Tyyne Luoman ura ja terveyssisarkoulutus vuonna 1931-32 : analyysi varhaisen vuorovaikutuksen teemojen mukaan

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla ja ymmärtää terveydenhuoltoneuvos Tyyne Luoman elämäntyötä terveydenhoitajakoulutuksen historian ja varhaisen vuorovaikutuksen teemojen avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on yhdistää osa terveydenhoitotyön historiasta nykypäivän terveydenhoitajan työhön. Tämä opinnäytetyö on osa Metropolian Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan ylläpitämän Hoitotyön koulutuksen museon ja Metropolian Ammattikorkeakoulun yhteistä hanketta Hoitotyön ja sen koulutuksen historiasta nykypäiviin ja tulevaisuuteen. Opinnäytetyön lähestymistapa on historiallinen. Teoreettinen viitekehys ja tulkintamenetelmä nousevat hoitotieteen laadullisesta tutkimusmenetelmästä. Opinnäytetyössä on käytetty Hoitotyön museon ja Kansallisarkiston dokumentteja sekä hoitotyön historiaan liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Dokumenttien avulla kuvaillaan Tyyne Luoma ja hänen uransa. Varhaisen vuorovaikutuksen teemojen avulla kuvaillaan hänen ajatuksiaan terveydenhoitajan koulutuksesta, terveydenhoitajan työn kehittämisestä,terveyssisarkoulutuksen syntyvaiheista sekä siitä, miten varhainen vuorovaikutus huomioitiin koulutuksessa. Varhaisen vuorovaikutuksen analyysirungon teemoiksi muodostuivat terveydenhoitajan tehtävät ja taidot, terveydenhoitajan ominaisuudet, terveydenhoitajan työympäristö ja imeväisikäinen lapsi perheineen. Opinnäytetyössä merkitykselliseksi nousi, miten paljon Tyyne Luoma opetti ja kirjoitti perheestä kokonaisuutena, yhteisökeskeisyydestä, terveydenhoitajan ominaisuuksista ja niiden kytkeytymisestä nykypäivän varhaiseen vuorovaikutukseen. Osa oppiaineiden sisällöistä on vahvistanut myös terveydenhoitajan vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata perhe kokonaisuutena ja tukea perheen sisäistä vuorovaikutusta. Tuolloin oli jo nähtävissä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen merkitys muun muassa siten, että vastasyntyneen ja äidin ensikohtaamiseen annettiin aikaa. Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten ja terveydenhoitotyön historian tuntemus auttaa äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa ymmärtämään ja vaikuttamaan sukupolvien ajan vallinneisiin käsityksiin imeväisikäisen lapsen hoidosta.The purpose of this study was to portray and understand the life and work of Tyyne Luoma, Counsellor of the Finnish public health care. The aim of this study was to combine a part of history of public health nursing education to current duties of public health nurse. This study is part of the common project of Metropolia University of Applied Sciences and the Museum of Nursing Education. The approach of this study is historical. Theoretical frame of reference and the method of understanding follow qualitative research of nursing science. Historical documents were gathered from Museum of Nursing Education and The National Archives of Finland. Stud-ies and literature from the Finnish nursing history were also used to portray the life and career of Tyyne Luoma. Her thoughts of Finnish public health nursing education, the im-provement of the job and the beginning of public health nursing education and also what was taught at the Finnish Nursing School are described in this study by means of the themes of early interaction. Four themes of the analysis of early interaction were formed as following: The duties and competence of public health nurse, qualities of public health nurse, working environment of public health nurse and the infant with her/his family. What Tyyne Luoma taught and wrote about the unity of families, communal, the qualities of public health nurses and how these matters are connected with early interaction came up in this study with great importance. Some of the courses in nursing education stressed the interaction skills of public health nurses and the holistic approach to family. Even at that time the support of mother-child interaction was important. When public health nurse met a newborn and her/his family for the first time, the reception was given plenty of time. The awareness of social changes and nursing history will help public health nurse working at the maternity and child welfare clinic to understand and influence on impressions of tak-ing care of a infant

Historian ja nykyisyyden rakentuminen Juha Seppälän romaanissa Routavuosi

Tutkielmassa käsitellään historian ja nykyisyyden rakentumista Juha Seppälän romaanissa Routavuosi (2004). Tutkimuskohteena olevassa teoksessa kuvataan suomalaista yhteiskuntaa kahtena eri aikana, 1900-lvun alussa ja 2000-luvun alussa usean minäkertojan kerronnan kautta. Romaanin keskeisiä teemoja ovat politiikkaan, poliittiseen terrorismiin, valtaan ja kansaan liittyvät kysymykset sekä historian kerronnallisuus. Tarkastelun kohteena tutkielmassa ovat ne kerronnalliset keinot, joilla menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä niiden välisiä suhteita Routavuodessa tuotetaan. Tutkimuskysymys nousee historiallisen romaanin lajityyppiin liittyvistä ilmiöistä, mutta vastauksia siihen haetaan analysoimalla tutkimuskohdetta kertomuksen teorian keinojen avulla. Seppälän romaanin kerronnan rakentumista tarkastellaan tutkielmassa luonnollisen ja luonnottoman narratologian teoriaa ja tulkintastrategioita käyttäen. Romaanin suhdetta historiaan ja historiankirjoitukseen tarkastellaan metafiktion, historiografisen metafiktion, metalepsiksen, subtekstin ja anakronismin kautta. Keskeisiä teoreetikoita ovat kerronnan teorian osalta klassista narratologiaa edustava Gerárd Genette sekä jälkilassisen narratologian osalta Monika Fludernik ja Jan Alber. Metafiktion ja historiografisen metafiktion tarkastelun osalta tutkielmassa nojataan Patricia Waugh’iin ja Linda Hutcheoniin, subtekstien osalta Pekka Tammeen. Keskeisin tutkimustulos on, että Seppälän Routavuodessa romaanin kerronnan rakenne tukee temaattista sisältöä ja rakentaa analogista asetelmaa 1900-luvun alun ja 2000-luvun alun tarinoiden välille. Nimeämättömissä luvuissa sekoittuvat toisiinsa kahden eri aikakauden henkilöhahmon todellisuudet ja ajatukset niin, että tulkintatavasta riippuen äänessä voi nähdä olevan joko kahden eri minäkertojan tai kertojan, jonka äänessä sulautuvat toisiinsa kaksi eri henkilöhahmoa ja aikakautta. Kerronnan hierarkkisten tasojen ylittyminen metalepsiksessa sekoittaa toisiinsa eri maailmat ja aikatasot ja on samalla yksi keskeisimmistä kerronnallisista keinoista, jotka tuovat romaaniin metafiktiivisiä piirteitä. Tapa, jolla kerronnassa viitataan ironiseen sävyyn kerrontatapahtumaan, kertojan rooliin romaanissa ja historiantutkimuksen lähteisiin nostaa esiin niin fiktion kuin historiankirjoituksenkin rakennetun luonteen

Epäröinnin ilmeneminen venäläisissä televisiokeskusteluissa

This dissertation describes the different forms of the emergence of hesitation in Russian television shows. By hesitation I mean a situation in which the speaker does not know how to react and encounters a speech production problem or some trouble in interaction. Therefore, this involves all pragmatic, semantic, structural, lexical and phonetic problems that emerge in talk in the different delays in a projected trajectory. The analysis focuses on finding different markers of hesitation in Russian television shows, exploring the differences in the use of the different hesitation markers and discovering possible limitations of their use. The theoretical background for this study includes Functional Syntax. I also take into consideration psycholinguistic studies of speech production phases. The framework for the analysis is provided, among others, by conversation analysis (CA) and interactional linguistics. The data for the study consist of four extracts from Russian television shows of 1 h 15 min in length. The programs were recorded and broadcast on Russian television in the 1990s. In my data the total number of hesitation markers and their strings is approximately 625. Furthermore, because of the multifunctionality of linguistic devices, there are circa 375 markers that imply or might imply hesitation among the other functions that they fulfil. The results show that hesitation may occur in Russian television shows in a total of seven different ways. These hesitation markers are 1) explicit phrases, 2) filled pauses, 3) prosodic markers, 4) unfilled pauses, 5) lexical markers, 6) repeated lexical elements, and 7) delays in fulfilling the pragmatically projected component. Moreover, these markers typically occur in strings. Two hesitation markers, i.e. filled pauses and prosodic markers, are located in every context in my data. Hence, these can be described as common hesitation markers. In contrast, all the other markers are more specific and more context related. To conclude, the main findings of the study indicate that hesitating is a rather discreet action, and different markers may reveal details of the nature of the problem and the speaker’s attitude toward his own chance of solving the speech production problem or the trouble in interaction. Generally, the results of this dissertation partly replicate and partly widen the findings of previous studies concerning hesitation in Russian and some other languages. The contribution of this study is to suggest that the methods of conversation analysis and interactional linguistics may be applied together with the theoretical assumptions of psycholinguistics and Functional Syntax.Väitöskirjani tavoitteena on kuvata epäröinnin ilmenemisen tavat venäläisissä televisiokeskusteluissa. Epäröinnillä tarkoitan tilannetta, jossa puhuja ei tiedä, miten reagoida vuorovaikutuksen tai puheen tuottamisen kannalta. Näin ollen epäröinti käsittää kaikki vuorovaikutuksen sujumiseen sekä puheen tuottamiseen liittyvät pragmaattiset, semanttiset, rakenteelliset, leksikaaliset ja foneettiset ongelmat, jotka tulevat ilmi kaikenlaisina viiveinä puheen etenemisessä. Tarkoituksenani on löytää eri epäröintitavat venäläisissä televisiokeskusteluissa, tarkastella eroja eri ilmaisutapojen välillä ja löytää mahdollisia rajoituksia eri ilmaisutapojen käytölle. Tutkimukseni lähtökohta on funktionaalisen lauseopin mukainen. Tukeudun tutkimuksessani jonkin verran myös psykolingvistisiin tutkimustuloksiin puheentuotannon vaiheista. Analyysini nojaa metodologisesti etenkin keskustelunanalyyttiseen ja vuorovaikutuslingvistiseen tutkimussuuntaukseen. Tutkimusaineistoni koostuu neljästä Venäjän televisiossa 1990-luvulla esitetystä keskusteluohjelman katkelmasta (kesto yhteensä 1 t 15 min). Katkelmat sisältävät noin 625 epäröinnin ilmenemistapausta. Koska puheelle on ylipäänsä ominaista monifunktioisuus, aineistoni koostuu myös noin 375 muusta merkitsimestä, jotka saattavat muiden tehtäviensä ohella kertoa puhujan epäröinnistä. Tutkimustulokseni osoittavat, että epäröinti ilmenee venäläisissä televisiokeskusteluissa varsin monipuolisesti. Eri epäröintitapoja on seitsemän: 1) eksplisiittiset ilmaukset, 2) ns. tauon täyttäjät, 3) prosodiset merkitsimet, 4) tyhjät tauot, 5) leksikaaliset merkitsimet, 6) toistot ja 7) pragmaattisen projektion toteutumisen sanallinen viivyttely. Lisäksi eri epäröintityypit ketjuuntuvat usein. Osa tavoista (ns. tauon täyttäjät ja prosodiset merkitsimet) esiintyy jokaisessa kontekstissa, joten niitä voi kutsua yleisiksi epäröintitavoiksi. Muut tyypit ovat spesifimpiä. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että epäröinnin osoittaminen on varsin hienovaraista toimintaa ja eri ilmaisutavoilla voidaan kertoa hyvinkin tarkasti ongelman luonteesta sekä puhujan uskosta löytää tyydyttävä ratkaisu. Yleisesti tutkimustulokseni osin vahvistavat ja osin laajentavat ja syventävät aiempia venäjää ja muita kieliä koskevia epäröintitutkimuksia. Työni panos tieteelliseen keskusteluun on osoittaa, että keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan metodeja voi soveltaa yhdessä psykolingvistiikasta ja funktionaalisesta lauseopista lainattujen perusoletusten kanssa

Vaihto-opiskelijoiden haasteet Oulun yliopistossa

Tiivistelmä. Pro gradun aiheena on vaihto-opiskelijoiden haasteet vaihtovuoden aikana Oulun yliopistossa. Opinnäytetyössäni selvitän, millaisia haasteita vaihto-opiskelijat kokivat vaihtonsa aikana Oulun yliopistossa. Lisäksi selvitän, kuinka Oulun yliopisto voisi vaihto-opiskelijoiden mielestä auttaa tulevia vaihto-opiskelijoita paremmin tulevaisuudessa samanlaisten haasteiden kanssa. Tutkimuksen kohteena olivat luonnollisesti kansainväliset opiskelijat. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa isoimmat yhteiset haasteet vaihto-opiskelijoiden keskuudessa ja tuoda esille mahdollisia parannusideoita. Lisäksi pyrin tuomaan vaihto-opiskelijoiden ääntä paremmin kuuluviin. Tutkimusaineistoni koostuu haastatteluista, jotka suoritettiin joko kasvotusten tai etänä. Etähaastattelut tehtiin joko Zoomin kautta tai kirjallisena. Haastattelujen lisäksi tein osallistuvaa havainnointia Cafe Linguassa, sekä syksyllä 2022, että keväällä 2023 ja Nordic Mythology-kurssin luennolla 11.11.2022. Osallistuvan havainnoinnin tarkoituksena oli päästä puhumaan vaihto-opiskelijoiden kanssa vapaammin. Lisäksi se antoi mahdollisuuden nähdä vaihto-opiskelijoiden keskinäistä kanssakäymistä paremmin. Käytin tutkimukseni tukena myös kirjallisia ja digitaalisia lähteitä. Vaihto-opiskelijat kokivat haasteita ylivoimaisesti eniten sosiaalisten suhteiden muodostamisessa sekä muiden vaihto-opiskelijoiden, että suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Suomalaisten opiskelijoiden kanssa suhteiden muodostaminen oli vaikeampaa. Vaihto-opiskelijat kokivat, että yliopisto piti heitä erillään suomalaisista opiskelijoista. Vaihto-opiskelijat kokivat kielimuurin luennoilla myös ongelmalliseksi. Toinen huomattava haaste oli kursseille ilmoittautuminen joko ennen vaihtovuotta tai sen aikana. Vaihto-opiskelijat kokivat Oulun yliopistossa opiskelun pääosin helpoksi ja Oulun yliopiston opiskelutilat saivat paljon kiitosta. Yliopiston ulkopuolella koetut haasteet koskivat suomalaisen yhteiskunnan instituutioita ja niiden kanssa asioimista. Etenkin tunnistautumista vaativat palvelut, kuten postin ja pankin palvelut koettiin vaikeaksi. Pienemmiksi haasteiksi mainittiin valon määrän vähyys ja ruokakaupassa asioiminen. Suomen luonto nähtiin positiivisena asiana. Kotimaasta kaivattiin vain oman kulttuurin ruokaa. Vaihto-opiskelijat toivovat selkeästi eniten tukea sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Jotkut haasteet tulosten perusteella ruokkivat toisiaan. Esimerkiksi kielimuuri suomalaisten opiskelijoiden kanssa lisäsi kokemusta suomalaisten opiskelijoiden erillään olosta ja sai vaihto-opiskelijat tukeutumaan toisiinsa. Tukea voitaisiin tarjota enemmän muun muassa opastusten muodossa ja lisäämällä järjestettyjä tapahtumia sekä muiden vaihto-opiskelijoiden, että suomalaisten opiskelijoiden kanssa

Environmental enrichment may alter the number of rats needed to achieve statistical significance

Currently, environmental enrichment studies have focused on detection of differences in group means resulting from varied enrichments. The effects of enrichment procedures on variation and hence on study results have received far less attention. Within group variation in studies is directly related to adequate sample size and thus determines ethically correct number of animals to be used. The aim of this study was to evaluate the effects of enrichment items on clinical chemistryand physiological parameters of Wistar rats with the emphasis on the extent of variation. Fortyeight weaned female and male outbred Wistar rats from eight different litters were housed for five weeks in groups of four rats per cage with anaspen tube (20x12x12 em), an aspen block (6x6x6 cm) or without enrichment items (control animals). At the end of the study, adrenals and brown adipose tissues were weighed, growth calculated from initial and final body weights and thefollowing assays were performed from serum samples: AFOS, ALAT, ASAT, LDH, GGT, Pi, Ca, cholesterol, triglycerides, ereatinine, total bilirubin, protein and corticosterone. Based on the variation detected, SOLO Power Analysis was used to calculate the smallest number of animals required (n) to detect an arbitrarily chosen 20 % difference in all means, when significance was set at p=0.05 and statistical power at 0.90. Based on the n-values, additional N-ratio (nenrichment / ncontrol) was calculated to indicate, how many times more or less animals were needed in the enrichment group in comparison to the control group. The enrichment items did not have effects on group means. However. they seemed to influence the variation and hence on the number of animals needed, with enzyme parameters being the most sensitive in this respect. This relationship between enrichment, variation and number of animals needed should be kept in mind while designing experiments with ethically correct sample size

Yhteisöllisyydestä pedagogista hyvinvointia oppilaitoksiin? Kaksi casea pedagogisen hyvinvoinnin valmennuspiloteista

Monessa oppilaitoksessa on huolestuttu yhteisöllisyyden heikkenemisestä ja sitä halutaan vahvistaa erilaisin toimenpitein. Tällä tavoitellaan myönteisiä vaikutuksia yksilöille, lähiyhteisöille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa tarkastelemme yhteisöllisyyttä oppilaitoksissa pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta kahdessa valmennuspilotissa, joista toinen toteutettiin ammatillisessa koulutuksessa ja toinen korkeakoulukentällä. Pedagoginen hyvinvointi käsitteenä antaa oppilaitosyhteisöille välineen jäsentää työ- ja opiskeluhyvinvoinnin suhdetta. Pedagoginen hyvinvointi yhdessä työhyvinvoinnin ja opiskeluhyvinvoinnin kanssa muodostaa ’hyvinvoinnin kehän’, jossa oppilaitosyhteisön toimijoiden hyvinvointi kietoutuu yhteen. Valmennuspilotit toteutettiin HyPe-hankkeessa. Hanke on yksi TYÖ2030-ohjelman rahoittamista työpaikkojen toimintatapojen kehittämishankkeista. HyPe-hankkeen valmennuspilottien tavoitteet ja valmentava työote olivat yhteiset, mutta lähtökohdissa ja valmennusryhmän kokoamisessa oli eroja. Korkeakoulujen pilotissa lähtökohta oli pedagogisen hyvinvoinnin avaintekijöissä (johtaminen, työorientaatio, rakenteet ja prosessit sekä yhteisöohjautuvuus), ja osallistuvat tiimit ja työryhmät olivat jo toiminnassa olevia ryhmiä. Ammatillisen koulutuksen pilotin lähtökohta painottui yhteisölliseen vuorovaikutukseen verkossa, ja ryhmät muodostuivat henkilöistä oppilaitosten eri yksiköistä. Valmennuspiloteissa tunnistettiin yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä, mutta myös haasteita yksilö-, esihenkilö-, yhteisö- ja oppilaitostasolla. Valmennusprosessit vahvistivat pedagogista hyvinvointia luomalla foorumeita tarkastella työtä eri tasoilla ja näkökulmista

CT imaging of dogs with perineal hernia reveals large prostates with morphological and spatial abnormalities

The etiology of canine perinea) hernia (PH) remains unclear, although as a disease of older male dogs, it is likely to be hormonal. The role of the prostate in the formation of PH has been questioned; however, prospective and systematic evaluation of prostates in these dogs is absent in the literature. In this prospective case-control study, CT imaging was used to assess prostatic changes in dogs with PH (n = 46) and compare these findings with those of intact age-matched male dogs (n = 23). Using the OsiriX (R) DICOM viewer, we measured prostatic volume and correlated it with the size of the dog by using the length of the sixth lumbar vertebra. In addition, we recorded spatial and morphological changes of the prostate, such as heterogenicity, intra- and paraprostatic cysts, and mineralizations, as well as prostatic location and rotation. We found that dogs with PH had larger prostates (P < .001) that more often contained cysts (P < .001) and had larger cyst diameters (P = .013) than age-matched controls. Prostates of PH dogs also contained paraprostatic cysts (17.4%) and focal mineralizations (32.6%), which were absent in the control group. Abnormal rotation and location of the prostate were common in dogs with PH. In conclusion, these findings support the use of CT as an adjunct diagnostic imaging modality for the evaluation of the prostate in dogs with PH. Further studies are needed to evaluate nonprostatic CT findings in the pelvic cavity of PH dogs.Peer reviewe