes it possible to produce new data from a previously researched topic. The study was initiated by setting the research question. After that original studies were searched and selected. Finally, the collected data was analysed and the results presented. Parents found participating in the care of their premature baby in a NICU a highly empower-ing experience. The success of family-centred care was affected by the parents’ presence with or separation from the child. The parents' participation was found beneficial for the de-velopment of interaction between the parents and the child. Communication with health care staff supported the parents' participation and becoming used to the care environ-ment. Family-centred care is an important part of the modern intensive care of premature babies. Parents' participation in care should be made the prevalent mode of operation

Neuropsykiatrinen valmennus : oppimismateriaali sairaanhoitajaopiskelijoille

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus (Coaching, ADHD-valmennus) on tukimuoto, joka pyrkii vahvistamaan arjen sujuvuutta erilaisissa tilanteissa, joissa neuropsykiatriset oireet ja toiminnanohjauksen vaikeudet aiheuttavat toimintakyvylle haittaa. Neuropsykiatrisen valmennuksen tarkoituksena on lisätä asiakkaan toimintakykyä haasteelliseksi koetuissa asioissa, toimintaympäristöissä ja löytää uusia toimivia toimintamalleja. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin alle 16-vuotiaille toteutettavaan neuropsykiatriseen valmennukseen. Opinnäytetyön aihe saatiin Turun ammattikorkeakoulun mielenterveys- ja päihdetyön opettajalta, joka toimi myös opinnäytetyön toimeksiantajana. Projektin tehtävänä oli tuottaa sairaanhoitajaopiskelijoille oppimismateriaalia neuropsykiatrisesta valmennuksesta ja sen käytöstä alle 16-vuotiaille lapsille. Tavoitteena on sairaanhoitajaopiskelijoiden tietotaidon lisääminen neuro-psykiatrisesta valmennuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin projektina. Työn tuloksena syntyi oppimismateriaalin aihetta havainnollistava PowerPoint-esitys, sekä esitystä tukemaan video, joissa käydään aiheesta läpi tärkeimmät asiat. PowerPoint-esityksessä kerrottiin mitä nepsy-valmennus on, kenelle se on tarkoitettu, keskeisimmät hoidettavat häiriöt sekä oireyhtymät ja valmennuksen vaiheet. Videolle on luotu lavastettu ja kuvitteellinen nepsy-valmennustilanne. Tulevaisuudessa olisi hyvä tehdä tutkimus, esimerkiksi koskien nepsy-valmennuksen hyödyllisyyttä. Opinnäytetyönä tuotettua oppimismateriaalia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää Tu-run ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden opetuksessa. Tehtyä oppimismateriaalia olisi hyvä testata vielä suuremmalle opiskelijaryhmälle, jotta saataisiin kehitysehdotuksia oppimismateriaalin kehittämiseen vielä paremmaksi oppimisen kannalta

Effekten av fysisk aktivitet på exekutivafunktioner hos barn med ADHD : En deskriptiv litteraturstudie

Bakgrund: Exekutiva nedsättningar som koncentrationssvårigheter, problem medimpulskontroll och arbetsminne hos barn med ADHD kan innebära svårigheter medskolarbete och vardagssysslor på ett normativt sätt. Låg självkänsla, lägre skolprestationoch uppvisade symtom på depression är påvisat bland barn med ADHD. Långvarigtstillasittande och inaktivitet har negativ effekt på barns fysiska och psykiska hälsa,samtidigt säger evidens att fysisk aktivitet höjer skolprestation, förbättrar hjärnansstruktur, minne och samordning av exekutiva funktioner. Syfte: Var att undersöka effekten av fysisk aktivitet på exekutiva funktioner hos barnmed ADHD. Även att ta reda på vilka dataanalysmetoder som de inkluderade artiklarnaanvänt. Metod: Var att sammanställa resultaten av tretton kvantitativa artiklar i en deskriptivlitteraturstudie. Huvudresultat: Effekten av fysisk aktivitet, oavsett form, förbättrar signifikantexekutiva funktionerna: koncentration, impulskontroll och arbetsminne hos barn medADHD. Resultatet pekar även på ett samband mellan förbättrar exekutiva funktioneroch effekten av måttlig- till högintensiv fysisk aktivitet där en effektstorlek på n 2 &amp;gt; 0,1eller d &amp;gt; 0,60 har påvisats. Resultatet av den metodologiska frågeställningen påvisar attmajoriteten av valda artiklar använde ANOVA, Chi-square, Cohen´s d, Bonferroni,Shapiro Wilks och Leven´s test. Slutsats: Fysisk aktivitet, oavsett form, som höjer pulsen måttligt- till högintensivtförbättrar förmågan att fokusera, bibehålla- och rikta fokus, inleda- och avslutauppgifter, medvetandehålla och arbeta information under kortare tidsperioder hos barnmed ADHD. Genom Sjuksköterskan kan kunskapen om att måttlig- till högintensivfysisk aktivitet förbättrade exekutiva funktioner hjälpa barn med ADHD i deras dagligaliv och bidra till hälsa