Top jets as a probe of degenerate stop-NLSP LSP scenario in the framework of cMSSM

The degenerate stop NLSP and neutralino LSP scenario is well motivated but hard to detect at the collider experiments. We propose a novel signature for detection this scenario at the Large Hadron Collider (LHC) and demonstrate its feasibility.Comment: 4 pages, 3 figure

Implications of Dark Matter In Supersymmetric Models

Supersymmetry is a proposed new symmetry that relates bosons and fermions. If supersymmetry is realized in nature, it could provide a solution to the hierarchy problem, and one of the new particles it predicts could explain dark matter. In this thesis, I study supersymmetric models in which the lightest supersymmetric particle can be responsible for dark matter. I discuss a scenario in which the supersymmetric partner of the top quark called stop is the next-to-lightest supersymmetric particle in the constrained Minimal Supersymmetric Standard Model. Mass limits and various decay branching fractions are considered when the allowed parameter space for the scenario is determined. If the mass of stop is close to the mass of the lightest supersymmetric particle, one can obtain the observed dark matter density. The scenario leads to a novel experimental signature consisting of high transverse momentum top jets and large missing energy, which can be used to probe the model at the LHC. I also discuss an extended supersymmetric model with spontaneous charge-parity (CP) violation and a right-handed neutrino. When CP is spontaneously violated, a light singlet scalar appears in the particle spectrum, which provides new annihilation channels for the lightest supersymmetric particle. In the model, a neutralino or a right-handed sneutrino can produce the observed dark matter density. Dark matter direct detection limits are found to be especially constraining for right-handed sneutrinos.Supersymmetria on ehdotettu bosonien ja fermionien välinen symmetria, joka laajentaa hiukkasfysiikan standardimallia. Supersymmetrian seurauksena jokaisella standardimallin hiukkasella on supersymmetrinen partneri. Jos supersymmetria on olemassa oleva symmetria, se voi ratkaista hierarkiaongelman, joka liittyy Higgsin bosonin massaskaalan luonnollisuuteen standardimallissa. Tämä väitöskirja käsittelee supersymmetrisiä malleja, joissa kevyin supersymmetrinen hiukkanen voi olla pimeän aineen selittävä hiukkanen. Tutkin minimaalisessa supersymmetrisessä standardimallissa skenaariota, jossa top-kvarkin supersymmetrinen partneri stop on toiseksi kevyin supersymmetrinen hiukkanen. Skenaarion sallittu parametriavaruus selvitetään huomioiden kokeelliset massarajat ja eräiden hiukkasten hajoamisprosessien kokeelliset rajat. Jos stopin massa on lähellä kevyimmän supersymmetrisen hiukkasen massaa, pimeää ainetta voidaan saada oikea määrä. Skenaario tuottaa mielenkiintoisen kokeellisen jäljen, jota voidaan etsiä LHC:ssä. Tämä jälki, joka syntyy supersymmetristen hiukkasten hajoamisten seurauksena, koostuu top-kvarkkien tuottamista hiukkassuihkuista ja kiihdyttimen ulkopuolelle katoavasta energiasta. Toinen tutkimani malli on laajennettu supersymmetrinen malli, jossa on spontaani varaus-pariteetti symmetriarikko ja oikeakätinen neutriino. Tämä spontaani symmetriarikko aiheuttaa sen, että hiukkasspektri sisältää kevyen skalaarihiukkasen, mikä mahdollistaa uusia annihilaatiokanavia kevyimmälle supersymmetriselle hiukkaselle. Mallissa neutraliino tai oikeakätinen sneutriino voi tuottaa havaitun pimeän aineen tiheyden. Pimeän aineen kokeelliset vuorovaikutusrajat asettavat tiukat rajat erityisesti mallin oikeakätisille sneutriinoille

Stop as a next-to-lightest supersymmetric particle in constrained MSSM

So far the squarks have not been detected at the LHC indicating that they are heavier than a few hundred GeVs, if they exist. The lighter stop can be considerably lighter than the other squarks. We study the possibility that a supersymmetric partner of the top quark, stop, is the next-to-lightest supersymmetric particle in the constrained supersymmetric standard model. Various constraints, on top of the mass limits, are taken into an account, and the allowed parameter space for this scenario is determined. Observing stop which is the next-to-lightest supersymmetric particle at the LHC may be difficult.Comment: v2: A few references, a plot indicating used parameters, discussion about the role of parameters in determination of the stop NLSP, CCB minima and a comment about (g-2) added. Typos corrected. Version in PR

Creating Conditions for Reflective Practice in Early Childhood Education

In our article, we describe the development of working practices in Finnish day care centers within the Helsinki metropolitan area, which has 500 day care centers. Every two years, 21 of them are selected for a study to be included in a development network. The Development Unit of Early Childhood Education (VKK-Metro), which includes the University of Helsinki and four municipalities in the metropolitan area, coordinates the development of working practices. The objective is to collaborate on the development of day care pedagogy. The objectives and operating structure of VKK-Metro and the principles of developing practices included within it are described and the operation itself is illustrated in the context of the research results. The leading idea is the development of working practices and pedagogy through a reflective and open dialogue. Research results will be utilized in the development of the day care network studied and in workshops arranged for educators in the region.Peer reviewe

Uusia Näkökulmia Teollisuustonttien Markkinointiin : Case: "Ysitien Sampo", Laukaan kunta

Opinnäytetyön aiheena oli Laukaan Lievestuoreella sijaitsevan teollisuusalueen markkinointi. Työn tilaajana oli Laukaan kunnan Kaavoituksen ja maankäytön osasto. Tehtävänä oli keksiä uusia tapoja markkinoida teollisuustontteja. Kyseinen alue oli ollut kaavoitettuna teollisuustonteiksi jo pitkään, mutta varsinaista teollisuusaluetta ei vielä ollut syntynyt. Markkinointityön tavoitteena oli lisätä alueen tunnettuutta ja löytää potentiaalisia yrityksiä muuttamaan alueelle. Projekti oli moniosainen. Työ aloitettiin ideoimalla raameja markkinoinnille. Alueelle luotiin Kalevala-henkinen nimi sekä siihen liittyvä teema ja tarina. Seuraavat työvaiheet olivat markkinointisuunnitelman laatiminen eli rajattujen asiakaskohderyhmien määrittäminen, markkinoinnin kanavaratkaisujen valitseminen, markkinointiviestinnän sisältö sekä markkinointimateriaalien suunnittelu. Edellä mainittujen markkinointitoimenpiteiden tarkoituksena oli asemoida kaavoitusalue positiivisella tavalla erilaiseksi kilpailijoihin nähden. Työn viimeinen vaihe oli asiakaskartoitus, joka suoritettiin puhelimitse tehtynä haastatteluna rajattuun kohderyhmään suunnattuna. Nämä segmentit sijaitsivat kolmen eri maakunnan alueella. Markkinointisuunnitelman toteuttamisen tuloksena kyseinen kaavoitusalue sai mediahuomiota lehtiartikkeleiden muodossa ja herätti keskustelua Laukaan kunnan yrittäjien keskuudessa. Projektin lopuksi suoritetun asiakaskartoituksen tuloksena löydettiin muutamia potentiaalisia asiakkaita sekä havaittiin alueellisia eroavaisuuksia yritysten muutto- ja laajenemishalukkuudessa.The purpose of thesis was to market an industrial area located in Laukaa. The client was the municipality of Laukaa, the Department of town and land use planning. The assignment was to find new ways to market an area meant for industrial use. This specific area had been designated for industrial usage years ago, but there was no industrial activity. The target of the marketing activities was to gain better recognition for the industrial area and also find some potential corporations or entrepreneurs, which would be willing to start a new business in this area. The first step in this project was to find a name, a theme and a story for the planning area. The area was given a marketing name called “Ysitien Sampo”, based on Finnish folklore, Kalevala. The following steps were: creating a marketing plan, defining the potential customer segments, defining the marketing channels and planning the marketing materials. The aim of these marketing activities was positioning the status of this area different in a positive way, compared to competitors. The last stage in the process was a market survey. Market survey was carried out over the telephone, by interviewing representatives of a limited number of segments. As a result of this marketing plan the industrial area got some media attention in the press in the form of two articles in the local newspapers and aroused a lot of discussion among the entrepreneurs in the Laukaa area. With the help of the market survey, a few potential customers were found and some regional differences were discovered in the willingness of the companies to relocate or to expand their operations

Uusia Näkökulmia Teollisuustonttien Markkinointiin : Case: "Ysitien Sampo", Laukaan kunta

Opinnäytetyön aiheena oli Laukaan Lievestuoreella sijaitsevan teollisuusalueen markkinointi. Työn tilaajana oli Laukaan kunnan Kaavoituksen ja maankäytön osasto. Tehtävänä oli keksiä uusia tapoja markkinoida teollisuustontteja. Kyseinen alue oli ollut kaavoitettuna teollisuustonteiksi jo pitkään, mutta varsinaista teollisuusaluetta ei vielä ollut syntynyt. Markkinointityön tavoitteena oli lisätä alueen tunnettuutta ja löytää potentiaalisia yrityksiä muuttamaan alueelle. Projekti oli moniosainen. Työ aloitettiin ideoimalla raameja markkinoinnille. Alueelle luotiin Kalevala-henkinen nimi sekä siihen liittyvä teema ja tarina. Seuraavat työvaiheet olivat markkinointisuunnitelman laatiminen eli rajattujen asiakaskohderyhmien määrittäminen, markkinoinnin kanavaratkaisujen valitseminen, markkinointiviestinnän sisältö sekä markkinointimateriaalien suunnittelu. Edellä mainittujen markkinointitoimenpiteiden tarkoituksena oli asemoida kaavoitusalue positiivisella tavalla erilaiseksi kilpailijoihin nähden. Työn viimeinen vaihe oli asiakaskartoitus, joka suoritettiin puhelimitse tehtynä haastatteluna rajattuun kohderyhmään suunnattuna. Nämä segmentit sijaitsivat kolmen eri maakunnan alueella. Markkinointisuunnitelman toteuttamisen tuloksena kyseinen kaavoitusalue sai mediahuomiota lehtiartikkeleiden muodossa ja herätti keskustelua Laukaan kunnan yrittäjien keskuudessa. Projektin lopuksi suoritetun asiakaskartoituksen tuloksena löydettiin muutamia potentiaalisia asiakkaita sekä havaittiin alueellisia eroavaisuuksia yritysten muutto- ja laajenemishalukkuudessa.The purpose of thesis was to market an industrial area located in Laukaa. The client was the municipality of Laukaa, the Department of town and land use planning. The assignment was to find new ways to market an area meant for industrial use. This specific area had been designated for industrial usage years ago, but there was no industrial activity. The target of the marketing activities was to gain better recognition for the industrial area and also find some potential corporations or entrepreneurs, which would be willing to start a new business in this area. The first step in this project was to find a name, a theme and a story for the planning area. The area was given a marketing name called “Ysitien Sampo”, based on Finnish folklore, Kalevala. The following steps were: creating a marketing plan, defining the potential customer segments, defining the marketing channels and planning the marketing materials. The aim of these marketing activities was positioning the status of this area different in a positive way, compared to competitors. The last stage in the process was a market survey. Market survey was carried out over the telephone, by interviewing representatives of a limited number of segments. As a result of this marketing plan the industrial area got some media attention in the press in the form of two articles in the local newspapers and aroused a lot of discussion among the entrepreneurs in the Laukaa area. With the help of the market survey, a few potential customers were found and some regional differences were discovered in the willingness of the companies to relocate or to expand their operations

Midlife socioeconomic position and old-age dementia mortality: a large prospective register-based study from Finland

Objectives To assess the association between multiple indicators of socioeconomic position and dementia-related death, and to estimate the contribution of dementia to socioeconomic differences in overall mortality at older ages. Design Prospective population-based register study. Setting Finland. Participants 11% random sample of the population aged 70-87 years resident in Finland at the end of year 2000 (n=54 964). Main outcome measure Incidence rates, Kaplan-Meier survival probabilities and Cox regression HRs of dementia mortality in 2001-2016 by midlife education, occupational social class and household income measured at ages 53-57 years. Results During the 528 387 person-years at risk, 11 395 individuals died from dementia (215.7 per 10 000 person-years). Lower midlife education, occupational social class and household income were associated with higher dementia mortality, and the differences persisted to the oldest old ages. Compared with mortality from all other causes, however, the socioeconomic differences emerged later. Dementia accounted for 28% of the difference between low and high education groups in overall mortality at age 70+ years, and for 21% of the difference between lowest and highest household income quintiles. All indicators of socioeconomic position were independently associated with dementia mortality, low household income being the strongest independent predictor (HR=1.24, 95% CI 1.16 to 1.32), followed by basic education (HR=1.14, 1.06 to 1.23). Manual occupational social class was related to a 6% higher hazard (HR=1.06, 1.01 to 1.11) compared with non-manual social class. Adjustment for midlife economic activity, baseline marital status and chronic health conditions attenuated the excess hazard of low midlife household income, although significant effects remained. Conclusion Several indicators of socioeconomic position predict dementia mortality independently and socioeconomic inequalities persist into the oldest old ages. The results demonstrate that dementia is among the most important contributors to socioeconomic inequalities in overall mortality at older ages.Peer reviewe

Association between a history of clinical depression and dementia, and the role of sociodemographic factors: population-based cohort study

Background Depression is associated with an increased dementia risk, but the nature of the association in the long-term remains unresolved, and the role of sociodemographic factors mainly unexplored. Aims To assess whether a history of clinical depression is associated with dementia in later life, controlling for observed sociodemographic factors and unobserved factors shared by siblings, and to test whether gender, educational level and marital status modify the association. Method We conducted a national cohort study of 1 616 321 individuals aged 65 years or older between 2001 and 2018 using administrative healthcare data. A history of depression was ascertained from the national hospital register in the period 15-30 years prior to dementia follow-up. We used conventional and sibling fixed-effects Cox regression models to analyse the association between a history of depression, sociodemographic factors and dementia. Results A history of depression was related to an adjusted hazard ratio of 1.27 (95% CI 1.23-1.31) for dementia in the conventional Cox model and of 1.55 (95% CI 1.09-2.20) in the sibling fixed-effects model. Depression was related to an elevated dementia risk similarly across all levels of education (test for interaction, P = 0.84), but the association was weaker for the widowed than for the married (P = 0.003), and stronger for men than women (P = 0.006). The excess risk among men attenuated following covariate adjustment (P = 0.10). Discussion This study shows that a history of depression is consistently associated with later-life dementia risk. The results support the hypothesis that depression is an aetiological risk factor for dementia.Peer reviewe

Biopohjaisten eristemateriaalien LCA : Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -projektin TP3:n tutkimusraportti

Tässä tutkimuksessa selvitettiin elinkaarianalyysimenetelmää (LCA) käyttäen kuuden eri eristemateriaalin tuotantoketjun ympäristövaikutuksia ns. kehdosta tehtaan portille. Menettely sisältää kaikkien raaka-aineiden hankinnan ja valmistuksen sekä näiden kuljetukset ketjun eri vaiheissa, kulutetun verkkosähkön ja muun energian tuotannon, tuotannossa syntyvien jätteiden käsittelyn sekä itse tuotteen tuotantoprosessin siihen pisteeseen, kun valmis tuote lähtee tehtaan portilta eteenpäin. Tutkitut eristemateriaalit olivat selluvilla, kutterinlastu, irtoturve ja irtorahkasammal sekä levytuotteina turve ja turve-rahkasammal-sekoite. Ympäristövaikutuksista tarkasteltiin fossiilista ilmastovaikutusta, primäärienergian kulutusta, uusiutuvien materiaalien kulutusta sekä vesijalanjälkeä. Lisäksi laskettiin ilmastovaikutus sille, että tuotteet käytöstäpoiston jälkeen käytetään energiantuotannossa ja niillä korvataan jyrsinturvetta. Toiminnalliseksi yksiköksi valittiin neliö eristettä, jonka lämmönläpäisykerroin on 0,17 W/m2K. Lämmönläpäisykertoimen valinnan perustana on Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä, jossa ulkoseinän kertoimen vertailuarvoksi on asetettu 0,17 W/m2K. Selvästi pienin fossiilinen ilmastovaikutus ja primäärienergiankulutus oli selluvillalla ja kutterinlastulla. Molempien tuotteiden raaka-aine on valmiiksi kuivaa ja sen prosessointi eristeeksi kuluttaa vähän energiaa. Lisäksi raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä selluvilla valmistetaan keräyspaperista eikä sille laskennassa kohdisteta lainkaan alkuperäisen paperin valmistuksen ympäristövaikutuksia. Vastaavasti kutterinlastulle, joka on höyläyksen vähäarvoinen sivutuote, kohdistetaan käytetyn taloudellisen allokoinnin mukaisesti vain hyvin pieni osa höyläsahatavaran tuotannon ympäristövaikutuksista. Suurimmat ympäristövaikutukset olivat turve- ja rahkasammallevyillä. Niiden valmistus on energiaintensiivistä, mutta on huomioitava, että valmistus tapahtui koetuotantona eikä prosessia ole vielä energiankäytön suhteen optimoitu. Valtaosa fossiilisesta ilmastovaikutuksesta syntyi energialähteenä käytetystä nestekaasusta. Energiankulutus oli kaiken kaikkiaan selvästi suurempaa kuin muilla eristeillä. Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat selvästi pienemmät kuin levytuotteilla, mutta silti moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun. Näiden tuotteiden ilmastovaikutuksesta merkittävä osa muodostuu raaka-aineen tuotantoalueella. Vesijalanjälki oli kaikilla tuotteilla pieni. Käytetty AWARE-menetelmä huomioi vesivarojen maantieteellisen niukkuuden, jota Suomessa ei juurikaan ole.202

Time-varying effects of socio-demographic and economic factors on the use of institutional long-term care before dementia-related death : A Finnish register-based study

Objectives: The effects of socio-demographic and economic factors on institutional long-term care (LTC) among people with dementia remain unclear. Inconsistent findings may relate to time varying effects of these factors as dementia progresses. To clarify the question, we estimated institutional LTC trajectories by age, marital status and household income in the eight years preceding dementia-related and non-dementia-related deaths. Methods: We assessed a population-representative sample of Finnish men and women for institutional LTC over an eight-year period before death. Deaths related to dementia and all other causes at the age of 70+ in 2001-2007 were identified from the Death Register. Dates in institutional LTC were obtained from national care registers. We calculated the average and time-varying marginal effects of age, marital status and household income on the estimated probability of institutional LTC use, employing repeated-measures logistic regression models with generalised estimating equations (GEE). Results: The effects of age, marital status and household income on institutional LTC varied across the time before death, and the patterns differed between dementia-related and non-dementia-related deaths. Among people who died of dementia, being of older age, non-married and having a lower income predicted a higher probability of institutional LTC only until three to four years before death, after which the differences diminished or disappeared. Among women in particular, the probability of institutional LTC was nearly equal across age, marital status and income groups in the last year before dementia-related death. Among those who died from non-dementia-related causes, in contrast, the differences widened until death. Conclusions: We show that individuals with dementia require intensive professional care at the end of life, regardless of their socio-demographic or economic resources. The results imply that the potential for extending community living for people with dementia is likely to be difficult through modification of their socio-demographic and economic environments.Peer reviewe